Carving

Julkaistu: 28.3.2019

Yksi laskettelun hauska puoli on, että se voi olla leppoisaa ulkoilua tai urheilua ja kaikkea siltä väliltä. Carving-tekniikka on tuonut mukaan mukavaa urheilullisuutta. 80- ja 90-luvulla lasketelleena on tyylin muutos vaatinut töitä jonkin verran. Välineenä oli muuten esim. 195cm pitkät Ficher SC4-sukset. Tekniikan kehittämisestä olemme innostuneet aika paljonkin viime vuosina ja ehkä vielä erityisesti tänä talvena. Kaluston uusiminen on osaltaan vienyt tätä puolta eteenpäin. Joten aiemmin sanotusta poiketen nyt seuraa hieman tekniikkaa ja opetusvideoita:)

Tästä on kyse

Nopeammin olisi ottanut carvingin haltuun, jos laskettelun olisi aloittanut siitä. Vanhat synnit ovat taakkana. Erityisesti muutamaa asiaa on saanut itselleen lähes joka laskulla hokea: polvet erilleen, etunoja, sukset yhdensuuntaisina ja kanttaa!

Seitsemän kuolemansyntiä

Nuo videot ovat parhaasta hiihtokoulusta, minkä Youtubesta olemme löytäneet (Ski school by Elate Media). Englanninkielinen, selkeät ohjeet, hyvin lasketut ja kuvatut mallisuoritukset ja jokaisessa videossa selkeä aihe. Omat opetustuokionsa on aloittelijoista ekspertteihin saakka.

Tässä koko sarja

Ja vielä muutama suosikki:

Laskuasento

Asento lyhyissä käännöksissä

Dynaamiset käännökset

Tekniikan harjoittelu tuo mukavaa tekemistä laskupäivään. Aika menee kuin siivillä. Koko kroppa saa kunnon liikuntaa ja onpa palkitseva tunne, kun onnistuu laskemaan rytmikkään, vauhdikkaan, voimakkaan ja keinuvan carving-laskun!

Lähiliikuntapaikkoja: Tornimäki ja Purnu

Julkaistu: 21.3.2019

Olivatko otsikon paikat tuttuja? Ehkäpä eivät. Kumpikaan ei varsinaisesti ole yleisesti tunnettu talvilomien laskettelukohde. Mutta monelle, joille nimet sanovat jotain, nämä kohteet tarjoavat mukavat puitteet helppoon, nopeaan ja edulliseen laskettelutuokioon vaikkapa arki-iltana. Ja kuluu molemmissa useampikin tunti tai vaikka koko päivä mukavasti!

Hienoa, että eri puolilta Suomea löytyy näitä lähiliikuntapaikkoja laskettelunkin harrastajille. Itse laskemme laskettelun aivan perinteiseksi suomalaiseksi talvilajiksi. Suuri plussa on vielä, että laji sekä mahdollisuus harrastaa sitä lähellä tuo liikunnan ja ulkoilun pariin myös runsaasti lapsia ja nuoria. Nostamme hattua, tai pitäisikö tässä sanoa kypärää sitkeille rinteiden pyörittäjille, jotka huonojenkin talvien ahdistamina ovat jaksaneet pitää hissit liikkeellä ja rinteet tampattuina. Toivotaan, että nämä paremmat talvet nyt jatkuvat.

Laskettelua voi harrastaa näissä kohteissa vieläpä kohtuuhintaan verrattuna moneen muuhun lajiin. Kun rinne on lähellä ja voi ostaa kausikortin , ennakkohinnalla etenkin lapset voivat päästä joka päivä rinteeseen koko kauden noin 250 eurolla. Ei niin paha hinta kaikesta palvelusta, lämpimistä huoltotiloista, rinteen tamppauksesta ja hissin pyörittämisestä ja ennen kaikkea päivittäisestä raikkaasta monituntisesta ulkoilmasta.

Tornimäki

Tornimäki sijaitsee 7 km Mikkelin kuuluisalta torilta. Laskettavana on kaksi profiililtaan mukavasti erilaista rinnettä, loivempi ja jyrkempi. Pienimmille lapsille ja aloittelijoille on vielä oma rinne naruhissin kera. Myös parkki löytyy. Porukkaa huipulle kuskaa yksi ankkurihissi ja yksi sompahissi. Rinteet ovat aina hyvässä kunnossa ja henkilökunta ystävällistä ja avuliasta. Palvelut ovat erinomaiset. Vuokraamon ohessa on asiantunteva suksihuolto ja pieni ski-kauppa. Hiihdonopetuskin järjestyy. Kahden tunnin hissilippu kustantaa 20e. Ai niin. Se ”tornikin” löytyy. Toiselle puolelle mäkeä suuntaa hyppyrimäki. Ei tosin ole nykyään käytössä. Kuvaa Suomen mäkihypyn tilaa.

Kahvilasta saa purtavaa ja erityismaininta tulee itsetehdyistä munkeista! Tämä alkaa olla katoavaa kansanperinnettä hiihtokeskuksissa.

Tornimäki

Sijainti: Mikkeli, Etelä–Savo

Rinteitä: 3 + parkki

Korkeusero: 60m

Pisin rinne: 500 m

Munkki-indeksi: 5 (asteikolla 1-5, omatekoiset)

Purnu

Hartolan Purnuvuorelta löytyy Purnun hiihtokeskus. Hartolan keskustasta matkaa kertyy 24km ja Joutsasta 22km.

Tie on osittain pienehköä soratietä. Metsien keskellä on kuitenkin oikein mukava, leppoisa ja kodikas laskettelukeskus. Rinteitä huipulta lähtee neljä. Tänä talvena ainakin tähän saakka auki on ollut kolme. Lisäksi on lastenrinne. Hisseinä yksi terhakka ankkuri ja naruhissi lastenrinteessä. Temppuilijoille on street. Rinteistä löytyy pituutta jo 750m ja haastettakin on kahden rinteen jyrkässä kohdassa. Ilman omia välineitä tulevia palvelee suksivuokraamo ja lasketteluun on saatavilla opetusta. Kolmen tunnin lippu maksaa 28e.

Ravintolasta saa kohtuuhintaan keittolounasta ja annoksia, muutakin kuin makkaraperunoita. Nettisivujen mukaan ravintolassa leivotaan. Tällä kerralla tarjolla oli kuitenkin Fazerin berliininmunkeja. Lounaskeittona oli hyvä metsäsienikeitto. Taukoa, lämmittelyä ja omien eväiden valmistamista ja nauttimista varten on Purnun oma Alpenhütte.

Purnu

Sijainti: Hartola, Vuorenkylä

Rinteitä: 5 + street

Korkeusero: 100m

Pisin rinne: 750 m

Munkki-indeksi: 3 (asteikolla 1-5, pullat tehdastekoisia, ainakin tällä kerralla)

Rinnetietoja poimittu Wikipediasta ja Ski.fi -sivustolta.

Raaseporin Påminne

Julkaistu: 13.3.2019

Olipas kiva päästä kokeilemaan Suomen eteläisintä rinnettä! Ei huono. Katselimme rinnettä jo joulukuulla, kun se oli aukaistu. Juuri kun suunnittelimme menevämme korkkaamaan sen, tulikin joulunavausviikonlopulle kunnon vesisade. Mutta helmikuun alussa onnisti ja painelimme työnantajan juuri antamien Smartumeiden kanssa rinteeseen. Ohimennen sanottuna Smartumit ovat loistava ratkaisu työpaikkojen tyky-toimintaan. Pistetään porukkaa mäkeen, niin kuin mainoksessa sanotaan.

Påminnen kokeilu kannatti. Etenkin yksi rinne sulatti sydämemme (ainakin Helin sydämen), se vasemmanpuoleisin ylhäältä katsottuna. Sporttinen rinne! Muuten uuden lumen pehmittämät loivat rinteet olivat aika hitaita. Ja Heli oli uusine monoineen yhtä hymyä koko päivän. Ihme, että monoilla voi olla sellainen vaikutus laskuun. Sompahissi oli tosi nopea ja hissi+lasku –kierrokseen meni vain 3 minuuttia. Siitä voi laskea, riittikö neljän tunnin lippu. Mutta hauskaa oli. Sekin, kun keski-ikäinen pariskunta opetteli nopean sompahissin somman vapautusta. Jalalla piti tönäistä viikseä, joka oli tuttua, mutta aika usein joutui somman varrella vielä läppäisemään jonkinlaista vapautusvipua. Onneksi kohtelias nuori mies opasti ystävällisesti.

Monoista piti laittaa yltiöinnokas palaute Suksistudioon. Hyvät olivat.

Påminne

Sijainti: Åminnefors, Raasepori (80 km Helsingistä ja 100 km Turusta)

Rinteitä: 6 + parkki

Korkeusero: 85 m

Pisin rinne: 550 m

Munkki-indeksi: 3 (asteikolla 1-5, hyvä valikoima, tehdasvalmisteisia)

Rinnetietoja poimittu Wikipediasta.

Viikonloppuna oli sitten aikaa vielä ihastella lumista Tammisaarta. Kaunista.

Helin monot

Julkaistu: 07.3.2019

Vesa puhui koko alkutalven uusista monoista. Nimittäin Helin tulevista uusista monoista. Fleksiä pitäisi olla lisää ja siirtyä 70:stä 100:n paikkeille tai yli. Sen verran on kuulemma ehkä vauhtia ja laskettelutaitoakin, mutta ehkä myös pituutta ja painoa. Vai painonko takia Vesa sitä mietti? Kuitenkin. Sama se.

Vanhat monot olivat kyllä tyttömäisen nätit, mutta vähän aikansa eläneet. Niissä oli myös sellainen kummallinen ominaisuus suoraan sisältä tullessa, että niitä piti hiukan jäähdyttää ulkoilmassa ennen lumelle astumista. Muutoin niihin tarttui sekunnin murto-osassa monen sentin lumikerros, jota ei saanut oikein millään irti. Jos erehtyi lumelle suoraan, oli kylmenneiden pohjien putsauksen takia yleensä palattava jonkin metalliportaikon ritilöille pohjia raaputtamaan. Pelkät sauvat ja kopsuttelu olivat tehottomia keinoja. Mielenkiintoinen ominaisuus sekin.

No, aikansa puhuttuaan Vesa sai Helinkin innostumaan. Vesa esitteli netistä malleja. Sitten käytiin kaupoissa. Ajateltiin molemmat, että

monot on sovitettava ja sitten kyllä ostettavakin sellaisesta paikasta, jossa saa sovittaa. Niitä ei viitsi netistä ostaa. Yhteinen periaatteemme on, että jos tilaamme netistä, vastaamme itse oikeasta koosta sekä mahdollisista vaihtojen ja palautusten vaivasta. Jos sen sijaan hyödynnämme yrittäjän varastoa tuotteita sovitellessamme sekä palvelua, opastusta ja asiantuntemusta, niin kyllä sitten rahatkin jätämme siihen liikkeeseen.

Yllättävän vähän liikkeissä oli tarjolla rinnemonoja, joissa fleksi on tuota luokkaa. Sovittaessa kyllä heti huomasi, mikä mono käy ja mikä ei. Mutta Mikkelin Suksistudiossa tärppäsi. Se on muuten kiva liike hiukan keskustan laitamilla. Ensimmäiset monot olivat malliltaan sopimattomat, kantapäästä tiukat ja muualta väljät, vaikka nekin tuntuivat paremmilta kuin muualla olleet eri merkit ja mallit. Sitten myyjä toi ’mustan hevosen’. Jippii! Vihdoin tärppäsi! Mukaan lähtivät K2:n LUV 100 MV:t. Ja mikä parasta, vaikka jotkut karmivan värisetkin olisivat kelvanneet, Heli ei ollut pahoillaan tumman harmaasta sävystäkään.

Ylläs

Julkaistu: 02.3.2019

Kausi 2018-2019 alkoi Ylläksellä, kuten niin monta kertaa ennekin. Joulun vietto Äkäslompolossa on jotenkin erilaista. Tänne pyrkivät aikuiset lapsetkin lähtemään kaikki mukaan, ainakin juuri jouluna. Ehdimme yleensä rinteeseen vain parina päivänä, mutta muutenkin joulun vietto on pohjoisessa hyvin jouluista ja mukavaa.

Me puhtaina rinnelaskijoina laskemme mielellämme Ylläksellä milloin vain, mutta etenkin puuterilumessa mieluusti laskeva poikamme pitää rinnelaskua parhaimpana juuri jouluna Ylläksellä. Kevyt pakkaslumi on tyypillistä jouluaikaan, rinteet hyvässä kunnossa ja yleensä on kaunis pakkassää. Tämä vuosi oli tosin poikkeuksellinen. Lunta oli ennätyksellisen vähän, vain muutama rinne oli auki ja rinteiden ulkopuolelle ei ollut mitään asiaa. Jouluna ilma on selkeä, pilvet yleensä korkealla ja sininen kaamosvalo on kodikas ja kaunis. Yläilmojen pakkanenkin on vain lempeää pikkupakkasta. Valot syttyvät aikaisin iltapäivällä joihinkin rinteisiin ja samalla tulee ihan nostalginen olo kouluvuosilta, kun rinteessä oltiin juuri koulun jälkeen ilta-aikaan.

Eräänä vuonna Äkäslompolon kylässä oli jouluna -27 astetta ja ala-asemalle päästessämme pakkasta oli vain -14. Tänä vuonna luvut olivat kylässä -17 ja parkkipaikalla -9. Ei tuulta nimeksikään. Sitähän ei yleensä ole kirkkailla pakkassäillä. Jouluna ei rinteessä tarvitse palella, toisin kuin hiihtoloman kevätmyrskyissä tunturissa.

Tällä kerralla oli rinteessä toisena päivänä hetken aikaa kostea pilvikerros näkyvyyttä haittaamassa. Sen alijäähtynyt vesi jääti tehokkaasti lasit kelvottomaan kuntoon jo rinteen alkupuolella. Nopeasti tuo kaunis, mutta laskettelun kannalta ikävä pilvikerros kuitenkin hälveni. Tällaisia kuvia saa jouluaikaan.