Kaipaatko monipuolista kesäajan liikunta- tai luontoharrastusta? Tutustu tarkemmin melontaan!

Melonta avaa uuden, kiehtovan näkökulman lähiluontoon ja ympäröivään maailmaan.

Melonta on monipuolinen laji

Hellepäivän mökkihupia, rentouttavaa vesiretkeilyä, monipuolista kuntoilua tai kovaa kilpaurheilua – tätä kaikkea on melonta!

Melonta tarjoaa mahdollisuuden luontoelämyksiin, mukavaan yhdessäoloon sekä myös haasteita juuri halutussa mittakaavassa. Melonta on paitsi tehokasta terveysliikuntaa, mutta myös erittäin hyvää ja stressiä vähentävää luontoretkeilyä. Vesi elementtinä tuo melontaan uniikin vivahteensa, sillä se toimii  ympäröivän luonnon kanssa sekä mielen että kehon kunnon ylläpitäjänä ja kehittäjänä.

Melonnan kasvavaa suosiota on helppo ymmärtää, sillä monipuolinen laji sopii lähes kaikille. Lajia on helppo harrastaa omalla tavallaan ja tasollaan. Osalle melonta on yhtä kuin lyhyt kuntolenkki mökkirannasta muutaman kerran kesässä, kun taas toisille se on esimerkiksi luontoretkeilyä ja viikonlopun telttayöpymisiä lähiseudun saarissa.

Kanootti vai kajakki?

Kanootti on yleisnimitys kaikille meloen liikuteltaville veneille.

Yksinkertaistaen kanootit voidaan luokitella kannettomiin ”penkillisiin” avokanootteihin ja kannellisiin ”istuinaukkoisiin” kajakkeihin. Avokanootin ja kajakin erona on kannen lisäksi käytettävä mela – normaalisti kajakkia melotaan yksin kaksilapaisella melalla, kun taas avokanoottia melotaan kaksin yksilapaisilla meloilla. Nykyisin on olemassa lisäksi erilaisia kajakin ja avokanootin parhaita puolia ja ominaisuuksia yhdistäviä ”hybridimalleja”.

Nykymuotoiset avokanootit ovat alun perin olleet Pohjois-Amerikan intiaanien yleiskulkuneuvoja järvi- ja jokiseuduilla. Muun muassa puusta ja tuohesta tehdyillä avokanooteilla liikuttiin erityisesti kalastus- ja metsästysretkillä sekä pidempiä matkoja taitettaessa. Kajakkeja puolestaan käyttivät alkujaan eskimot vaikeissa olosuhteissa avomerelle suuntautuvilla pyyntiretkillä liikkumisen apuvälineenä. Kajakki rakennettiin pingottamalla puukehikon ympärille hylkeennahka.

Alkuperäiskansojen ruoanhankinta- ja kuljetustarpeisiin syntynyt kulkuväline sopii erinomaisesti myös nykyajan monipuoliseen harrastus- ja retkeilykäyttöön. Itselle sopivan mallin valintaan vaikuttaa erityisesti kanootin suunniteltu käyttö sekä oma osaaminen. Nykyiset avokanootit sopivat erityisesti retkeilykäyttöön helpommissa oloissa, sillä siihen mahtuu paljon tavaraa ja se on helppo pakata ja tyhjentää. Tuulisissa olosuhteissa ja aallokoissa järvillä ja merellä käytetään puolestaan usein kajakkia.

Suomessa erinomaiset edellytykset melontaan

Tuhansien järvien maana tunnettu Suomi on maailman parhaita melontakohteita.

Erittäin monipuoliset vesistöt sekä ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet luovat erinomaiset edellytykset lajin harrastamiseen kaikkialla maassamme. Pitkä sulan veden aika mahdollistaa melonnan harrastamisen aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Lisäksi matala rannikko ja vuoroveden puuttuminen helpottavat harrastamista merellä.

Maamme erinomaisuus melomiseen kirkastuu hyvin lukujen avulla – 56 000 yli hehtaarin järveä, 76 000 yli puolen hehtaarin saarta, 647 jokea sekä 314 000 kilometriä rantaviivaa. Sisämaan mutkittelevat joet ja kuohuvat kosket sekä lampien ja järvien niemennokat, lahdet ja saaret ovat kuin luotuja meloen tehtäville elämysretkille. Rikkonainen rannikko sekä ainutlaatuinen sisä- ja ulkosaaristo palkitsevat puolestaan merelle melomaan suuntaavat löytöretkeilijät.

Lähes kaikkialta Suomesta löytyvien lähivesistöjen lisäksi maastamme löytyy seitsemän kansallispuistoa, jotka on perustettu vaalimaan erityisesti monimuotoista saaristoluontoa. Näistä neljä eli Itäisen Suomenlahden, Tammisaaren saariston, Saaristomeren ja Perämeren kansallispuisto ovat merialueilla. Loput kolme eli Linnasaari, Kolovesi ja Päijänteen kansallispuisto ovat puolestaan järvissä. Myös Repoveden kansallispuisto on suosittu kohde melojien keskuudessa.

> Tutustu tarkemmin Suomen kansallispuistoihin

Melonnan alkuun helposti  ja turvallisesti kurssilla

Hyvä tapa uuden harrastuksen käynnistämiseksi on osallistua ohjattuun melontakokeiluun tai mennä lajin alkeiskurssille. Kursseja järjestävät useat kaupalliset toimijat, mutta myös monet melontaseurat sekä myös muut tahot. Kurssin hintaan sisältyy asiantuntevan opastuksen lisäksi yleensä myös kanootin vuokra ja muu tarvittava varustus.

Ammattilaisen ohjaamana on helppo omaksua heti alusta melonnan oikeat tavat ja käytännöt, kursseilla käydään kattavasti läpi muun muassa varusteita, melonnan tekniikkaa, turvallisuutta ja oikeanlaista toimintaa itsenäisen jatkoharrastamisen tueksi. Käytännön harjoituksissa opetellaan esimerkiksi ensi alkuun varsin kiikkerältä vaikuttavaan kanoottiin meno laiturista tai rannasta, melonnan tekniikkaa sekä kaatuneesta kanootista pelastautumista.

Kanoottimallista riippumatta meloessa oleellista on muistaa hyödyntää koko vartaloa, sillä melontaliikkeessä voima tuotetaan jaloista ja lantiosta saakka. Aloittelija sortuu helposti melomaan liikaa pelkästään käsien voimilla, joka on pidemmän päälle tehotonta ja väsyttävää. Toinen yleinen aloittelijan virhe on meloa ”liialla voimalla” ja melaa tarpeettoman kauas saattaen.

Melonnassa tarvittavat varusteet

Ensimmäistä kertaa vesille? Näillä varustella pääset turvallisesti melontaharrastuksen alkuun.

Kanootti – Avokanootti tai kajakki. Ensikertalaisten ohjatuilla melontakursseilla käytettävä kanootti on yleensä malliltaan kajakki. Sisämaahan suuntautuvilla erä- ja jokiretkillä avokanootti on usein toimiva vaihtoehto.

Melontaliivit – Oman painon ja koon mukaiset melontaliivit tulee pitää päällä aina vesillä oltaessa. Kanootti on venettä huomattavasti kiikkerämpi ja siten herkempi myös kaatumaan.

Sopiva vaatetus – Päälle kelin mukainen vaatetus, helteellä esimerkiksi shortsit ja t-paita riittävät. Mukaan on hyvä pakata myös lisävaatetta, sillä sää voi muuttua nopeasti ja erityisesti tauoilla voi tulla vilu. Viileämmällä kelillä on hyvä pitää mukana myös tuulelta ja vedeltä suojaavaa kevyttä kuoritakkia. Lisäksi mukana on hyvä olla lajiin sopivat kanootissa käytettävät ja rantautumisia helpottavat ohutpohjaiset kengät tai tossut.

Aukkopeite – Kajakkimelojan päälle puettava aukkopeite kiristetään istuinaukon päälle estämään veden pääsy kajakin sisälle.

Mela – Kanoottityyppiin sopiva yksi- tai kaksilapainen mela. Huomioi melan oikea pituus. Vasenkätisten tulee muistaa säätää kaksilapaisen melan kätisyys itselle sopivaksi.

Aurinkolasit ja aurinkorasva – Vesi heijastaa tunnetusti auringon säteilyä, joten on tärkeää muistaa suojata silmät ja iho myös puolipilvisellä kelillä. Aurinkolaseissa on hyvä olla jonkinlainen niskaremmi, jotta mahdollisten kaatumisten jälkeen lasit pysyvät edelleen mukana.

Hattu tai lakki – Lipallinen lappi tai lierillinen hattu suojaa niin paahtavalta auringolta kuin ajoittaiselta vesikuuroltakin. Varsinaisissa melontahatuissa on usein leuan alle yltävä kiristysremmin, joka estää hatun häviämisen tuulen tai kaatumisen seurauksena.

Vettä – Lyhyelläkin retkellä on hyvä olla mukana riittävästi juomavettä helposti saatavilla. Useampia tunteja vesillä oltaessa on eväiden antama lisäenergia oleellinen osa mukavaa reissua.

Kännykkä – Mahdollisia hätätilanteita varten mukana on hyvä olla kännykkä, jossa täyteen ladattu akku. Kännykän kameralla on kiva taltioida myös matkan maisemia ja tapahtumia.

Vedenpitävät pussit – Mukaan otettavat vaatteet ja varusteet on syytä pakata kanoottiin vedenpitäviin säilytyspusseihin. Samoin kännykkä on hyvä sujauttaa tarkoitusta varten tehtyyn pussukkaan.

Vesillä liikuttaessa on hyvä huomioida, että on parempi olla tarvitsematta kaikkia varusteita kuin jättää jotain turvallisuuden kannalta oleellista pois. Kaikkia tarvikkeita ei tarvitse myöskään ostaa heti itse, sillä niitä voi myös vuokrata tai lainata.

Teksti: Antti Hurskainen
Kuvat: Outdoors Finland