Uuden kauden kynnyksellä – mietteitä Skiexpo 2016 -messuilta

Skiexpo on monelle meistä alkusysäys uuteen kauteen – tosin tämä talvi näyttää alkavan myös lumella varsin pian (jippii). Etelä-Suomea myöten hiihtokeskukset lumettavat täysillä ja ensimmäiset rinteet aukeavat ihan näillä näppäimillä. Kotikulmilla Jyväskylän Laajiksessa junnut ovat jo rakentaneet reilisettiä. Mutta nyt vielä hetkeksi Skiexpossa tekemiini havaintoihin.

Skiexpon kuihtumisen valituksesta on tullut jokavuotinen mantra. Alaa tuntevan lähes odotetaan sanovan että “ei ne enää ole läheskään yhtä hyvät kuin ennen”, vaikka sama sanottiin viime vuonna ja toissa vuonna ja monena muunakin vuonna. Saman huomion teki muuten myös Eetu Kaakolla blogissaan. Siitä huolimatta Skiexpo porskuttaa edelleen ja me raahaamme itsemme messukeskukseen pällistelemään välineitä ja tapaamaan tuttuja. Ja aina haaviin tarttuu jotain – jos ei muuta niin älytön laskupistos. Olipa Skiexpo sitten kuihtumassa tai ei, asia on ymmärrettävä myös niin, että koko tapahtuma heijastelee suomalaisen laskukulttuurin trendejä ja suuntauksia, ei ainoastaan suksien ominaisuuksina ja rättien kuoseissa, vaan paljon laajemmin.

Minun number one messuhavainto on se, että suomalainen lasku- ja hiihtokeskusala on alkanut tosissaan panostaa maailmalla jo hyvän tovin vallinneen vapaalaskutrendin jalkauttamiseen kotimaahan. Toki meillä on puuteria tahkottu jo kauan aikaa ja aamulennoilla on suhauteltu Geneveen. Mutta nyt näyttäisi olevan hieman aikaisemmasta poikkeava ote. Vapaa-/offarilasku ei enää näyttäydy ainoastaan nuorten rämäpäiden tai elämäntapaseikkailijoiden touhuna, vaan lisääntyvässä määrin myös maksukykyinen 30+ laskukansa on alkanut kääntyä kohti takamaastoa. Matkantarjoajien ja hiihtokeskusten näkökulmasta tämä on varmasti tervetullut asia, sillä lisääntyvä kiinnostus mahdollistaa uusien aktiviteettien kehityksen ja tuotteistamisen, ja tähän virtaan on nyt myös suomalaiset hiihtokeskukset tarttumassa kiinni. Oma veikkaukseni on, että se mitä Huippu on tehnyt vuodesta 2013 alkaen ja mikä on aiemmin ollut meidän hiihtokeskuksissa suhteellisen marginaalista touhua (toki myönnän, että Vihdin, Talman jne. suunnalta löytyy hyvin rajoitetusti offareita) tulee kuitenkin siirtymään huomattavasti lähemmäksi keskivertolaskijan ajatusmaailmaa – samoin kuten on jo tapahtunut Ruotsissa, Norjassa ja alppimaissa, jenkkilästä nyt puhumattakaan

Onko offarilaskun siirtyminen kohti mainstremea (tai ehkä olisi parempi puhua valtavirran siirtymisestä kohti offarilaskua) hyvä vai huono asia, on tietenkin makukysymys, jota varmasti tulen sivuamaan myös myöhemmissä kirjoituksissa. Mutta vapaalaskun arkipäiväistyminen on kuitenkin tosiasia, jonka huomaa esimerkiksi koti- ja ulkomaisessa matkatarjonnassa. Länsinaapurin keskuksista esimerkiksi Riksgränsen ei ollut saapunut paikalle mainostamaan itseään perheparatiisina (Hemavan&Tärnäby täyttää paremmin sen kohdan). Samoin vapaalaskuun vihkiytyneet ovat jo pitkään tienneet, että Japani on takuuvarma puuterikohde ja tätä viestiä japanilaiset olivat taas kertomassa messuyleisölle. Siinä, että kansainväliset kohteet promoavat putskua ei ole sinällään mikään yllätys. Heille se on ihan normisetti.

Siksi se kaikista mielenkiintoisin huomio aiheen piiristä liittyy kotimaan tarjontaan. Se on nimittäin alkanut tuotteistaa vapaalaskua. Tässä suhteessa Pyhä on kiistaton ykkönen. Suomalaisen vapaalaskun kehdolla on tällä hetkellä pitkä etumatka muihin (minun nuoruudessani puhuttiin Pyhästä ja Jackson Holesta jonkinlaisena käsiteparina). Free’kend -tapahtumien määrä on lisääntynyt, lähioffareille ja randolle pääsee kansainväliseen tyyliin hiihtokoulun opastamana. Myös Antti Autilta tuli oivaa vetoapua hänen hehkuttaessaan Pyhää ihan kilpailukykyisenä offaripaikkana. Samaan aikaan Levi rakentaa siirtymää offari-tyyliseen laskemiseen. Koillisrinteille tulee tällä kaudella “freeski alue”. Matalan lähtökynnyksen alue, minne kuka tahansa laskettelun perustaidot omaava voi luikahtaa kuulostaa ihan järkevältä idealta – erityisesti kun tavoitteena on offarilaskemiseen tutustuttaminen. Myös Ylläs on parhaillaan kehittämässä jonkinlaista takamaasto/randopakettia, joka ilmeisesti putkahtaa markkinoille tämän talven aikana, viimeistään seuraavana talvena. Minä jään mielenkiinnolla seuraamaan mitä tuleman pitää…

Mutta lopuksi, kaikesta expohumusta ja markkinointiponnistuksista huolimatta ilmasto taisi olla viikonlopun paras markkinointimies. Mikään ei kirvoita laskuhaluja yhtä hyvin kuin pieni pakkanen ja kevyesti leijuva lumi.

Uuden kauden kynnyksellä,

-ante-