Arapahoe Basin – Rentoa menoa Coloradon huipulla

Coloradon Kalliovuorilla lasketellaan monessa paikassa mukavissa korkeuksissa, mutta neljään kilometriin kurkottaa vain muutama hiihtokeskus. Yksi näistä huippupaikoista on lämminhenkinen ja haastava Arapahoe Basin.

Colorado tunnetaan kaikkialla maailmassa lähinnä sen suurimmista hiihtokeskuksista Aspenista ja Vailista. Haastavan laskukohteen maineessa oleva Arapahoe Basin kykenee kuitenkin haastamaan monet suuremmat hiihtokeskukset hyvillä takamaastoillaan.

Laskettelurinteitä ja puuterilunta

Arapahoe Basin aloitti toimintansa vuonna 1946, jolloin vuorelle noustiin hissien sijaan vanhoilla sotilasajoneuvoilla. 2010-luvulla alueella toimii kahdeksan hiihtohissiä ja kehitys on rauhallista. Viimeisin suuri uudistus hiihtoalueeseen oli kaudella 2007 / 2008 toimintansa aloittanut Zuma-tuolihissi, joka Montezuma Bowl –lumikattilan kanssa lähes kaksinkertaisti hisseillä saavutettavan laskumaaston.

Arapahoe Basinissa on nykyisin uuden hissin mahdollistamana yli sata merkittyä rinnettä, kaksi snow parkkia sekä kaksi suurta puuterikulhoa offarilaskijoille. Parkkipaikka ja ala-asemat sijaitsevat kunnioitettavassa 3 250 metrin korkeudessa ja parhaimmillaan hiihtohissit nostavat laskijan peräti 3 800 metriin. Haikkaamalla pääsee vieläkin korkeammalle, 3 980 metriin saakka.

Osavaltion korkeimmalla sijaitsevat rinteet

Arapahoe Basin on osavaltion korkeimmalla sijaitsevan hiihtokeskuksen maineessa, mikä on tietyssä mielessä kuitenkin kyseenalaista. Telluridessa kun esimerkiksi lasketellaan parhaimmillaan 4 060 metrissä ja Silverton Mountainilla vieläkin korkeammalla – yli 4 100 metrissä!

Arapahoe Basinin maine selittyy sillä, että muista Coloradon hiihtokeskuksista poiketen myös ala-asemat sijaitsevat mukavassa korkeudessa. Tästä johtuen hiihtokeskus on yleensä osavaltion ja koko Yhdysvaltojen ensimmäinen talvikauden avaaja. Ei ole myöskään poikkeuksellista, että laskettelua jatketaan alueella heinäkuun puoliväliin saakka.

Ei vasta-alkajille

Helppoa laskettavaa löytyy aivan parkkipaikan ja Molly Hogan –hissin tuntumasta. Lapsille pieni taikamattohissein varustettu alue on toimiva, mutta lähiseudulla on aloittelijoille paljon parempiakin hiihtokeskuksia, kuten Vail, Keystone ja Beaver Creek.

Kannattaa huomioida myös, että monet Arapahoe Basinin sinisistä rinteistä ovat todellisuudessa huomattavasti väritystään vaikeampia. Hiihtokeskus ei ole paperillakaan hyvä valinta aloittelijan laskukohteeksi ja paikan päällä tilanne on vieläkin karumpi. Heikon rinnevalikoiman ohella Arapahoe Basin ei myöskään tarjoa lastenhoitopalveluita.

Parkkilaskua ja sinisiä rinteitä

Harrastajatasoisille laskijoille hyvin soveltuvia pidempiä rinteitä on tarjolla vuoren ensimmäisellä väliasemalla, jonne noustaan Black Mountain Express -tuolihissillä. Kolmen alempana haarautuvan rinteen valikoima on toimiva, mutta laskettu harmillisen nopeasti puhki. Norway- ja Lenawee-hissit vievät 3 800 metriin huipulle, josta löytyy lisää laskettavaa ja hiihtokeskuksen pisimpiä rinteitä.

Huipulta on mahdollisuus lasketella Zuma-hissin alla kulkevia sinisiä Larkspur- ja Columbine-rinteitä myöten vuoren toiselle puolelle Montezuma Bowl –alueelle. Uudelta Montezuma-hiihtoalueelta löytyy kourallinen pitkiä sinisiä kruisailurinteitä luonnonkauniissa maisemissa.

Temppulaskijoille vuoren etupuolella, Black Mountain Express –hissin yläasemalla on kaksi hyvää snow parkkia: Treeline Park ja High Divide Park. Tavanomaisten hyppyreiden ja reilien lisäksi valikoimaan kuuluu myös half pipe.

Pallavicinin mahtavat rinteet

Parkkiin ja harrastajatasoiseen rinnelaskuun löytyy lähiseudulta kuitenkin huomattavasti kiinnostavampia hiihtokeskuksia. Kaikkein taitavimmille laskijoille tarjonta on parempaa, etenkin jos offareiden ja hoitamattomien rinteiden laskeminen sykähdyttää.

Valtaosa Arapahoe Basinin merkitystä maastosta on väritykseltään joko yhden tai kahden timantin mustaa ja kaikkein vaikeimpaan maastoon on erillinen tuolihissi. Pallavicini-hissi kuljettaa alhaalta pysäköintialueelta puurajan yläpuolelle ja Arapahoen parhaille hoitamattomille rinteille.

Arapahoe Basin tunnetaan Coloradossa juuri Pallavicinin rinteistä. Yläasemalta pääsee laskemaan harjanteita, rännejä ja jyrkkää kumpareikkoa sekä puurajan ylä- että alapuolella. Paikalliseen kulttuuriin kuuluu, että laskija ansaitsee luvan kutsua Pallaviciniä sen Pali-lempinimellä vasta laskettuaan alueen nimikkorinteen.

Yhdysvaltojen parhaita puuteripaikkoja

Pallavicinin rinteet ovat tarjoavat vauhtia ja vaihtelua kovimmillekin hurjapäille, mutta tämäkään ei kaikille riitä. Kaikkein vaikein maasto kun löytyy kuitenkin vielä korkeammalta vuoren jyrkiltä itäseinämiltä tai East Wallilta, jonne vain huimapäisimmät offaritykit suuntaavat haastamaan itsensä.

Parhaat paikat ja vauhdikkaimmat offarit tavoittaa vain haikkaamalla, mutta vaiva palkitaan eräällä Yhdysvaltojen arvostetuimmista takamaastoista. Ylemmät osat ovat maastoltaan vaihtelevia rännejä, kapeikkoja ja pudotuksia, joista taitavinkin laskija saa itselleen hyvän vastuksen.

East Wallin alemmat osat ovat puolestaan puuttomia jyrkänteitä, joilla on tilaa laajoille kaarroksille. Tämä miellyttää etenkin telemark-laskijoita. Lisää hienoa hissillä tavoitettavaa offarimaastoa löytyy vuoren takaa Montezuma Bowl –puuterikattilasta, mikäli haikkaaminen ei houkuta.

Rantabileet kolmen kilometrin korkeudessa

Arapahoe Basin tai A-Basin tunnetaan Coloradon laskijoiden keskuudessa myös nimellä ”The Legend” tai Legenda. Syitä hienolle nimelle on kaksi: legendaarinen laskumaasto sekä vähintään yhtä legendaarinen pysäköintialueen ympärille keskittynyt after ski –kulttuuri rantatuoleineen ja kaasugrilleineen. Rantatuolit ovat ajan kuluessa vakiinnuttaneet alueelle myös The Beach –lempinimen ja rantabileteemaisen afterin.

Hiihtokeskuksessa on laskijalle muutamia rinneravintoloita, muttei valitettavasti lainkaan majoitusta tai välinevuokraamoa laajempia palveluita. Jos haluaa selvitä helpolla ja halvalla, kannattaa pakata omat eväät mukaan ja nauttia niistä A-Basinin parkkipaikalla samalla kun tutustuu muihin after ski –juhlijoihin.

Afteri pyöriikin pysäköintialueella, jossa ei ole merkkiäkään Aspen-Snowmassin kimalluksesta. Pääosassa on ihmisiin tutustuminen rennossa tunnelmassa ja päivän parhaiden laskujen kertaaminen hyvässä seurassa. Onpa paikalla toisinaan menoa elävöittämässä myös DJ ja auringon lämmittäessä laskijat vaihtavat talvivarustuksen teeman mukaisesti bikineihin ja rantashortseihin.

Majoituspaikat kauempana

Rantabileet päättyvät parkkipaikan porttien sulkeutuessa kuudelta illalla, jolloin majapaikkaa täytyy hakea läheisistä kylistä. Paras vaihtoehto yöpaikaksi on kahdeksan kilometrin päässä sijaitseva Keystonen rauhallinen kylä.

Breckenbridge, Dillon, Silverthorne ja Frisco ovat nekin toimivia valintoja majoittumiseen, etenkin jos kaupunkimaisempi tunnelma vauhdikkaalla yöelämällä houkuttaa. Suuremmissa kaupungeissa on loistavia shoppailupaikkoja ja runsaasti muuta oheistekemistä.

Myös valtavaan Vailiin on saatavilla yhteislippuja Arapahoe Basinin kanssa. Matkaa suureen laskettelukeskukseen ja sen kylään on noin kahden tunnin verran, mutta ilmaiset hiihtobussit liikennöivät väliä säännöllisesti.

Offarilaskijan Arapahoe Basin

Kompakti ja ruuhkaton Arapahoe Basin ei tarjoa montaa rinnettä harrastajatasoisille laskijoille ja pelottaa aloittelijat lähiseudun muihin hiihtokeskuksiin. Parkkilaskijoillekin löytyy parempia vaihtoehtoja aivan A-Basinin lähimaastosta.

Taitavalle rinnelaskijalle Coloradon korkeimmalla sijaitseva keskus on kuitenkin hyvä ja huimapäiselle offaritykille erinomainen matkakohde. Myös rento ja persoonallinen rantapiknik -afteri kannattaa ehdottomasti kokea itse.

Kuten muihinkin Coloradon hiihtokeskuksiin, myös Arapahoe Basiniin matkustaminen on helppoa. Denverin kansainväliselle lentoasemalle ajomatkaa on vain runsaat puolitoista tuntia ja hiihtobussit liikennöivät suurkaupungin ja Arapahoen alueen välillä säännöllisesti.

Artikkelin pääkuva: Dave Camara / Arapahoe Basin Ski Area