Yleinen

Syöte

Julkaistu: 21.7.2015

Paluu etelään – se on väistämätöntä kun loma loppuu ja ukko on pohjoisessa. Pohjoisen kierroksen viimeinen etappi ennen kotiin ja arkeen paluuta oli luontevasti Pudasjärvi ja Syöte. Utsjoelta olisi ollut turhan pitkä sipasu suoriltaa kohti Keravaa, joten päätimme ottaa välistopin kotimatkalla paljon kehutun Iso-Syötteen maisemiin.

Syote

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Alamäki on paras mäki!

Syötteelle on jo jokunen vuosi takaperin linjattu ihan oikeita maastopyöräreittejä perus retkeilyreittien ja retkipyöräilyreittien lisäksi, eli odotukset olivat tietenkin korkealla. Ja Syötteellä järjestettävä Syöte MTB tapahtuma on kerännyt paljon kehuja ainakin puskaradiossa juurikin reittien osalta, joten olihan niitä lähdettävä ihmettelemään.

Syote

Pumpträkki toimii aina!

Syötteeltä löytyy kolme kappaletta erikseen merkattuja maasturireittejä, muistaakseni 17km, 25km ja sitten pisin 37km ja näitähän voi reippaampi jeppe yhditellä miten lystää. Meillä aikataulun puolesta ei ollut kuin yksi päivä aikaa ajella, joten päätimme lähteä tsekkaamaan keskipitkän reitin vaimoni kanssa, eli 25 kilsan Pitämävaara lenkin. Lenkki lähtee Syötteeltä kohti itää ja Taivalkoskea ja itseasiassa reitin puolesta välistä olisikin voinut tehdä 30km piston Taivalkoskelle =).

Syote

Jotain teknistäkin löytyy reitin varrelta, mutta ei mitään mahdottomia

Itse lähdimme aamusella kympin korvilla Syötteen tunturihotellin pihasta ja tottahan toki piti ottaa hyvät alkuvauhdit losottelemalla päärinteen polkua kunnolla rymyttämällä alas, hauskaa oli ja suosittelen – tosin paluumatkalla on sitten luvassa ylämäki. Alhaalla huomasimmekin että sunnuntain kunniaksi Syöte-Shop aukeaakin vasta puolilta päivin, joten jotain retkievästä piti keksiä. Puhelinsoitto Pikku-Syötteen hotellille ja sieltähän järjestyikin näppärästi hotelliaamupalan jämistä eväsruikkarit reppuun matkanvarrelta, ja tämä jos jokin palauttaa taas mieliin, että asiakaspalvelua löytyy vielä!

Syote

Reitti on merkattu hyvin ja ilman karttaa/gps träkkiäkin pärjäilee hienosti

Ruikkarit repussa Pikku-Syötteen topissa silmiin osuikin jo vähän ehkä kulahtanut pump-träkki, joten sitä sitten hierottiinkin tovi ennen metsään lähtemistä. P-syötteeltä taas muikea rinnepolku alas ja nokka kohti itää. Jonku tovin reitti kulki edelleen latupohjia pitkin ja hetken jo pelästyin, että noinkohan hype on taas ollut liikaa ja ajellaanko tässä taas Saariselän tapaan panssarivaunuille tarkoitettuja singletärkkejä, mutta huihai pelko pois.

Syote

Pitkosta löytyy

Latupohjan jälkeen pelko osoittautuikin turhaksi ja männikössä luikerteleva ja melko hyvän flown omaava nopeakin polku sai hymyn suupieliin. Reitti oli varsin vaihtelevaa ja väliin osui sopivalla sekoituksella niin ylämäkeä kuin mukavan rullaavaa ja välillä todella vauhdikastakin alamäkeä. Pitkoksia on jonkun verran, mutta kaikki olivat hyvässä kunnossa, eikä läpiajamisessa ole mitään estettä.

Syote

AIJJETTÄ!

Reilun parin kymmenen kilsan ajamisen jälkeen reitti palaa hetkeksi metsäautotielle, mutta palaa vielä lopuksi metsäpoluille. Omalla kohdallani reissu sai viimeisen niitin ajeluun kun erässä lopun vauhdikkaassa mäessä lähdin edellä ajavia jahtaamaan ja erässä reilummassa montussa napsahti vauhtia pumpatessani fillarista takajuosituksen läpipultti poikki ja loppu matka olikin sitten talutushommia. Onneksi tekniikka petti vasta reissun viimeisellä lenkillä ja senkin loppupuolella. Niinpä nappasin vaimoltani läskin alle ja sutasin kipasemaan autoa hikisen ylämäen jälkeen tunturihotellin pihasta – voin kerto että ylhäällä hapotti ja reisissä poltteli.

pivottipoikki

Tenkka po! Onneksi antautui alumiini eikä hiilikuitu.

Syötteen reiteistä yhden tsekanneena voin kyllä vilpittömästi kehaista maisemia ja polun hienoutta. Eihän maisemat aivan pohjoislapin erämaalle vedä vertoja, mutta lähellä mennään. Syöte hotellin fillarivarastosta vielä mainittava ja annettava iso plussa moisesta. Muualla fillarit ovat olleet joko osa majoituksen sisustusta tai sitten lojuneet autossa piilossa. Syötteeltä löytyy jopa fillarin pesupaikka sekä jos omia ei ole mukana niin työkalusetti huoltokäyttöön löytyy hotellin respasta. Vielä kun syötteelle rakentava bikeparkin ja hissi pyörisi niin meikäläinen saattaisi helposti viihtyä siellä pitkäänkin – mäkipyörää välipäivinä ja muutoin xc-vetoja hienoissa maastoissa – tällaista lisää!

Syote

Hotellin fillarivarasto ja fasiliteetit