Jokaiselle jotakin. Toinen tykkää äidistä toinen tyttärestä. Sukset ovat mielipidekysymys! Ajattelin vähän kertoa omaa näkemystäni hiihtovaelluksiin käytettävistä suksista.
Viime maanantaina olin hiihtovaelluksella Kühtain eteläpuolella kohteena Sulzkogelin huippu. Otin viimeisen skinnausosuuden kohdalla saksalaisen kaksikon kiinni. Morotettiin, kysyttiin mistä päin ollaan ja sitten tarkasteltiin siinä vähän varusteita. Suhteellisen kireisiin softshelleihin pukeutuneiden sekä lyhyiden ja kapeiden hiilikuituskimbojen kanssa menossa oleville jampoille meikäläisen 192cm pitkät titanal-levyillä vahvistetut sukset olivat ihmetyksen aihe. Ratkaisu ja sopu välinespekuttamiseen löytyi kompromisseista. Henkilökohtaisesti pidän kuitenkin siitä alas menemisestä enemmän kuin toisinpäin. Isomalla suksella saa alamäestä enemmän irti kun voi painaa lämä tiskissä eli täböö. Riippuu tietenkin olosuhteista, mutta nyt oli kyseessä kevätcorni*. Kuruja/muuta kapeampaa maastoa nakutellessa tietenkin kapeampi suksi antaa enemmän tilaa. Osa hiihtovaelluskansasta tietenkin suosii lyhyempää tikkausta = käännöksiä koko rahalla.
Sulzkogel
Minulla on skinnausvehkeissä käytössä Fritschin Diamir Vipec 12 -siteet. Techiside** tekee jämäkämmästäkin suksesta heti vaivattomammin skinnattavan verrattuna perus alppirandositeeseen (esim. Marker Duke). Paljon on hypetetty sitä, miten paljon heikommat techisiteet ovat, kuin alppirandositeet. Ehkä taannoin asia oli hyvinkin paljon näin, mutta oman ja ystävieni kokeman perusteella techisiteet kestävät melkeinpä käytössä kuin käytössä.
Meikäläisen most necessary kamat: Faction Ten5 192cm, Diamir Vipec 12, Faction Escape Poles, Roxa XFace 120
Yksi kovasti keskusteltu asia on ollut siteiden irti laukeaminen eri tilanteissa. Vipec 12 -siteessä on varmistettu ns. pinillä toe-piikkien pysyvyys, eli ne eivät pyöri eivätkä irtoa. Siteen etuosassa (toessa) on myös varmistettu irtilaukeaminen myös vaellus-modessa. Erittäin hyvä lisä esim. vaelluksen aikana sattuneessa lumivyöryssä selviämiseen (kukaan ei halua ankkuroitua suksilla vyöryn pohjille) Tästä klikkaamalla lisää speksejä Diamir Vipec 12 -siteestä! Pelikentille on lähdetty myös toteuttamaan alppisiteen takaosan (heel) ja techisiteen etuosan (toe) risteytystä, mistä hyvänä esimerkkinä ensi kautena 2017/2018 merkkinoille pamahtava Fritschin Tecton. Alppisiteen takaosalla haetaan varmuutta monon lukittumiseen siteessä. Suosittelen lämpimästi tutustumaan kyseiseen uutuuteen.
Hissillä nouseminen on vaivattominta
Täyshiilikuituvehkeisiin meikäläistä ei ainakaan vielä saa täysin vaihtamaan, mutta saa suksen rakenteessa silti olla keventäviä materiaaleja. Onhan se puu minun mielestä kuitenkin se, joka tekee suksesta suksen. Puulla on se oma tuntuma ja ”dampness” mitä hiilikuidulla ei saada aikaan. Varsinkin jos alamäkeen menee suurin osa ajasta.
Skinauttamalla löydät parhaat mestat. Voiko tälläiseen kyllästyä?
Tää viikko on mennyt kolmen hiihtovaelluksen ja yhden perus mäkipäivän merkeissä. On menty skineillä, jääraudoilla ja hakuilla. Hyvää reeniä ja vielä parempia reissuja, mutta lepohan on tärkein. Vaativammilla reissuilla on tärkeä pysyä fressinä ja valppaana, herkkänä. Ehkä onkin paras huomenna vaan makoilla ja hypistellä 10.4. Tromssaan suuntaavia lentolippuja ja fiilistellä. Saa tietenkin nähdä mitä viikonloppu tuo tullessaan! ;)
MESTOILLA
LATERS
HEMU
*Corn
Coarse, granular wet snow. Most commonly used by skiers describing good spring snow. Corn is the result of cycles of melting during the day and refreezing at night. (https://en.wikipedia.org/wiki/Types_of_snow)
