Pohdiskelin aiemmin talvella, minkälaisen matkan halusin tämän vuoden alppireissusta itselleni tehdä. Perinteisen laskumatkan sijaan halusin lähteä lomalle näkemään ja kokemaan paljon uusia paikkoja. En ole koskaan käynyt muualla kuin Itävallan alpeilla, mutta nyt suuntana olisi jokin muu neljästä alppimaasta – lumisateet päättäisivät, mikä.

Ensimmäisenä päivänä ajelimme Sveitsin läpi kohti Ranskaa. Lähdimme kipuamaan ylös mutkaista tietä Chamonix’n laaksoon ja lähetin innoissani tekstiviestin kotiin – kohta näkisin vapaalaskumaailman kehdon!

Tuntuu, että kaikki laskututtavani ovat käyneet Chamonix’ssa – tai ”Nixissä” kuten kai kuuluu sanoa. Itse en koe olevani paikan kanssa vielä niin tuttavallisissa väleissä että lempinimet tuntuisivat luontevilta. Vuosikymmeniä maailman kärkinimet ovat kiivenneet ja laskeneet näitä huippuja. Vanhoissa retrojulisteissa junat kiitävät mielettömiä siltoja pitkin vuorten väliin ja ihmiset rientävät mäkeen puusukset kainalossa.

Nykyään kylässä on ulkoiluvarustemerkkien kauppoja vieri vieressä kauniissa vanhoissa rakennuksissa. Mont Blanc vilkkuu auton peruutuspeilistä. Aamupalaksi on croissantteja sekä hilloa ja ruokakaupasta poistumme patongit kainalossa. Radiossa räpätään ranskaksi.

Onhan tämä nyt vähän eri juttu, kuin Zell am Zillerin Spar-market.

Söimme herkulliset lounassalaatit yhdessä Chamonix’n kylän kahviloista. Aamun kuohuviinibrunssi Dornbirnin neljän tähden hotellissa oli ehtinyt ajomatkan aikana vajentua sopivasti. Matka oli tosiaan alkanut muistuttaa uhkaavasti lomaa, eikä laskureissua.

Mutta ehkä tällaisetkin laskumatkat ovat ihan ok. Tartiflettia ja punaviiniä rinneravintolassa, samppanjaa afterskissä, rauhallisia aamuja mukavissa majapaikoissa. Olin juuri tällaisen loman tarpeessa. Onneksi matkaseurueeni on liikenteessä samalla fiiliksellä.

Se on toki sanottava, että tällaiseen reissuun kuluu tuplasti enemmän rahaa kuin perinteisiin Itävallan matkoihimme. Mutta ehkä sekin on ihan ok, tämän kerran.

No entäs ne laskut? Tulimme Chamonix’n alueelle lumien perässä.  Täällä on satanut lunta useamman päivän. Mietiskelin jo ennen reissua, että olisi kiva päästä laskemaan lumista metsälaskua, ja sitä tuli mitä tilattiin. Lunta on tupruttanut taivaalta ja pehmeää lunta on ollut parhaillaan melkein 50 senttiä. Ainoa pieni miinus on lämmin sää, jonka seurauksena lumi ei alempana ole enää höyhenenkevyttä puuteria. Päivän päätteeksi tuntee jaloissa laskeneensa. Minulla on mukana vain 155 -senttinen splitboardini, ja harmikseni jouduin palauttamaan juuri ennen lähtöä tilaamani uudet kengät, joten vanhoilla tohveleilla lankun kääntely metsäkumpareikoissa syö energiavarastoja. Tänään päätinkin pitää välipäivän, vaikka muut lähtivät mäkeen. Ihan vain loman kunniaksi!

Homman nimi on roadtrip!

Turistina Chamonix’ssä.

Sallanchesissa sijaitsevan majatalon terassilta näkyi Mont Blanc ja lumipyryjen keskelle sattui vielä kirkas yö!

Eka päivä mäessä! Vasemmalta Katri, Tuomas ja Lauri on olleet täällä jo pidempään, kiva että pääsin roadtripille mukaan.

Tämä Auberge Cote 2000 Megévessä olikin vähän fiininmpi rinneravintola, minkä huomasimme vasta kun oltiin jo istututtu pöytään.

Minä La Giettazissa. Kuva: Lauri Kiiski

Kukot ja kanatkin näytti vähän fiinimmiltä kuin Itävallassa.

Pumpulipilviä vuoren rinteellä.

Katri La Giettazissa. Pilvet rakoilivat aamusta ja pääsimme nauttimaan ylläriauringosta.

Tuomas La Giettazissa.

Lunta on!

Saint-Gervaisista löytyi mieletön kuruparatiisi! Kuva: Tuomas Kaira

Videokooste Instagram stories-klipeistä:

Varusteyhteistyö: Halti, Superyellow Headwear, Poc, Mons Royale, Ortovox, Suunto