Kalpalinna / Calpis - hiihtokeskus
  • Kalpalinna Calpis masto
    Kalpalinna Calpis rinteet
    Kalpalinna Calpis hissit
    Kalpalinna hiihtokeskus rinteet kyltti
    Kalpalinna rinteet hyppyri
  • Kalpalinna hiihtokeskus Calpis
    Kalpalinna off-pisteet
    Kalpalinna ravintola Villilinna
    Kalpalinna Calpis cross cafe
    Kalpalinna Calpis hiihtokeskus hissit
  • Kalpalinna hylätty hissikoppi
    Kalpalinna Calpis off-piste
    kalpalinna Calpis off-pistelasku
    Kalpalinna Calpis off-pistealue
    Kalpalinna Calpis offarit
  • Calpis Kalpalinna offarit
    Kalpalinna rinne Kalpis
    Kalpalinna rinteet
    Kalpalinna Calpis maisema usva
    Kalpalinna masto maisema
  • Kalpalinna Calpis kahvila vuokraamo
    Kalpalinna maisema
    Kalpalinna huipulla
    Kalpalinna laskettelija
    Kalpalinna Calpis rinteet laskettelu

Kalpalinna / Calpis – Retrohiihtokeskus

Kalpalinnan perinteikäs hiihtokeskus eli sijaitsee Turengissa, Hämeenlinnan eteläpuolella ja näppärästi moottoritien tuntumassa. Pääkaupunkiseudulta, Turusta, Tampereelta ja Lahdesta ajaa laskupuuhiin noin tunnissa. Kauteen 2019/2020 Kalpalinna lähtee lupaavasti viimeiset vuosikymmenet suljettuna olleita rinteitä, rakennuksia ja hissejä aiemman loiston mukaisemmaksi kunnostamalla.

Kalpalinnan Kiianlinnan alueella aloitettiin pujottelu-urheilu jo vuonna 1939, kun Kalle Ebb kaveruksineen rakensi mäkeen itävaltalaisstyylisen hiihtomajan ja raivasi metsään ensimmäisen pujottelurinteen. Vuonna 1950 Kiianlinna sai vaijerista, sähkömoottorista, vaihdelaatikosta ja kahdesta kääntöpyörästä koostuneen Suomen ensimmäisen hiihtohissin sekä toisen rinteensä. Tämä toi aikakauden parhaat laskijat harjoittelemaan Helsingin Slalom Seuran silloiseen kotirinteeseen.

Kalpalinnan kunniakas menneisyys

Vuonna 1963 Slalom Seuran aktiivit Eino ja Osmo Kalpala perustivat Kiianlinnan kupeeseen Suomen ensimmäisen kaupallisen hiihtokeskuksen. Kalpalinnan ylivoimatekijänä oli Euroopan ensimmäinen lumetusjärjestelmä, jonka ansiosta Kalpalinna oli Suomen lumivarmin hiihtokeskus aina 80-luvun alkuun asti. Lisäksi keskukseen hankittiin Pohjoismaiden tehokkain valaistus. Kalpalinna kävi kasvustaan huolimatta konkurssissa jo 70-luvulla. Kukoistuksen huipentuma koettiin 80-luvun alussa, jolloin jopa 2000 päivittäistä kävijää jonotti hiihtokeskuksen 20 eri hissiin.

Alppihiihdon pioneerien jäljillä

Kalpalinnassa on järjestetty useita SM-kilpailuja pujottelussa ja freestyle-lajeissa sekä sotilaspujottelun MM-kilpailut 1960-luvun lopulla. Toni Sailer, Ingemar Stenmark ja luonnollisesti myös Suomen tähtilaskijat ovat kokeilleet osaamistaan Kalpalinnan jyrkässä Kilparinteessä. Kalpalinnan rinteillä taitojaan ovat hioneet olympialaskijat Pentti ja Pekka Alonen, Eino Kalpala, Raimo Manninen, Riitta Ollikka, Nina Ehrnrooth, Mika Marila ja Henna Raita.

Retrotunnelmainen nykyisyys

Hiihtokeskuksen rinteiden ja hissien määrää jouduttiin supistamaan suurimman suosion hiivuttua 90-luvulla laman ja koventuneen kilpailun myötä. Osa vanhoista hisseistä jäi paikoilleen, ja käyttämättömät rinteet alkoivat metsittymään. Suuri osa hiihtokeskuksen nykyisestä infrastruktuurista on peräisin sen kasvukausilta, eli tekniikka on uusimmillaankin 80-lukulaista.

Modernit ankkurihissit puuttuvat kokonaan, ja historia muistuttaa itsestään maisemassa monin paikoin. Kalpalinnasta ei kannata siis lähteä hakemaan viimeisimpiä hiihtokeskusmukavuuksia. Tämän tiedostamalla ja sen mukaan asennoitumalla vierailun saa tuntumaan normaalin laskemisen päälle tulevalta mukavan retrohenkiseltä museobonukselta. Kaudelle 2019/2020 käynnistetyssä kehitystyössä Kalpalinnan aiempaa loistoa lähdetään palauttamaan entisöimällä.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Edelleen upeat rinteet

Kalpalinnan rinteet muodostavat kaikkiin ilmansuuntiin avautuvan ja kahdelle erilliselle mäelle kohoavan kokonaisuuden. Pisimmällä rinteellä on mittaa 450 metriä. Taitavammankin laskijan haastavat mustat Kilparinne ja Stenmark-rinne, jotka ovat Etelä-Suomen ainoat FIS B-luokitellut kilpapujottelurinteet. Kilparinteen profiili on katapulttimainen: jyrkässä rinteessä on pieniä lippoja sekä pieni välitasanne ennen lopun pudotusmaista taitosta montun pohjalle ja kyyryyn painavaa nousua vastapenkalle.

Punaiset Hugonrinne ja Superi ovat peruslaskemiseen sopivia leveitä ja alusta loppuun viettäviä baanoja. Siniset Turisti– ja Yhdysrinteet 1 sekä 2 liittävät eri rinnealueet toisiinsa, ja hiihtoalueen ympäri pääsee näitä pitkin kiertämään yksisuuntaisesti. Vihreät Lasten– ja Koulurinne ovat lapsille ja aloittelijoille sopivia harjoittelurinteitä, joissa on helppokäyttöiset teleskooppihissit. Pulkkailijoille on varattu varsinaisten rinteiden ulkopuolelta oma alue.

Kaudelle 2019/2020 on niitetty edellä mainittujen lisäksi 80-luvun rinteitä uudelleen avattavaksi, mikä mahdollistaa alppimaisen kiertämisen useamman huipun ja rinnealueen välillä.

Parkista löytyy useita bokseja ja reilejä. Parkkia on uudistettu rakentamalla slope styleen sopivia leveämpiä hyppyreitä useampaan eri taitotasoon. Lisäksi reileille on rakennettu flatit.

Entiset rinteet eli nykyiset offarit

Alkuperäisen Kiianlinnan alueelle paljolti jäävät, nykyisin suljetuttuna olevat rinteet tarjoavat raivattuine pohjineen erinomaista maastoa off-pistelaskuille. Myös kesäisin käytössä olevaa Bike Parkia varten raivatut reitit ovat osittain käyttökelpoista laskureittiä myös talvella.

Joillakin laskureiteillä pääsee hyödyntämään hissejä, mutta täälläkin parhaimmat laskut on noustava lihasvoimin. Koska rinteiden ulkopuolella on hyvin tilaa siellä laskevien määrään verrattuna, on Calpiksessa kenties Etelä-Suomen parhaat off-pistemahdollisuudet.

Palveluita ja oheistekemistä

Alueen sisäänkäynnin läheisyydessä ja perherinteiden juurella sijaitsee Calpis Cross Cafe ja välinevuokraamo, -myymälä ja -huoltopalvelut.  Ravintolapalvelut sijaitsevat Hugon rinteen puolella Ravintola Villilinnassa. Hiihtokouluun Kalpalinnassa on päässyt jo sen ensimmäisestä toimintavuodesta lähtien. Calpis Caravan Center tarjoaa asuntovaunualueen peruspalveluja koko vuoden.

Janakkalan kunnan latuverkosto yhdistyy Calpis Ski Centeriin 14 kilometrin lenkin verran. Kaikkiaan alueella on jopa 150 kilometriä latuja, mutta ne eivät ole suorassa hiihtoyhteydessä toisiinsa. Calpis Ski Center on liitetty myös Etelä-Suomen moottorikelkkareittiverkostoon. Lisäksi alueella toimii moottorikelkka- ja mönkijäsafarien järjestäjä, jolla on myös omaa mönkijäreitistöä. Kesällä Calpis Bike Park on suosittu alamäkipyöräilykeskus.

Plussat

  • Vanhojen rinteiden ja hissien uudelleenkunnostus kaudelle 2019/2020
  • Monipuolisesti laskettavaa
  • Etelä-Suomen parhaita offareita

Miinukset

  • Vanhanaikaiset hissit
  • Parhaat takamaastot ovat hissittömiä
  • Ei SHKY:n Ski Card -alennuksia