KATSO ESITTELYVIDEO HIIHTOKESKUKSESTA

Asahidake – Hokkaidon parhaita puuteripaikkoja

Asahi-dake tai Asahi-vuori sijaitsee Japanissa, Hokkaidon saarella ja Daisetsuzanin kansallispuistossa. Alue tunnetaan neljän kauniin vuodenajan lomakohteena, joka houkuttelee etenkin japanilaisia opiskelijoita. Eurooppalaista laskijaa vuodenajoista kiinnostanee lähinnä yksi – runsasluminen talvi.

Sijainti pohjoisella Hokkaidon saarella ja Japanin mittapuulla mukavassa korkeudessa varmistavat että talvet ovat pitkiä. Laskijan vinkkelistä Asahidaken talvikausi kestää joulukuusta toukokuuhun. Laskettelua voisi periaatteessa ylemmillä rinteillä harrastaa vielä pidemmälle kesään, mutta herkän ja suojellun luonnon vuoksi tämä on nykyään kielletty täysin.

Japanilaista maisemaa Asahidakessa

Sijainti Japanin suurimmassa kansallispuistossa varmistaa että talvikaudella metsät, joiden keskellä Asahidakessa lasketellaan, edustavat kaikkein aidointa koskematonta japanilaista maisemaa. On vain sopivaa, että Hokkaidon saaren korkein huippu, Asahidake (2 291 m), sijaitsee maan suurimmassa kansallispuistossa.

Neljä vuodenaikaa ja kaunis luonto vetävät runsaasti väkeä puoleensa. Toisaalta sijainti melko kaukana Hokkaidon suurimmasta kaupungista Sapporosta kuitenkin varmistaa myös oman rauhan kauniilla laskettelurinteillä ja off-pisteillä. Esimerkiksi Hokkaidon Nisekossa kilpailu koskemattomasta puuterilumesta on toisinaan kovaa, mutta Asahidakessa ei parhaita paikkoja yleensä tarvitse jakaa muiden kanssa.

Tulivuoria ja lumisateita

Asahidake on viimeksi 1700-luvulla purkautunut kerrostulivuori, jonka toiminta näkyy ja tuoksuu alueella edelleen. Paikallinen erikoisuus maastossa ovat nimittäin fumarolit, tulivuoren pahanhajuisia kaasuja ilmaan savuttavat aukot.

Vastapainona tuliperäisellä vuorelle on kansallispuiston runsasluminen ilmasto. Kaikki Japanin hiihtokeskukset saavat osansa Tyynenmeren ja Japaninmeren vaikutuksesta, mutta Asahidakessa valkoista herkkua saadaan taivaalta ennätysmääriä.

Tavanomaisena talvena lunta sataakin vuorelle huikeat neljätoista metriä. Korkeudesta aiheutuva pakkanen ja meren läheisyys muuttavat lumen kuuluisaksi Japanin puuteriksi. Ei ihme, että harvat Asahidakeen tutustuneet laskijat pitävätkin sitä yhtenä Hokkaidon parhaista puuteripaikoista.

Asahidaken vaatimattomat laskettelurinteet

Varsinainen hiihtokeskus on todella vaatimaton. Alueella toimii vuoden ympäri yksi gondolihissi, joka on talvisin laskukansan käytössä. Viisisataa vertikaalimetriä avaava hissi nousee Sanrokun ala-asemalta Sugatamin yläasemalle kahdenkymmenen minuutin välein, joten kaikkein tehokkaimpanakin laskupäivänä Asahidakessa ehtii huipulta pohjalle yhteensä vain noin kymmenen kertaa.

Laskettelukeskuksen merkityt rinteet ovat kapeita lumikissan jälkiä, eivätkä houkuttele paikalle laskijoita ainakaan Euroopasta saakka. Kapeilla rinteillä laskettelu on vasta-alkajille liian haastavaa, muttei vaatimattomasta jyrkkyydestä johtuen jaksa kiinnostaa kokeneempiakaan laskijoita kovin kauaa. Suurelle osalle merkityt rinteet toimivatkin lähinnä reitteinä huomattavasti kiinnostavampaan offarimaastoon.

Hokkaidon parhaita puuteripaikkoja

Hyvä ja riittoisa puuterilumi, japanilaisen kansallispuiston kauniit maisemat, suopea suhtautuminen offarilaskemiseen ja alueen ruuhkattomuus tekevät Asahidakesta loistavan kohteen takamaastojen pöllyttämiseen. Jyrkät ja syvälumiset puuterikulhot sekä metsäiset maisemat ovat Asahidaken ilmettä leimaavia piirteitä.

Hissillä saavuttaa takamaastossakin parhaimmillaan viisisataa vertikaalimetriä, mutta vuoren huippua kohti haikkaamalla voi käytettävissä olevaa korkeuseroa kasvattaa vielä huomattavasti. Koska vaatimattomassa hiihtokeskuksessa ei ole snow parkia, rakentavat freestyle-laskijat kaipaamansa temppumaaston Asahidaken offareiden tukeista, kivistä ja kielekkeistä.

Kaunis Asahidake sopii offarilasketteluun hyvin, mutta alueella on laskemisen kannalta myös muutamia huonoja puolia. Runsaat lumisateet tuovat toisinaan mukanaan heikon näkyvyyden, joka pakottaa nopeasti siirtymään sisätiloihin. Tavanomaisten vaarapaikkojen lisäksi Asahidakessa täytyy varautua myös fumaroleihin, jotka tosin varoittavat läsnäolostaan pahanhajuisilla kaasuilla.

Laskijan palveluissa olisi parannettavaa

Laskijan peruspalvelut ovat muun hiihtokeskuksen tavoin todella vaatimattomalla tasolla. Kahdenkymmenen minuutin välein liikennöivää hissiä odotellessa voi ala-aseman rinneravintolasta ostaa pikkusuolaista välipalaa ja läheisestä kioskista saa peruselintarvikkeiden lisäksi hankittua myös pipon ja hanskat. Monissa paikoissa ainoa hyväksytty maksuväline on käteinen.

Hiihtokeskuksen palvelut valitettavasti loppuvat kioskiin ja rinnekahvilaan. Ala-aseman läheisyyteen rakennettu Asahidake Onsenin kylä tarjoaa eurooppalaistyylistä hotellimajoitusta, hyviä ravintoloita ja tietenkin onseneita – japanilaisia kuumalähdekylpylöitä. Onsenissa kelpaa rentoutua pitkän laskupäivän jälkeen.

After skitä ei Asahidakesta valitettavasti löydy nimeksikään, eikä paikka todellakaan sovi bilehileille. Paras mitä iltaelämältä yleensä voi odottaa on juoma-automaatista ostettu olut omassa hotellihuoneessa nautittuna.

Asahidake palkitsee offaritykit

Asahidake sopii loistavasti muutaman päivän puuteriseikkailuun ja kauniin japanilaisen offarimaaston tutkimiseen. Jos laskijalla on mahdollisuus yhdistää pidempään Japani-lomaan vierailu kauniissa Asahidakessa, kannattaa se ehdottomasti hyödyntää. Rinnelaskijat kyllästyvät pidemmällä visiitillä lumikissojen piirtämiin jälkiin alle päivässä ja tekeminen loppuu hiihtokeskuksen alueella muutenkin nopeasti ellei suuntaa suksiaan off-pisteille.

Lähin kaupunki on kolmenkymmenen kilometrin päässä sijaitseva kaunis Higashikawa. Hokkaidon toiseksi suurin kaupunki Asahikawa sijaitsee sekin vain viidenkymmenen kilometrin päässä hiihtokeskuksesta. Molemmista löytyy lisää majoitusta, mikäli vilkkaampi yöelämä kiinnostaa.

Helpoiten Asahidakeen matkustaa lentämällä Asahikawan lentokentälle. Toinen vaihtoehto on matkustaa Nisekoakin palvelevalle Chitosen lentoasemalle Sapporon suunnalla, josta ajomatkaa tosin jää jäljelle vielä yli kolme tuntia.

Artikkelin pääkuva: flickr / Perfect Zero