Ylläs

Kausi 2018-2019 alkoi Ylläksellä, kuten niin monta kertaa ennekin.  Joulun vietto Äkäslompolossa on jotenkin erilaista. Tänne pyrkivät aikuiset lapsetkin lähtemään kaikki mukaan, ainakin juuri jouluna. Ehdimme yleensä rinteeseen vain parina päivänä, mutta muutenkin joulun vietto on pohjoisessa hyvin jouluista ja mukavaa.

Me puhtaina rinnelaskijoina laskemme mielellämme Ylläksellä milloin vain, mutta etenkin puuterilumessa mieluusti laskeva poikamme pitää rinnelaskua parhaimpana juuri jouluna Ylläksellä. Kevyt pakkaslumi on tyypillistä jouluaikaan, rinteet hyvässä kunnossa ja yleensä on kaunis pakkassää. Tämä vuosi oli tosin poikkeuksellinen. Lunta oli ennätyksellisen vähän, vain muutama rinne oli auki ja rinteiden ulkopuolelle ei ollut mitään asiaa. Jouluna ilma on selkeä, pilvet yleensä korkealla ja sininen kaamosvalo on kodikas ja kaunis. Yläilmojen pakkanenkin on vain lempeää pikkupakkasta. Valot syttyvät aikaisin iltapäivällä joihinkin rinteisiin ja samalla tulee ihan nostalginen olo kouluvuosilta, kun rinteessä oltiin juuri koulun jälkeen ilta-aikaan.

Eräänä vuonna Äkäslompolon kylässä oli  jouluna  -27 astetta ja ala-asemalle päästessämme pakkasta oli vain -14. Tänä vuonna luvut olivat kylässä -17 ja parkkipaikalla -9. Ei tuulta nimeksikään. Sitähän ei yleensä ole kirkkailla pakkassäillä. Jouluna ei rinteessä tarvitse palella, toisin kuin hiihtoloman kevätmyrskyissä tunturissa.

Tällä kerralla oli rinteessä toisena päivänä hetken aikaa kostea pilvikerros näkyvyyttä haittaamassa. Sen alijäähtynyt vesi jääti tehokkaasti lasit kelvottomaan kuntoon jo rinteen alkupuolella. Nopeasti tuo kaunis, mutta laskettelun kannalta ikävä pilvikerros kuitenkin hälveni. Tällaisia kuvia saa jouluaikaan.