Hei mihin tää aika on mennyt?! Niin paljon on tapahtunut ja niin paljon on vielä luvassa. On käyty laskemassa, otettu aurinkoa, vietetty vappua ja kierrelty vuoria. Täällä Innsbruckissa kelit on aivan sekaisin, yhtenä päivänä tulee lunta ja toisena päivänä on yli +20 astetta lämmintä. Toivoin pitkään hyviä laskukelejä, että pääsisin harjottelemaan mahdollisimman pitkälle keväälle, kun nyt kerta täällä ollaan. Mieli on kuitenkin ehkä hieman muuttunut viime viikkojen aikoina.

Täällä on vuorotellen kesä-talvi-kesä. Enää en ees tiiä toivonko lunta vai aurinkoo?

Kalenterin mukaan kevät on jo pitkällä ja suurin osa hiihtokeskuksista onkin jo sulkenut rinteensä, koska nyt pitäisi olla jo liian lämmin lasketteluun. Lunta on kuitenkin tullut hulluna ylös ja tuntuu hassulta, että enää Stubai on auki. Mikä ilmastonmuutos?

Päivä ennen vappujuhlia tuli kunnon lumet.

Ja seuraavan päivän vappujuhlissa oli kunnon kesäkelit 🙂

Vappujuhlissa tuli kokeiltuu slackliningia ja on muuten hauskaa ja tosi koukuttavaa. Kiitos Sofia uudesta pakkomielteestä!

Vappua juhlittiin ihanan Annin takapihalla

Viime aikoina en ole kuitenkaan käynyt enää niin paljon laskemassa, ehkä noin kerran viikossa. Laskuinnostus on valitettavasti taantunut tuon kipeän jalan takia. Tämä pikkuvarpaan viereinen vaivaisenluu on ollut paikoitellen todella kipeä ja tekee laskettelusta välillä tuskallista. Se kipeytyy erityisen paljon aina kun tallustelee monot jalassa. Ei ole enää tullut laskettua niin pitkiä päiviä ja skinnaukset on jäänyt kokonaan pois.

Jalkojen lepuutusta auringossa 

Vähän on kuitenkin ikävä skinnausta, pitkiä laskureissuja ja vapaalaskun tuomaa jännitystä. Nyt tilanne on vaan semmonen ettei pitkät päivät ole nautinnollisia. Toisaalta on kiva laskea muutama lasku ja istuskella auringossa ja taas muutama lasku. Tällainen rauhallisempi laskeminen olikin hyvä tahti, kun meillä oli kylässä Ella ja Ilkka, jotka ei aiemmin ollut laskenut Alpeilla. Kyllä oli ihana katsella, kun hymy oli herkässä ensikertalaisilla.

Ella ja Ilkka ekaa kertaa yli 3km korkeuteen. Pari kuukautta tai melkein jo puoli vuotta taaksepäin oli itelläki eka kerta.

Ellaa jännitti aluksi tosi paljon, koska viime laskusta oli monta vuotta aikaa.

Kelpaa auringossa nautiskella ja viettää ystävien kanssa laatuaikaa

Toinen ikävä vastoinkäyminen kävi, kun minun sauvat pöllittiin. Olimme tulossa Stubaista takaisin Innsbruckiin ja laitoimme bussin keskiosaan sukset ja sauvat kiinni. Bussissa ei ollut aluksi juuri ketään kunnes seuraavalta pysäkiltä bussiin tuli iso seurue suoraan afterskistä. Koko seurue jäi aiemmassa kylässä ja huomasin kuinka he meinasivat ottaa Hemun sauvat mukaan. He luulivat niitä kaverin sauvoiksi ja erehdys oli ymmärretävää, kun suksia ja sauvoja oli paljon. Lopulta kun olimme jäämässä bussista huomasin kuitenkin omien sauvojeni puuttuvan. Nouu! En tiedä missä välissä ne oli kadonneet ja oliko tämä vahinko vai tahallinen, mutta kyllä harmitti.

Rip sauvat

Urheilukaupoissa ei ole enää laajaa sauvavalikoimaa, koska kaupat ovat täynnä kesätuotteita. En ole vielä ostanut uusia sauvoja, vaan lainasin kämppikseltäni ensihätään. En tiedä ostanko enää sauvoja tänä kautena, koska laskukertoja tuskin enää tulee montaa (kipeän jalan vuoksi ja kesän vuoksi). Loppukuusta tulee myös kasa ystäviä kylään ja silloin laskemin jää vähemmälle.

Mihin sitten kun lumet sulaa?

Hemu lähtee reilun viikon päästä suomeen ja päätettiin sen kunniaks käydä tekemässä viimenen loma reissu ennen arkeen paluuta. Tällä kertaa ei kuitenkaan mennä korkeelle ja kylmään, vaan me lähdetään Sisiliaan. Kaikki vinkit salaisista rannoista, maittavista ruokapaikoista ja upeista nähtävyyksistä otetaan vastaan. Luulin kuitenkin että Sisilia on pieni lomasaari, mutta selvisi, että saari on aikas iso. Siellä asuu yli 5 miljoonaa ihmistä. Ylihuomenna päästään kattoo miltä siellä sitten oikeesti näyttää.

Kesäisin terkuin Mirva 🙂