Perinteitä kunnioittaen oltiin taas uusi vuosi ja tammikuun eka viikko Iso-Syötteellä laskemassa. Sää vaihteli plussakeleistä paukkupakkasiin ja
vesitihkusta auringon pilkahduksiin. Tunnelma Syötteellä oli positiivinen,
vaikka hotelli paloi juuri ennen joulua.
Alpeilla satoi paljon lunta jouluaattona 2018 ja mietin pitkään mihin suuntaan
lähtisin, kun keli selkenee joulupäivänä. wepowder näytti kartoillaan, että
Vorarlberg ja Ischgl olivat saanut hyvin lunta, mutta pelkäsin metsärajalle
asti kastunutta ja ylhäällä myrskytuulen kanssa satanutta lunta.
Nuo ovat hyvä yhdistelmä, jos tykkää lumivyöryistä. Ylhäällä jäätiköillä
oli tullut lunta ja tuullut vähemmän, mutta Kaunertal oli vielä suljettu
lumisateiden jälkeen. Lopullisen päätös oli sitten helpotus, kun Tirolin lumiturvakeskus varoitti, että ensimmäinen aurinkoinen
päivä sateiden jälkeen on vaarallisin.
Niinpä päätin jättää joulupäivän hiihdot väliin. En ole varma olisinko malttanut
pysyä turvallisilla alueilla. Valitettavasti mutta ennustusten mukaan tuona
päivänä sattui sitten vyöryonnettumuuksia.
Mutta toinen joulupäivä Kaunertalissa oli odotuksen arvoinen, kun tie jäätikölle
saatiin vihdoin auki. Siellä oli 40 senttiä hieman tuulen pakkaamaa lunta joka
puolella eikä laskijoita ollut ruuhkaksi asti. Kaunertalin maasto on sopivan
loivaa, joten vyöryriski on laskualueella pieni.
Ei ehditty ensimmäiseen hissiin, mutta koskematonta lunta oli joka puolella.
Jäätikön päältä oli paukautettu lumia alas.
Opasryhmä ehti ensin perus offareille.
Mutta oli siellä meillekin tilaa.
Tuuli oli paikoin kovettanut lunta, joten laskeminen oli välillä haastavaa.
Jäätikölle mahtui myös piirtämään jälkiä.
Yksinäiset jäljet rinteiden välissä.
Laskija ja jälki.
Ja videokooste laskupäivästä. GoPron akku loppui jo ennen puolta päivää,
joten ei tullut pelkästään selfie-kepin kanssa laskettua.
Siinä oli mukava hieman myöhästynyt joululahja, ja se oli odotuksen arvoinen.