
Pyhät rinteet
Pyhän rinteet kuuluvat selkeästi Suomen kärkijoukkoon. Niiden määrä ei ole suurimmasta päästä, mutta se korvautuu laadulla.

Pohjoisrinne 2
Pyhän Pohjoisrinne 2 on rauhallisen leppoisaa kruisailua lopun hieman vauhdikkaampaa osuutta lukuunottamatta. Jos haasteet innostavat, voi rinteen puolivälistä voi poiketa oikealle puolelle ja pudottautua Aittakurun offarialueelle.

Loistorinteet
Pyhän Polar- ja Palander-rinteet ovat kummatkin sopivan haastavia ja eloisasti kumpuilevia. Molemmat on helppo nimetä Suomen top 10-rinteiden joukkoon.

Birgitzköpfl
Azamer Lizumin Birgitzköpfl-puoli on tarjonnaltaan vastapuoleista aluetta vaatimattomampi. Aurinkoa keräävä rinne menee nopeammin huonoon kuntoon ja metsä on tiheää offarilaskuun.

Stubain lumilaakso
Stubai on korkeutensa vuoksi Innsbruckin hiihtokeskusten lumivarmin kolkka. Tehokkaat hissit nostavat nopeasti varjoisasta laaksosta aurinkoisille huipuille.

Satakunnan rinnetunnelmaa
Satakunnassa hiihtokeskukset eivät pärjää korkeudellaan, mutta tunnelma ja palvelut keskuksissa ovat kohdillaan.

Suomen toiseksi matalin hiihtokeskus
Salomonkallio on korkeuseroltaan Suomen toiseksi matalin hiihtokeskus. Hyvin tämäkin korkeus riittää kurvailuun kun ei yritäkään verrata mittoja jättikeskuksiin.

Furanon auringon alla
Vaikka aurinko onkin mukava matkaseuralainen, toivoisi moni Japaniin pehmeän lumen perässä matkustava kaikkein eniten tuhteja lumisateita.

Furanon rinteet
Furano on varteenotettava keskus myös rinnelaskuun 1000 metriä lähentelevällä korkeuserollaan ja runsaslukuisalla rinnevalikoimallaan.

Lumisateen läpi
Kunnon laskulasit silmillä on miellyttävä puskea kovemmallakin vauhdilla läpi lumisateen.

Saimaata kohti
Savonlinnan Ruunarinteet laskevat suoraan kohti Saimaan rantaa.

Leikkaavaa Savonlinnassa
Ruunarinteiden muodot eivät ehkä ole ideaaliset kovavauhtiseen leikkaavaan käännökseen. Hyvin kantilla pääsee kuitenkin rinnettä viistämään kun yläosasta kerää riittävät alkuvauhdit.

Hasan hauska Myräkkä-Antti
Myräkkä-Antti oli toimintansa päättäneen Hasan hiihtokeskuksen viettävin rinne, joka kumpuili kivasti.

Grandvaliran helpot ja hienot rinteet
Grandvaliran rinteillä ei tarvitse kanttailla hampaat irvessä. Rinteet ovat hyväkuntoisia, leveitä ja pääosin sinisävytteisen loivia.

Grandvaliran hissijonot
Grandvaliran hiihtokeskuksessa pärjää pääosin kohtuullisella muutamien minuuttien jonotuksella. Kuvan Llosada-hissi El Tarterissa on yksi usein hieman pidempiä jonoja keräävistä pullonkaulahisseistä, joita alueen 67 hissistä on viitisen kappaletta.

Harrastelijan unelmamaasto
Grandvaliran tyypillisin jyrkkyysaste sopii erinomaisesti keskivertoharrastelijan makuun. Vauhtia saa tarpeeksi, eikä näillä rinteillä tarvitse jarrutella hampaat irvessä.

Jako kolmeen
Meri-Teijon suosikkirinteiksemme nousseet Välirinne, Jyrkkärinne ja Kilparinne lähtevät vauhtiin yhteisestä alkupätkästä, ja haarautuvat sitten kukin omaan suuntaansa.