Crans-Montana – Auringon lapsi

Crans-Montana on vilahdellut välillä urheilusivujen tuloslistoilla alppihiihdon maailmancupin järjestäjänä ja MM-kisatkin on siellä pidetty 1982. Nykyään hiihtokeskus on jättänyt valkoisen sirkuksen poliittisten intressien takia. Ei voi muuta kuin ihmetellä päätöstä, sillä esimerkiksi Levi teki hartiavoimin töitä päästäkseen maailmancupin järjestäjäksi. Ilmeisesti päättävillä tahoilla on riittävästi rahaa ja valtaa tehdä hiihtourheilun ja laaksossa elävien ihmisten toiveiden vastaisia päätöksiä.

Pitkät perinteet

Rhone–joen rinteillä voi havaita pitkät, yli satavuotiset perinteet, joita edelleenkin vaalitaan. Lordi Arthur Lunn järjesti ensimmäiset alppihiihtokilpailut ”Kandahar Challengen” nimissä jo vuonna 1911, mutta viininviljelyn ja maatalouden rinnalle on noussut viime vuosikymmeninä vahvasti turismi. Laakson yläpuolella sijaitseville rinteille on rakennettu hiihtokeskuksia molemmille puolille ja juuri etelään päin suuntaavat rinteet tekevät Crans-Montanasta eliitin halutun kohteen.

Golffaajat löysivät alueen muutamia vuosia alppihiihtäjiä aiemmin ja Crans-Montanasta on tullut aikojen saatossa legenda harjoitus- ja pelipaikkana. Puhdas ilmasto yhdistettynä upeisiin maisemiin ja keleihin ei varmasti jätä ketään viheriölle haluavaa kylmäksi. Itse Sir Roger Moore on kehunut golfkenttiä maailman rauhallisimmaksi ja kauneimmaksi. Mene ja tiedä.

Crans-Montana – kaksi kylää

Nimensä mukaisesti keskus on rakentunut kahdesta kylästä, jotka ovat hissiyhteydessä toisiinsa muodostaen 140 kilometrin rinneverkoston 27 hissin avulla. Kylät ovat laajentuneet hurjasti sitten alkuaikojen ja tuntuukin, että niistä on muodostunut lähes yhtenäinen kaupunki vuoristoon.

Äveriäät ovat rakennuttaneet lomahuoneistoja, joita sitten ehtivät kiireiltään käyttää viikon tai kahden verran vuodessa. Himolaskijalle se on hyvä uutinen, sillä rinteissä on tilaa ja hissiverkosto vetää hyvin.

Raha näyttelee omaa osaansa, sillä saatavana on kaikenlaisia palveluja. Vuoret kuitenkin tarjoavat aktiiviselle ihmiselle monenlaista tekemistä ja golf on tuonut mukanaan myös monipuoliset kesäaktiviteetit. Tekemistä siis riittää kaikenikäisille, olipa sitten kesä tai talvi. Sveitsin turistitoimisto onkin antanut Crans-Montanalle tunnustuksena sen monipuolisista palveluista perhekohde-statuksen.

Rinnelaskusta nauttiville

Etelärinteet viettävät mukavasti ja niissä voi kokea vauhdin hurmaa. Tosiasia on kuitenkin, että ainoastaan lumisateella tai sen jälkeen voi hetkellisesti kokea puuterilumen lumon, sillä auringon vaikutus on keskitalvellakin suuri. Rinnehiihto onkin erinomaista ja vaaroja välttääkseen ei kannata lähteä seikkailemaan omin päin. Tosin muutamat kalliokurut pakottavat innokkaimmat hakeutumaan kapeisiin ränneihin, sillä fiilis on kuin Utahin kallioilla, vain pienessä mittakaavassa.

Jäätikkö Plaine Morte sijaitsee kolmessa kilometrissä tarjoten huikeat näkymät yli Alppien. Huipulta pääsee laskemaan aina kylille saakka, joten reisijumppaa on tarjolla, varsinkin kun rinne keväällä pehmenee. Hissiverkosto on muutenkin tehokas ja toisaalta miellyttävä, sillä alhaalta nousevissa kabiineissa voi lepuuttaa väsyneitä jalkoja.

Tuolihissejä on myös kattavasti, mutta sveitsiläistyyliin mukaan mahtuu ankkurihissejäkin. Onkin merkillistä, että maailman rikkaimmissa valtioissa, kuten Sveitsissä, Norjassa ja Japanissa on keskimäärin vanhimmat hissit. Tässä suhteessa Crans-Montana pomppaa edukseen omassa maassaan.

Hiihdon jälkeinen elämä

Koska kyseessä on kansainvälinen keskus, täytyy rinnepäivän jälkeen viettää apres ski, joka sujuu rauhallisesti ja viileästi ilman sen suurempia tunteenpurkauksia. Päivällä on voitu nauttia lounas Les Violettesin Michelin-kokin isännöimässä mutta silti kohtuuhintaisessa rinneravintolassa 2 200 metrin korkeudessa ja illaksi on tehty jo pöytävaraus päivällistä varten. Iltapäivällä laskeminen ei kenties ole enää huvittanut, joten tekemistä riittää myymälöissä, joissa riittää arvokasta shoppailtavaa Luis Vuittoneineen.

Crans-Montanassa edellä mainitun kaltainen ohjelma lienee sveitsiläisittäin normaali, mutta suomalainen sen sijaan elää omalla tavallaan ja nauttii hiihdon jälkeisestä päivästä kenties pienemmällä budjetilla. Kyllä Sveitsissä pystyy lomailemaan aivan tavallinen suomalainenkin, kunhan käyttää järkeään ja miettii, mihin satsaa.