Revontulet oli viime viikon suurimpia puheenaiheita, mutta yllättävän monelta ne ovat jääneet kokematta. Kun ne onnistuu bongaamaan, ymmärtää hyvin miksi puhutaan, että revontulet tanssivat ja taivas on tulessa. Vaikuttava kokemus aina uudestaan ja uudestaan. Etenkin nyt eteläänkin osunut myrsky kolahti meikäläisiin ja niin näytti moneen muuhunkin tehneen. Siksipä jaamme vähän omia neuvoja revontulten vangitsemiseksi.
Moni ajattelee, että nuo vaativat pakkasta ja esiintyminen on harvinaista. Todellisuudessa Lapissa niitä ilmenee lähes joka toinen yö ja aina kirkkaalla ilmalla kannattaakin tähyillä taivaalle. Sesonkikin on käynnissä jo ruskan aikaan, joten aina ei tarvitse sormet jäässä tuhrustaa säätöjä. Tietysti mitä voimakkaammat tulet – sitä helpompi ne on saada kuvaan.
f4 • 13s • ISO 1600 • 10-20@10mm
f4 • 4s • ISO 1600 • 10-20@10mm
Miten sitten kuvata revontulia? Tärkeintä on tietenkin yrittää, kokeilla ja epäonnistua. Jos haluaa kuitenkin säästää aikaa ja hermoja niin muilta kysyminen, lukeminen ja vakoileminen on sallittua. Välineeksi käy mikä tahansa kamera, jonka asetuksia pääset manuaalisesti säätämään. Nokalle kannattaa sijoittaa mahdollisimman laaja linssi, koska todella usein osa revontulista rajautuu kuitenkin pois. Lisäksi on tarpeen olla jalusta, koska valotukset ovat yleensä sekunteja ja käsivaralta kuvatessa tulee tärähtäneitä otoksia. Olisi itseasiassa hyvä käyttää kaukolaukaisinta tai ajastettua laukaisua ettei kuvaan tulisi pientäkään tärähdystä. Jalustan puutteessa suositeltavaa olisi sijoittaa kamera jonnekkin vakaalle alustalle, kivelle tms. Lisäksi tarkennus kannattaa katsoa kuntoon vaikkapa kirkkaasta valosta tai vaihtoehtoisesti valaista taskulampulla kohde esim. läheinen puu ja tarkentaa siihen. Kandee myös tsekkailla ekojen kuvien jälkeen, että se tarkennus on kunnossa, eikä koskea siihen sen jälkeen..
Ei ole omalle kohdallekaan osunut sitä nappiruutua, vaikka tilaisuuksia on ollut. Pari kertaa on myös tullut turhaan hätäiltyä ja vasta kotona huomattua, että jokin on mennyt pieleen. Parempi ottaa yksi hyvä kuva kuin sata huonoa. Tässä kuitenkin joitakin esimerkkikuvia speksien kera.
f2.8 • 3s • ISO 1000 • 24-70@24mm
Ylläolevassa kuvassa on haettu näkymää, jollaisena ihmissilmä oikeasti revontulet näkee. Näitä kateltiin 9.10.2015
f2.8 • 5s • ISO 800 • 24-70@24mm
f2.8 • 5s • ISO 800 • 24-70@24mm
Ylhäällä pari kuvaa lisää viime viikolta Helsingistä. Valosaaste tekee kuvaamisesta hankalaa ja kannattaakin hakeutua mahdollisimman avaraan ja pimeään paikkaan. Näissä kuvissa haluttiin kuitenkin saada kaupungin taustalle. Vähän tuli hoppu ja kaislikot jäi tielle. Alhaalla taas pari kuvaa viime vuodelta Ylläkseltä.
f4 • 8s • ISO 1600 • 10-20@10mm
f4 • 6s • ISO 1600 • 10-20@10mm
f4 • 20s • ISO 800 • 10-20@10mm
Viimeisimmästä kuvasta voi huomata, että kun valoitus on pitkä, (20 sekuntia) niin revontulet puuroutuvat. Alla puolestaan valoitukseen on käytetty vähemmän aikaa, jolloin on saatu revontulten liike paremmin esiin. Valoitus on tietysti täysin riippuvaista siitä, kuinka voimakkaat revontulet ovat. Jos haluaa saada näkymään jonkun kohteen kuvassa esim. tässä ylemmässä tuon kyltin, kannattaa sitä valaista vaikka tarkulampulla hetken aikaa kuvan oton aikana. Vaihtoehtoisesti voi käyttää salamaa, mutta keep it simple on meidän motto.
f4.5 • 8s • ISO 1600 • 10-20@10mm
f4.5 • 10s • ISO 1600 • 10-20@10mm
f4.8 • 5s • ISO 1600 • 10-20@14mm
Toivottavasti jollekin on hyötyä näistä tiedoista. Mikään mahdoton homma ei tosiaan ole, mutta hauskaa, kun aina tulee sellanen fiilis, että seuraavalla kerralla tulee taas vähän parempia ruutuja. Ehkä ensi talvena sitten Ylläksellä ;)
A&E
