Kiinnostaako telemark?
Monipuolinen telemark kasvattaa suosiotaan. Lue, miten lajissa pääsee alkuun.
Telemark-suksilla voi laskea periaatteessa missä ja mitä vain: rinne- ja vapaalaskua, parkkia tai rataa.
Telemark näyttää helpolta, tuntuu vaikealta – ja koukuttaa usein kokeilijan
Telemark-hiihdonopettajan, telemarkin maailmancupiakin laskeneen Niki Juurisen mukaan lajissa kiehtoo erityisesti sen haastavuus niin fyysisesti kuin teknisesti.
– Itse innostuin kokeilemaan telemarkia, koska se näytti niin helpolta ja sulavalta. Ensimmäisen kerran kokeiltuani ajattelin, että olipa hankalaa. Kokeilusta jäi kuitenkin fiilis, että pakko kokeilla uudelleen, onko tämä oikeasti näin haastavaa. Ja sillä tiellä tässä nyt ollaan.
Haastavuuden lisäksi osa telemarkin kiinnostavuutta on sen monimuotoisuus. Telluilla voi laskea minkälaisissa olosuhteissa ja rinteissä tahansa.
– Telemarkeilla tullaan alas siitä, mistä tavallisilla alppivälineilläkin. Lumiolosuhteiden vaihtelu vaikuttaa telemarkissa ehkä hieman enemmän kuin alppihiidossa ja lumilautailussa. Henkilökohtaisesti ajattelen, että mitä haastavammat olosuhteen, niin sitä enemmän se kehittää. Mukavinta on laskea pehmeässä lumessa, silloin-telemark-laskeminen on erityisen vaivatonta ja rentoa. Myös vasta ajettu rinne ja tuore kissanjälki sekä kevätsohjo ovat mahtavia laskettavia, kertoo Juurinen.
Vapaa kantapää kehittää myös muuta laskemista
Alppivälineistä telemarkit eroavat niin, että telemarkissa monon kantapää irtoaa suksesta.
– Muuta eroa suksissa ei periaattesessa tarvitse olla, vaikka kyllä suksiakin valmistetaan pelkästään telemarkia varten. Itse lasken tavallisilla alppisuksilla, joissa on telemark-siteet.
Juurinen itse ajautui lajin pariin satunnaisella kokeilulla vuosia sitten. Vuokraamon kamat vaihtuivat omiin välineisiin heti seuraavana talvena. Alussa telemark-laskuja kertyi vain muutamina päivinä per talvi, viimeiset neljä talvea ovatkin sitten olleet todella aktiivista laskemista.
– Olen todella tykästynyt lajiin. Telluilua kannattaa kokeilla, jos kaipaa lisää haasteita, haluaa kehittyä laskijana ja kokeilla jotain uutta. Tellut toimivat mainiosti vaikka kakkoslajina suksien tai laudan rinnalla, jos ei kokonaan halua lajia vaihtaa. Helposti vaan nälkä kasvaa syödessä, kun rupeaa harjoittelemaan. Esimerkiksi omalla kohdalla aktiivinen telluilu on sitten syönyt aikaa muilta lajeilta, sanoo Juurinen.
Telemarkin alkuun parhaiten asiantuntujan ohjauksessa
Juurisen mukaan telemark voi aluksi olla kokeneelleekin laskettelijalle hankalaa. Alkuun pääseekin parhaiten opettelemalla oikean tekniikan asiantuntijan ohjauksessa.
– Suosittelen ottamaan aluksi hiihtokoululta ainakin yhden tunnin, jotta saa perusteet kuntoon. Opettajilla on yleensä hyvät ja selkeät näytöt, jolloin oppilas näkee mitä ja miten pitää tehdä. Oikealla tekniikalla laskemisesta tulee helpompaa ja oikeiden asioiden oppiminen nopeutuu.
Juurisen mukaan suksen ominaisuuksia käytetään telemarkissa periaatteessa samalla tavalla kuin alppihiihdossakin, ratkaisevasti erilaista on asento.
– Lähtöasento on sama, eli seisotaan tasaisesti molemmilla suksilla. Käännöksen aikana mukaan tulee sitten lisää liikkuvia osia, jolloin tarvitaan enemmän vartalon hallintaa ja lisää vakautta. Aluksi asento voi tuntua huteralle, mutta kun oikea asento löytyy tulee siitä jopa alppihiihtoasentoa vakaampi, kun tukipinta-alaa on enemmän.
Telemark vaatii harrastajaltaan pitkäjänteistä treenaamista. Alku voi tuntua hankalalta, mutta laadukkaat toistot oikeissa olosuhteissa tuottavat ennen pitkää tulosta.
– Telemarkissa oikean ja tukevan asennon sekä tasapainon löytäminen voi aluksi olla kovankin työn takana. Lajissa kehittyminen vaatii ensi alkuun paljon toistoja ja tiettyjen perusteiden oivaltamista. Itse olen opettanut telluilua nyt viisi talvea. Perusteiden opettaminen ja alkeisharjoitteiden runsas toistaminen on tehnyt todella hyvää myös omalla laskemiselle. Telemarkissa auttavat tietynlainen rauhallisuus, motivaatio sekä riittävä treenaaminen, vinkkaa Juurinen.
Telemarkin suosio on kasvussa
Juurisen mukaan lajin suosio on viime talvina kasvanut.
– Reilut kymmenen vuotta sitten oli telemark-buumi, jonka jälkeen koettiin muutaman vuoden suvantovaihe. Parina viimeisenä talvena harrastajien määrä on taas kasvanut. Nuoremmatkin laskijat näyttävät innostuneen lajista, eikä se enää ole vain vanhempien ikäpolvien harrastus. Erityisesti vapaalaskun puolella on kiinnostusta.
Juurisen mukaan vuokravälineitäkin alkaa jo löytyä hyvin useimmista hiihtokeskuksista, joten testaamaan telemarkia pääsee helposti.
– Erityisesti isompien keskusten välineet ovat nykyään uusia ja laadukkaita. Ennen vuokraamoista saattoi löytyä vain vanhoja suksia ja vanhanmallisia nahkamonoja.
Telemark-tapahtumissa koulutusta kaikille taitotasoille
Telemarkista kiinnostuneen kannattaa pitää mielessä myös vapaamuotoisemmat telemark-tapahtumat, joissa saa koulutusta telemarkin eri lajeissa taitotasosta riippumatta.
– Tellutapahtumien, koulutustilaisuuksien ja muiden vapaamuotoisempien tapahtumien määrä on ollut kasvussa, tänäkin talvena on tarjolla useita, Juurinen summaa.
Itse Juurinen on kouluttajana Iso-Syötteellä maaliskuussa järjestettävässä Iso-Syöte goes Telemark -tapahtumassa.
– Järjestämme koulutusta kaikille aloittelijasta eksperttiin. Tapahtumaan mahtuu asiakkaiden toiveiden mukaan ratalaskua, parkkilaskua, rinnetekniikkalaskua ja toivon mukaan offaritekniikkaakin.
Myös Hyvinkään Sveitsissä järjestetään helmikuun lopulla Free YourHeels telemark-viikonloppu ja Ylläksellä maaliskuussa telluviiko, joissa on koulutusta kaiken tasoisille telemarkin perusteista offaritekniikkaan.
Vapaalaskusta kiinnostuneille järjesteään Pyhällä maaliskuun lopulla suosittu Freekend -vapaalaskuviikonloppu, josta löytyy myös telemark-laskijoille oma laskuklinikka.
Lisätietoa tapahtumista
Free YourHeels Telemark Weekend 1.-.2.2.2014
> Iso-Syöte goes Telemark maaliskuu 2014
> Ylläksen Telluviikko 17.-24.3.2014
Pyhä Free´kend 27.-30.3.2014
Teksti: Saara Argillander
Kuvat: Jukka Liukkonen ja JP Bergman