Saalbach – Sirkuksessa yötä päivää

Itävallan suosituimpiin kohteisiin lukeutuva Saalbach on niittänyt mainetta railakkaalla after ski –elämällään ja tätä todistetaan päivästä ja illasta toiseen. Hinterhagalmin ovista kun astuu sisään, saapuu maailmaan, jossa päivän hienot laskut muuttuvat hetkessä ilonpidoksi, jossa laskijaa viedään ja vauhti tarttuu laskuasuun. Voi olla, että jonkin ajan kuluttua löytää itsensä tanssimasta pöydällä ventovieraiden kanssa.

Viikkolomalaisen kestävyys joutuu kovalle koetukselle, etenkin jos on sekä innokas laskija että bilettäjä. Saalbach on kaunis kylä, jossa viihtyy ja kaikki on helposti lähellä. Monipuolinen ruokatarjonta  pystybaarista tasokkaisiin ravintoloihin sopii kaikille kukkaroille. Käytännössä Saalbach ja viereinen Hinterglemm ovat parhaiten yhteydessä toisiinsa hisseillä, mutta toki hiihtobussit ja taksit ajavat kylien väliä.

Erinomainen hissijärjestelmä

Vuoret suojaavat kylää joka puolelta ja on todella harvinaista, että hissit olisivat suljettuna myrskyn takia. Kylästä nousee nopeasti vetäviä hissejä ylös rinteille ja moderni hissisysteemi on mietitty todella hyvin. Kriittisiin paikkoihin on rakennettu hyvin vetävät ala-asemat ja vaikka porukkaa olisi liikkeellä paljon, ei jonoja ole.

Saalbach-Hinterglemmin lisäksi hisseillä pääsee myös Leogangin ja Fieberbrunnin puolelle, joten lomaviikolle riittää laskettavaa. Toimivuuden ansiosta moni perhe palaa vuodesta toiseen Saalbachiin, sillä kaikki hyvän loman ainekset ovat helposti tarjolla ja saavutettavissa.

Saalbachin hyvät takamaastot

Rinnetarjonnaltaan Saalbach on urheilullinen ja vauhdikas. Aina löytyy tuulensuojainen tai aurinkoinen rinne, sillä rinnealue on laaja ja haarautuu eri ilmansuuntiin. Takamaastoihin haluaville tarjonta on hyvä, sillä laskut Bernkogelilta Spielberghausiin ovat erinomaisia ja loppuhuipennus on itse rinneravintola, jossa vierähtää helposti tunti jos toinenkin, mutta ilman Hinterhagalmin tungosta ja ääntä. Lasku alas kylään on helppo, mutta pimeän saavuttua tulee varoa vastaan ajavaa tampparia, joka kenties tuo ruokavieraita päivälliselle.

Schattbergin yläasemalta lähtee viistosti jyrkkä metsäpätkä alas kylää kohden, mutta alueelle meno ei ole aivan suotavaa ja pois joutuu lykkimään melkoisesti. Sen sijaan lasku Jauserniin on ihastuttava, vaikka loppu lasketaankin vanhaa tukkitietä pitkin. Bussikyyti tuo takaisin reissulta ja sen jälkeen voi suunnata vaikka Hinterglemmin rinteille ennen heittäytymistä hiihdon jälkeisen elämän iloihin.

Myös Fieberbrunnista löytyy paljon hyvää laskettavaa rinteiden ulkopuolelta ja paikkaa pidetäänkin yhtenä tärkeimmistä keskuksista vapaalaskukisailijoiden piirissä.

Sydäntalvi parasta aikaa

Tuhannen metrin kyläkorkeus rajoittaa hieman loppukevään laskuja ja tekee alarinteet pehmeäksi, mutta aamuun mennessä kaikki on ajettu jälleen tasaiseksi. Saalbach on parhaimmillaan sydäntalvella, jolloin lunta on hyvin ja aurinko kuitenkin lämmittää ja tekee laskemisesta todellisen nautinnon. Korkeimmillaan Saalbachissa pääsee 2 100 metriin, joten korkeusero on riittävä, mutta ajaa himolaskijan kesän lähestyessä korkeammalle.

Ilmastonmuutos on iskenyt myös Saalbachiin ja lämpimien talvien aikana laaksosta ei ole löytynyt lunta juurikaan merkattujen rinteiden ulkopuolelta. Keskuksen lumetusjärjestelmä on kuitenkin todella tehokas ja sen myötä Saalbach pystyy pitämään rinteitä enemmän auki ja paremmassa kunnossa kuin monet muut sen naapurikeskukset.

Laskettelukeskuksen lumiparkki on myös hyvin hoidettu, joten jokaiselle löytyy varmasti ainekset mukavaan lomaan, josta riittää kerrottavaa kavereille. Saalbach on yksi niistä paikoista, jonka jokaisen soisi kokevan kaikkine mausteineen.

Samalla lipulla Zell am Seehen ja Kaprunin jäätikölle

Saalbachin tavoitteena on ollut nousta Itävallan suurimmaksi ja kauneimmaksi keskukseksi. Leogangin ja Fieberbrunnin lisäksi on avattu yhteys myös Zell am Seehen, johon pääsee siirtymään uutta Zell am see Express -gondolia hyödyntämällä. Takaisin päin kulkeminen ei ole vielä mahdollista, sillä Viehhofenin kylästä ei ole vielä hissiyhteyttä takaisin Saalbachiin. Lisäksi on hyvä huomata ettei rinne 168 ole lumetettu, joten ilman luonnonlunta alueiden välillä joutuu käyttämään skibussia.

Zell am Seen ja Kaprunin myötä keskus saa paljon lisää laskukilometrejä, mutta merkittävin asia lienee lumivarmuuden lisääntyminen alueella. Kaprunista löytyy nimittäin Kitzsteinhornin jäätikkö jossa lasketaan 1950-2900 metrin korkeudessa. Näin ollen vaikka lumitilanne Saalbachissa olisi heikko, niin tilanne Kitzsteinhornissa voi olla merkittävästi parempi. Kulkeminen Saalbachista Kitzsteinhornille on kuitenkin vaivalloista, sillä ensin pitää ottaa reilun puolen tunnin bussi Zell am Seen keskustaan jossa pitää odottaa vaihtoyhteyttä jolla pääsee kulkemaan Kapruniin ja itse jäätikölle.