Yeah! Täällä ollaan Levi!

Singahdimme Pirkanmaalta perjantaina 19.12. anopin luokse Pohjanmaalle yöksi ja sieltä lähti automme kohti Leviä lauantai-aamuna hyvissä ajoin kello 5.50. Minä toimin kuljettajana, koska tykkään ajamisesta ehkä jopa vielä enemmän kuin mieheni Petri. Tytöt Janika ja Jennina sekä Raija-anoppi istuskelivat matkan takapenkillä, eikä sieltä kuulunut koko aikana minkäänlaisia väsykitinöitä. Suurempia ruuhkia ei ollut, mitä nyt jossain kohtaa pikku jonossa piti hetken aikaa körötellä normaalia hitaampaa vauhtia.

Tältä näytti perjantaina Alavuden ABC:n pihassa.

Leville päästyämme meidän piti ensimmäiseksi noutaa huoneistomme avain Sirkan kaupasta. Varsinaiset adrenaliinipiikit saatiin koko porukka (kuski eniten), kun risteyksessä hiljaisesta vauhdista auto lähtikin puskemaan kohti lumista liikenteenjakajaa… Nooh…(ähäkutti kaikille niille, jotka tässä kohtaa totesivat, että nainen ratissa ja pieleen meni), ohjasin tyylikkäästi auton keskeltä liikenteenjakajaa (suojatien kohdalta) vastaantulevien kaistalle, keula kohti tulosuuntaa. Ilman kolhuja ja osumia mihinkään! Tämä onnistui tietysti vain siksi, ettei juuri sillä hetkellä sattunut olemaan muuta liikennettä juuri tuossa risteyksessä. Näyttävä saapuminen siis!

Tuikussa kävimme heti juomassa perinteen mukaiset kuumat kaakaot… Porukkamme siirtymässä Tuikkuun sisään….ja ilmeisesti liukasta on… …juu, tilapäinen lipsuminen mutta nyt taas tyttäremmekin omilla jaloillaan!

Sitten vain kamat nopeasti purkuun, jonka jälkeen osa porukasta lähti kauppaan mutta minä ja nuorimmainen Jennina-tytär suunnistettiinkin autolla Etelärinteille, eli uuden Southpointin uutuuttaan hohtavaan tuolihissiin (huom! lämmitetyt istuimet). Kolme laskua kävimme laskemassa lämmittelymielessä ja sitten olikin jo kiva siirtyä majapaikkaan muun porukan valmistelemaan ruokapöytään ja saunan lämpöön. Ihan LUXUSTA!

Sunnuntaina herätys seitsemältä, kunnon aamiainen nassuun ja rinteisiin reippaasti heti klo. 9.39. Yön aikana oli satanut lunta ja kaikki rinteet olivat päivän mittaan vähän pöpperöisiä. Eturinteellä ehdimme tekemään omat kuviomme koskemattomaan lumipeitteeseen. Siirtymätaipaleilla saikin sitten lykkiä ihan tosissaan! Mutta kivaa oli! Olimme Jenninan kanssa päivän ensimmäiset asiakkaat Tuikussa ja kyllä kuuma kaakao (tyttärellä) ja kylmä olut (äidillä) maistui hyvältä! Sauna, ruoka ja uni maistui kummasti vielä tavallistakin paremmalta 8 tunnin laskupäivän jälkeen!

Maanantaina jätimme Petrin kanssa muun väen rauhassa käynnistymään ja suuntasimme taas heti hissien auettua 9.30 kiertämään rinteitä ja koko tunturia ympäri kahdestaan. Keli oli loistava, mittari näytti eturinteellä -18 astetta, sää oli kirkas ja rinteet aamusta upeassa kunnossa. 10- ja 11- rinteetkin aukesivat tuolloin. NAM!

Koetamme saada vielä kypäräkameran toimimaan ja muutenkin aktivoiduttua kameran käytössä…mutta nyt mennään taas ja palataan myöhemmin!