Tammikuinen päiväretki Himokselle

Julkaistu: 14.2.2021

Himos on ollut meidän perheessä vähän väärin ymmärretty kohde. Jälkipolvemme ollessa alakoululaisia kävimme siellä kerran. Tuo kerta ei vakuuttanut. Rinteet tuntuivat olevan rivissä samalla profiililla, väkeä liikaa ja lounasajan seisova pöytäkin tyhjiä kulhoja täynnä. Aivan yksipuolinen kokemus ja mielikuva parani viime ja tänä vuonna kertaheitolla ihan eri sfääreihin!

Vesa kävi viime vuonna ennen koronan alkua yksin laskemassa päivän Himoksella ja kertoi, että turhaan olimme karttaneet näin hienoa paikkaa. Niinpä päätimme eräänä tammikuisena lauantaina pitää korona-ajan retkipäivän Himoksella. Lämmintä vaatetta päälle ja mukaan termarikahvit, makkarat ja pullat.

Sovimme, että lähdemme Vesan tyyliin jälleen ajoissa kotoa. Ja lähdimme, ainakin melkein ajoissa. Ihan ekana rinteeseen emme ehtineet, mutta tarpeeksi kärkeen, jotta reppu oli tauolla helppo hakea eturivissä seisovasta autostamme, totta kai 😀.

Miten olimmekaan joskus miettineet sitä, että rinteet ovat rivissä ja samalla profiililla. Kun katsoo rinnekarttaa, meidän on täytynyt jäädä pelkkiin pohjoisrinteisiin tuolloin kaukaisena historian kertana. Nyt tammikuussa pohjoisrinteet eivät olleet vielä auki. Sen sijaan länsirinteissä riitti puuhaa ja vaihtelevuutta. Rinnettä oli sinistä ja mustaa ja kaikkea siltä väliltä.

Himoksella riittää vaihtoehtoja rinteissä.

Vastaavan jyrkkää mustaa rinnettä saa muuten hakea Suomesta kuin mitä MC -rinne oli. Oli myös valaistua rinnettä, parkkia sitä etsiville ja erilaisia hissejä. Parkkeja on monen tasoisia ja ne on selkeästi värimerkitty.

Tuolihissikin löytyi ja se oli kyllä mukava aina välillä, etenkin suksituen kanssa. Kun kuomu vielä olisi ja penkkilämmitin, tuolihissi olisi hyvä ratkaisu Suomenkin talvessa aina pohjoisosia myöten.

Rinteet olivat hyvässä kunnossa. Keli oli pehmeä, mikä toi kivasti vaihtelua Suomen talven usein jämäkän karkeisiin rinteisiin. Puolivälissä päivää kahvi ja ruoka jo maistuikin. Hankkiuduimme nuotiokatokseen makkaranpaistoon. Makkarat paistuivat ja kotipullatkin lämpenivät kivasti tulilla. (Niin, ei taaskaan munkkeja. Totta. Korona-ajan ja keski-ikäisten rajallisen herkkukiintiön takia luovumme toistaiseksi munkki-indeksistä. Palaamme asiaan, kun kahvilassa saa taas istua rauhassa eikä ole jouluaika tai tammikuiset härkäviikot.) Salaa kuuntelimme nuotiolla nuorten työikäisten miesten hauskoja juttuja ulkomaan työkomennuksilta ja vauhdikkaista harrastuksista. Miksipä ei tuollaistakin elämää voisi viettää, jos olisi nuori ja työssä vailla suurempia sidoksia. Peukut sille.

Himoksen eri alueita valojen syttyessä.

Meillä oli mahtava, pitkä ja punaiset posket tuova päivä. Lopuksi vaihdoimme maisemaa ja tapasimme vielä koko ihanan nuorisomme, söimme loistavaa spagettikastiketta ja herkkuja synttäreiden merkeissä ja nauroimme taas kippurassa ennen kuin suuntasimme kotiin kissojen luo. Hyvä talvipäivä.

Tässä vielä Himoksen speksejä:


Himos

  • Sijainti: Jämsä, reilu 50 km Jyväskylästä ja n. 95 km Tampereelta. Busseja Himokselle tulee eri kaupungeista.
  • Rinteitä: 26, hissejä 16. Kolme selkeää aluetta.
  • Korkeusero: 151 m
  • Pisin rinne:  1200 m
  • Muuta: Himoksella lasketaan yleensä vappuun asti.

Tietoja poimittu https://himos.fi – sivustoilta.

 

Kunnallinen huippupalvelu ja perhematkailun mahdollisuus, Ritavalkea, Pello

Julkaistu: 04.1.2021

Uusi laskettelukausi on pyörähtänyt viimein liikkeelle. Kevätkausi päättyikin tunnetuista syistä kesken kaiken. Monta kertaa on muisteltu, miten maaliskuun alussa päästiin viime hetkellä karkuun koronan alta Itävallasta. Tilanne muuttui silloin todella nopeasti. Jälkikäteisellä säikähdyksellä selvittiin! Hienoa, että rinteet on pystytty pitämään tänä talvena auki. Toivottavasti tämä jatkuu. Itse laskettelussa ja rinteissä liikkumisessa on vaikea nähdä suurta riskiä varsinkaan, jos kulkupelinä ylämäkeen on ankkurihissi. Todennäköisemmät riskit liittyvät muuhun olemiseen hiihtokeskuksissa.

Oma kautemme alkoi lähikeskuksesta, Mikkelin Tornimäeltä. Ja mukava aloitus oli. Rinne oli saatu hyvään kuntoon ja avajaiset olivat 19.12. Tässä on hyvä paikka toivottaa uudelle yrittäjälle onnea ja menestystä!

Alamäet jatkuivat sitten pohjoisempana. Pieni arvoitus alkuun: Missä voit melkeinpä vain kipaista työ- tai koulupäivän jälkeen rinteeseen ja missä kolme(!) perheenjäsentä voi lasketella koko kauden yhteensä alle 250 eurolla (talvi 2020-2021)? No siellä, missä rinne on kylän tuntumassa, laskettelu on kunnallinen palvelu ja lunta ja raitista ilmaa riittää, Pellossa.

Ritavalkean laskettelukeskus sijaitsee Pellon kunnassa, kylästä ja jokilaaksosta n. 7 km Rovaniemelle päin, hiukan napapiirin pohjoispuolella Ritavaaran rinteillä. Samalta alueelta löytyvät valaistut ja pitemmätkin hiihtoladut sekä avantouintipaikka.

Ritavalkea talvipäivänä

Pellossa hiihtoharrastuksella on vankka perinne. Eero Mäntyranta on varmasti tunnetuin hiihdon edustaja. Lisäksi monet muistavat Pellon pääsiäishiihdot ja Eeron hiihdot.

Laskettelussa ei kisaperinnettä ole, mutta varsinkin lasten ja nuorten harrastuksena sillä näyttää olevan vahva asema. Pellossa laskettelu luetaan kuntalaisten perusliikuntalajien joukkoon.

Mökkielämää ja safareita

Kunnan, yhdistysten ja seurojen palvelujen lisäksi Ritavalkean alueella on tarjolla yritysten tarjoamana erilaisia matkailupalveluita kuten majoitusta, husky- ja moottorikelkkaretkiä, lumikenkäilyä ja pilkkimistä. Jos haluaa vuokrata mökin käytännössä rinteestä, se onnistuu. Yöjuna tulee Pelloon joinakin päivinä viikossa.

Taannoin eräs henkilö Etelä-Suomesta kertoi, että heidän perheellään on lomamökki Pellossa ja että perhe käyttää Ritavaaran palveluja. Varmasti hyvä vaihtoehto. Kaikki yllä olevat palvelut ovat tavoitettavissa. Rovaniemelle ja napapiirin joulumaahan on alle 100 km. Jos haluaa käydä Ruotsissa laskettelemassa tai muuten, se onnistuu. Sillalle on ehkä 8 km ja sieltä Svansteiniin ja Pullingin rinteille n. 25 km. Ylläs ja Levi ovat päiväkäyntietäisyydellä, kesäisin Jaipaljukka edustaa kivaa luontoretkikohdetta ja Tornionjoelle Pelloon voi mennä soutamaan lohta. Ritavalkea-järven rannalla on kiva uimaranta ja alueelta voi vuokrata maastopyöriä, SUP – lautoja ja kajakkeja.

 
Jaipaljukka

Rinteet ja munkit

Kolmantena ja neljäntenä kauden aukiolopäivänä  eli joulukuun 2020 loppupäivinä vain toinen täyspitkä rinne ja sompahissin lastenrinne olivat auki. Ankkurihissi kuljettaa vaaran huipulle. Siellä voi nauttia peräpohjalaisesta vaaramaisemasta sekä eväistä laavussa. Pitkästä ja ylhäältä mukavasti tuovasta, mutta melko loivasta rinteestä riitti iloa niin, että tultiin vielä toisenakin päivänä mäkeen. Loivempi mäki pakottaa kanttausharjoituksiin, mutta kun se sujuu, vauhtia riittää.

Parkki ja jyrkempi rinne odottivat vielä lunta ja tampparia. Tykkien käytössä ei näytetty hoppuilevan, vaan tunnuttiin luottavan luvattuihin lumisateisiin. Nuoriso sai iloa tamppaamattomien rinteiden paksuhkosta puuterilumesta, jota toisen päivän aamun alijäähtynyt vesisade kyllä vähän rokotti.

Hissiä ja rinteitä valvottiin hyvin. Vain pari kertaa hissi pysäytettiin hetkeksi noina päivinä, kun joku kaatui, mutta toinen pysäytys oli kyllä Euroopan nopein. Kuulemma se hoidettiin valvomosta sisältä.

Rinteiden lisäksi löytyy välinevuokraamo ja pieni kahvio. Kaikki palvelut ovat siis kunnossa. Munkkeja ei vaan näkynyt, mitä nyt pakasteberliininmunkit juuri tulivat laatikoissa sulatukseen. Emme kuitenkaan joulun jälkeen todellakaan kaivanneet niitä. Sen sijaan ePassi -mahdollisuutta ja ski.fi – etua olisimme kaivanneet. Onneksi hinnat olivat sen verran halvat, että nämä puutteet eivät vaikuttaneet päätökseemme lasketella.

Ei kun rinteeseen, ladulle ja avantoon siis!

Ja jos tässä tekstissä oli mainoksen makua , korostamme, että taustalla ei ole kaupallista eikä muutakaan yhteistyötä. Ripaus kotiseuturakkautta kylläkin.


Ritavalkea

  • Sijainti: Ritavaara, Pello
  • Rinteitä: luvataan 5, näkyvissä selkeästi 4 ( sis. parkki ja lastenmäki)
  • Korkeusero: 120 m
  • Pisin rinne: 1000 m
  • Munkki-indeksi: – (ei ollut tarjolla, mutta kahvio oli)

Rinne- ja palvelutietoja poimittu http://ritavalkea.comhttp://travelpello.fi ja http://valkea.net – sivustoilta.