Laskettelu

Suksiterminologiaa – laskettelusuksen rakenne ja muoto

Julkaistu: 31.8.2018

Mikä on rocker? Mikä on camber? Mikä on reverse camber? Mikä on sandwich rakenne? Mikä on sidewall rakenne? Mikä on semi-cap rakenne? Mikä on sidecut?

Listaa voi jatkaa pitkään…

Laskettelusuksia valitessa voi törmätä semmoiseen termiviidakkoon, että jos aiheeseen ei ole ollenkaan tutustunut, saattaa moni asia jäädä pimentoon. Olen itsekin tähän monesti törmännyt. Tässä kirjoutuksessa yritän hieman avata tuon termiviidakon ovea, jotta seuraavan kerran kun etsit suksista tietoa ja luet speksejä niin pysyt kärryillä lukemassasi ja saat siitä kenties enemmän irti. Olen jättänyt joihinkin paikkoihin englanninkieliset termit näkyviin, jotta termit olisi helpompi yhdistää, yleensä, englanninkielisiin esitteisiin ja kuvauksiin.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Suksen käyttötarkoitus tottakai vaikuttaa suksen muotoon, rakenteeseen ja mittoihin. Samoja juttuja suksista löytyy, mutta ne voivat olla hieman erilailla tehtyjä, jotta jokin tietty ominaisuus saavutetaan.

Tämmöisiä juttuja olisi tarkoitus käsitellä:

  • Käyttötarkoitukset
  • Materiaalit
    • Pinta, ydin, pohja, reunat, kantit
  • Muodot
  • Mitat

Lopuksi käyn vielä oman sukseni rakenteen läpi näiden termien perusteella ja koitan vähän analysoida löydänkö speksien ilmoittamista tiedoista asioita jotka mahdollisesti vaikuttavat suksen ominaisuuksiin, niinkun itse olen ne laskiessa kokenut.

Käyttötarkoitukset

Suksiahan käytetään vähän vaikka mihin, mutta pääosin käyttötarkoitukset voisivat olla ratalasku, vapaa-lasku (rinteessä, tai rinteen ulkopuolella), parkki ja hypyt, kumpareikko, rando ja vaellus. Kaikissa näissä suksi pääperiaatteiltaan näyttää suunnilleen samalta, mutta eroja toki on. Ehkä lähinnä tämän jutun asioissa mietin nimen omaan vapaalaskusuksea. Vapaalaskuksi lasken lähes kaiken muun kuin ratalaskun, tai muun vastaavan jossa käännöksen paikka on ikäänkuin valmiiksi merkattu. Omaan vapaalaskuuni kuuluu erittäin paljon rinteen laskemista. Mutta tottakai samoja materiaaleja ja muotoja on muissakin suksissa. 

Materiaalit

Ydin (core)

Ydin vaikuttaa yleensä eniten suksen pituussuunnan voimiin, eli suksen jäykkyyteen. Ydin valmistetaan usein erilaisista kovista puulaaduista tehdyistä laminoiduista rimoista, tai suikaleista.

Yleisiä puulajeja ovat esimerkiksi:

  • Pyökki (beech)
  • Koivu (birch)
  • Haapa (aspen)
  • Keisaripuu (paulownia)
  • Saarni (ash)
  • Kuusi (fir, spruce)
  • Vaahtera (maple)
  • Poppeli (poplar)
  • Bambu (bamboo)

Puu antaa hyvän vaimennuksen tärinälle ja eloisan fiiliksen. Se pitää muotonsa kohtuullisen hyvin, eikä resonoi paljoa. Myös muita materiaaleja käytetään ja monet valmistajat käyttävätkin eri puulajeja ja muita materiaaleja keskenään, sekoittaen niitä keskenään ja käyttäen eri kohdissa suksea eri laatuja saaden näin aikaan sukselle halutut ominaisuudet, kuten voimat, jäykkyydet ja paino eri osiin suksea. Esimerkkinä vaikkapa titaanilevy jalan alle vahvistamaan siteen kiinnitystä. Laminoidut puurimat liimataan yhteen ja lopuksi työstetään CNC koneella oikeaan muotoon. Joissakin suksissa on myös erilaisia harjanteita ja muotoja, jotka usein erottaa pintamateriaalin muodoista. Näillä erilaisilla muodoilla pyritään myös vaikuttamaan suksen ominaisuuksiin.

Muita yleisiä materiaaleja kuin puu:

  • hiilikuitu: kevyttä, eloisaa, vahvaa, kallista
  • kevlar: vahvaa, kohtuu kevyttä, hyvät vaimennus ominaisuudet
  • alumiininen hunajakennorakenne: erittäin kevyttä ja vahvaa, mutta kallista ja ei niin hyvät vaimennusominaisuudet
  • lasikuitu: kohtuullisen vahvaa, kevyttä ja halpaa
  • titaani: erittäin kevyttä ja vahvaa ja hyvät vaimennus ominaisuudet, mutta kallista
  • ilma: voi vähentää oikein käytettynä ytimen painoa, ilman, että ytimen vahvuus vähenee huomattavasti

Reunat (sidewall)

Suksen reunat voidaan rakentaa erilaisilla tavoilla. Yleisimmät tavat ovat ABS reunamateriaali (sandwich rakenne) ja “capped” tekniikka.

Sidewall (sandwich rakenne)

Tässä rakenteessa suksen ytimen eri kerrokset ovat tasaisia ja reuna suojataan erityisellä materiaalilla. Esimerkiksi ABS materiaali on erityisesti suksia varten kehitettyä materiaalia joka on jäykkää ja kohtuullisen painavaa ja joka tukee suksea hyvin ja antaa sukselle enemmän voimaa käännökseen ja käännöksestä ulos  tulemiseen. Tämä materiaali tekee suksesta myös kiertojäykemmän. ABS reunamateriaali tulee siis suksen reunoille suojaamaan ydintä. Samalla se jää näkäsälle ja voi vaurioitua helpommin  vaikkapa suksien mennessä ristiin. ABS reunamateriaalia käytetään usein ratasuksissa, mutta myös muissa suksissa. Se siirtää voimaa hyvin kanteille ja antaa näin sukselle hyvän pidon. Reunamateriaalina voi olla myös muista materiaaleista tehtyä.

Cap rakenne

Tässä rakenteessa suksen komposiittikerrokset ja pintamateriaali taitetaan reunoilta alas kanttiin asti suojaamaan suksen ydintä. Tällä lailla suksesta saadaan hieman kevyempi ja yleensäkin suksea suojaataan enemmän vaurioilta kun  reunan muoto on pyöreämpi. Tämä tekniikka ei anna sukselle yhtä paljon kiertojäykkyyttä eikä pitoa kanteille, joten suksea voi olla hankalampi hallita kovissa vauhdeissa.

Yhdistelmiä

Ja kuten aina, nämä eivät ole ainoat mahdolliset tavat, vaan on myös näiden yhdistelmiä. Voi olla, että suksen keskikohdassa on ABS reuna, mutta kärjestä ja kannasta se puuttuu. Tai rakenne voilla ns. semi-cap, jolloin ABS reuna on matalampi ja pintakerros ja komposiittikerrokset kääntyvät vähän alaspäin. Yhdistelemällä eri tekniikoita saadaa halutut ominaisuudet paremmin esiin.

Komposiittikerrokset

Komposiittikerrokset ovat ytimen ylä- ja alapuolella olevat kerrokset jotka samalla suojaavat ydintä ja antavat erilaisia voimia ja ominaisuuksia sukselle. Yleisin komposiittimateriaali on varmaankin lasikuitu, mutta taaskin usein käytetään montaa materiaalia, jotta saadaan erilaisia ominaisuuksia. Termejä joihin usein törmää vaikkapa suksiesitteissä ovat biaxial ja triaxial wrap. Ne tarkoittavat tapaa miten lasikuitusäikeet on sidottu yhteen, tai ladottu voisi olla oikeampi sana, keskenään antaen erilaista jäykkyyttä ja voimaa. Triaxial wrap on jäykempää biaxialiin verrattuna.

Pinta

Pintamateriaali on se missä suksen grafiikat ovat ja samalla se suojaa suksea. Pintamateriaali on vain muutamin millin paksuista. Grafiikat voidaan printata jollekin materiaalille ja se laitetaan kirkkaan pintamateriaalin alle, tai grafiikka voi olla sulautettuna pintamateriaaliin, joka on monesti nailonia, lasikuitua, muovia tai komposiitteja.

Kantit

Kantit valmistetaan teräksestä tai ruostumattomasta teräksestä. Ne kiinnitetään sukseen T-kirjaimen muotoisilla inserteillä jotka ovat alempien komposiittikerrosten ja pohjamateriaalin välissä.

Pohja

Pohja on usein sintrattua polyeteeniä joka tunnetaan paremmin sen alkuperäisen valmistajan tuotenimellä P-tex.

Kuvaa näistä on erittäin hankala piirtää, ja en viitsi sukseakaan poikki sahata, niin käykää vaikkapa täältä kurkkaamassa näitä eri kerroksia: http://www.mechanicsofsport.com/skiing/equipment/skis/ski_construction.html

Muodot

Suksella on muoto sivulta katsottuna ja ylhäältä katsottuna. Keskitytään ensin sivulta katsottuna nähtyyn muotoon.

Camber

Camber on perinteinen suksen muoto. Kun asetat camber suksen tasaiselle alustalle koskettaa se kärjestä ja kannasta alustaan ja keskikohta jää ilmaan. Tällä rakenteella sukseen saadaan voimaa käännökseen. Kun suksea painetaan rinteeseen se taipuu ja koskettaa koko pituudeltaan lumeen, kun käännös loppuu ja vähennetään painetta sukselta se ikäänkuin ponnauttaa laskijan ulos käännöksestä. Samalla se on tehokas ja voimakas suksi varsinkin kovalla lumella laskettaessa.

Rocker

Rockerista käytetään myös joskus nimeä reverse camber. Eli kun suksi asetetaan tasaiselle alustalle niin suksen keskikohta on kiinni alustassa ja kärki ja kanta ilmassa. Tämä aiheuttaa sen, että syvässä pehmeässä lumessa suksi kelluu lumen pinnalla. Suksea on myös helppo kääntää pehmeässä lumessa, mutta toisaalta kovalla lumella ja rinteessä sen kääntäminen on vaikeaa. Rocker on yleensä ominaisuus jota halutaan leveältä sukselta, mutta se on nykyään tullut myös rinnesuksiin helpottamaan käännökseen lähtöä. Rocker suksi hankitaan yleensä hieman pidempänä kuin camber suksi.

Yhdistelmät

Ja taas kerran, yksi tapa ei ole ainoa oikea. Suksessa voi olla rocker keula, camber keskikohta ja taas rocker kanta, tai suora kanta. Rocker keula kelluttaa tällöin suksea pehmessä lumessa, mutta camber jalan alla antaa käännökseen voimaa ja kanteille pitoa. Jos vaikka lasket jyrkkää kurua, niin on hyvä, että suksen kantit saa pitämään hyvin, mutta voi olla samalla mukava, että sitten kun kurusta on päästy pois avoimelle puuterikentälle, niin rockerkeula helpottaa siinä laskemista. Kannan osuus vaikuttaa myös käännöksiin. Jos siellä samassa kurussa on suksella jossa on voimas rocker kannassa voi suksi helposti karata alta käännöksen lopussa kun kannassa ei ole pitoa. Juuri tätä kuvaa monissa esitteissä ja mainoksissa oleva “tail washout” termi.

Sivuleikkaus eli sidecut

Ylhäältä päin suksea katsella huomaa suksen sivuleikkauksen, eli sidecutin. Sivuleikkauksesta riippuu kuinka tiukasti suksi kääntyy. Suksille ilmoitetaan yleensä kääntösäde, eli mitä pienempi kääntösäde niin sitä suurempi on sivuleikkaus, eli kärjen, keskikohdan ja kannan erot ovat suuret ja suksi on tiimalasin muotoinen. Aikoinaan kun carvingsuksi kehitettiin oli tämä sivuleikkaus juuri se mitä ruvettiin kasvattamaan, kun aiemmin sukset olivat paljon suorempia. Kun sukselle annetaan mitat vaikkapa tyyliin 128-98-118mm takoittaa se juuri tuota sivuleikkausta. Nuo mitat ovat tip-waist-tail leveyksiä, eli kärki-keskikohta-kanta. Näistä eniten itse kiinnitän huomiota tuohon keskimmäiseen mittaan, eli paljonko suksen leveys on keskeltä. Kun leveämmät sukset rupesivat yleistymään, niin tämä mitta kasvoi valtavasti. Nyttemmin on taas tultu ehkä hieman maltillisempiin lukemiin ja Suomen olosuhteissa harvoin tarvitsee todella leveitä suksia. Japanin ja Kalliovuorten puuterit ovat toki oma lukunsa. Rinnesuksissa kääntösäde on monesti paljon pienempi kuin taas takamaastoon tarkoitetuissa suksissa.

Suksen pituus taas on monesti paljon henkilökohtaisesta mieltymyksestä kiinni. Toiset tykkäävät laskea pidemmällä suksella ja toiset lyhyemmällä. Pääsääntöisesti lyhyempää suksea on helpompi käsitellä ja käännellä ja se on ketterämpi. Kannattaa testailla erimittaisia suksia löytääkseen itselle sopivan.

Samoin näitä on omilla piirustustaidoilla hankala kuvata, joten netistä löytyy apu tähänkin: https://theskimonster.com/blog/posts/ski-technology-camber-vs-rocker/

Oman suksen analysointi

Oma sukseni on Black Crowsin Corvus freebird. Se on kohtuullisen iso suksi 188cm pitkänä. Suksen leveydet ovat 139-109-122, kääntösäteen ollessa tällöin 21 metriä. Nettisivu ilmoittaa puuytimen olevan paulowniaa ja poppelia. Komposiittikerrokset ovat triaxial ja biaxial lasikuitua ja lisäksi hiilikuitua. Reunan rakenne on ABS sidewall ja semicap. Lisäksi sivu kertoo, että kantit ovat kevyet. Mitä näistä siis voisi päätellä? Vaikuttaisi, että suksi on kohtuullisen jäykkä lasi- ja hiilikuitu kerroksineen. Lisäksi reunassa on ABS sidewall rakenne joka kertoo, että kiertojäykkyyttäkin pitäisi olla. Tämän kaiken allekirjoitan täysin. Vaikka suksi on kohtuullisen kevyt, niin se kestää vauhtia todella hyvin ja sillä voi runtata jäisessäkin rinteessä tosissaan ja kantti pitää. Tähän vaikuttaa myös suksen muoto, kuten nettisivulla kerrotaan: ”long classic camber: classic camber underfoot with extensive ski/snow contact for alpine-style turns.” Suksessa on myös hyvät laskuominaisuudet syvässä lumessa johon vaikuttaa tämä ominaisuus: ”progressive rocker in the tip”. Eli suksessa on kohtuullisen selkeä rocker keula jonka ansiosta se nousee pinnalle hyvin syvemmässä lumessa. Kannassa ei rockeria juurikaan ole joka helpottaa jyrkän laskua: ”progressive tail: less tail washout and easier pivot initiation.” Pivot initiation tarkoittaa usein jyrkällä käytettyä laskutyyliä jossa mennään suoraan alaspäin, niin sanotusti pitkin fall lineä. Eli kuvittele että pistät lumipallon pyörimään rinnettä alas. Se seuraa tuota fall lineä, eli menee suoraan alaspäin. Nyt kun lähdet laskemaan niin useinhan mennään pitkänkin matkaa sivulle käännöksissä, mutta jos lasket tuota fall linea (ilman että lasket straight linea) niin sinun pitää tehdä käännöksiä suoraan alaspäin menevässä linjassa. Tämä kannan muoto helpottaa tuon tyyliseen käännökseen lähtöä.

Tuon semi-cap rakenteen takia uskoisin, että suksen painoa on saatu alaspäin. Tosin kun kävin katsomassa tuota Corvuksen big mountain versiota, niin siinä on myös semi cap rakenne, mutta siinä puuydin on tehty pelkästään poppelista. Ja lisäksi siinä on paksummat kantit. Nyt pitäisi sitten jo lähteä tutkimaan puiden painoja, että tietäisi mikä puu on keveintä, mutta ehkäpä se jää halukkaiden kotiläksyksi. Kyllä tunnistan suksen ominaisuuksia tuosta nettisivun kuvauksesta.

Ja jälleen kerran suosittelen käymään testaamassa eri suksia kun talvi taas alkaa ja suksiesittelyitä eri keskuksissa järjestetään. Siellä suksien esittelijät osaavat kertoa suksista ja sitten voit vaikka kiinnostavia suksia käydä tutkimassa netistä lisää.


Toivottavasti tämä avaa hieman termejä ja on jollekin apuna suksia valitessa. Toisaalta kun menet asiansa tuntevaan kauppaan, niin saat varmasti sieltä apua ja tietoa juuri näistä käsitellyistä aiheista. Oulussa suosittelen kääntymään Lajikumppanien puoleen.

Tykkäsitkö jutusta? Jaa ihmeessä kavereillesikin somessa ja saa käydä tykkäämässä Facebook ja Instragram sivuistani myös!

Facebook: https://www.facebook.com/alankoulkoilee/

Instagram: https://www.instagram.com/alanko.ulkoilee/

Palautetta otan mieluusti vastaan! Joko tuohon alle, taikka vaikka sähköpostilla.

Tiedot tähän tekstiin ovat tulleet vuosien varrella suksia tutkimalla, lehtiä lukemalla, kavereiden kanssa juttelemalla, suksiesittelijöiltä kyselemällä, nettiä surffaamalla ja ties miten. Alla olevia lähteitä käytin pääosin tarkistaessani eri juttuja.

Lähteet:

http://www.mechanicsofsport.com/skiing/equipment/skis/ski_construction.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suksi

Kommentoi blogikirjoitusta

Päivitysilmoitus: Kauden 2018-19 avaus Rukalla – Alanko ulkoilee

Päivitysilmoitus: Mitä vaatetta randolle tai keskukseen? – Alanko ulkoilee

  • Mika Alanko sanoo:

    Kiitoksia kommentista ja loistavasta kysymyksestä! Aiheesta on vuosien varrella tullut kyllä kokemusta ja mielipiteitä. Kirjoitampa tästä aiheesta jutun syksyn mittaan. Kiitoksia vinkistä.

    T. Mika

  • Kuori sanoo:

    Hyvä postaus josta varmasti on hyötyä asiaan vihkiytymättömälle.

    Samaa asiaa liipaten: itsenäni kiinnostaisi kuulla kokemuksia aiheesta kuoriasu vs. perinteinen laskuvaate. Ei ole kiva jos palelee eikä myöskään jos paistuu, joten mitä päälle randolle tai keskukseen? Kannattaako hommata kuorivaatteet jos ei randoile? Onko perinteisillä lasketteluvaatteilla randoilu pelkkää hikeen hukkumista? Onko toppavaate keskuslaskijan valinta vai onko kuori monikäyttöisempi?

  • Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *