Haussa Suomen parhaat vaellusreitit? Tutustu tarkemmin maamme vaellusreittien parhaimmistoon – esittelyssä viisi klassikkoreittiä.

Suunnitelmissa kesä- tai syksyinen ruskavaellus Pohjois-Suomessa? Oheiset vaellusreitit vievät sinut takuulla ikimuistoiselle matkalle.

1. Kuohuvien koskien Karhunkierros

Koillismaan ja Itä-Lapin ainutlaatuisissa vaaramaisemissa sijaitseva Karhunkierros on todellinen vaellusreittien klassikko.

Suomen suosituin vaellusreitti tutustuttaa kulkijansa Oulangan kansallispuiston ja Rukan lähiympäristön parhaisiin paloihin – Karhunkierroksella tutuksi tulevat muun muassa Oulanka- ja Kitkajokien valkeina kuohuvat kosket, jylhät vaaramaisemat sekä ikivihreät mäntymetsät ja monimuotoiset suotyypit.  Keskivertokulkija suoriutuu reilun 80 kilometrin vaelluksesta 4-5 päivässä, painavin kantamuksin liikkuvat tai mahtavien maisemien nautiskelijat löytävät elämyksiä reitiltä myös viikon ajalle.

Klassikko-status kiehtoo ja houkuttaa myös vaeltamisen ensikertalaisia, Karhunkierros onkin monelle ensikosketus pidempiin vaellusreissuihin erämaamaisemissa. Osalle tämä ensikosketus on myös kivulias  – toistuva tarina ensikertalaisten keskuudessa on Karhunkierroksella nyrjähtänyt nilkka tai kaatumisen seurauksena kipeytynyt ranne. Korkeuserot sekä kivinen ja juurakkoinen maasto yllättävät helposti huonosti valmistautuneen tai väsyneen patikoijan.

Karhunkierroksen lähtöpiste sijaitsee naapurikunnan puolella Sallan Hautajärven kylässä Karhunkierroksen luontokeskuksessa. Luonteva lähtöpiste reitille on myös Kuusaman pohjoisosan Ristikalliolta, jolloin vaellettavan matkan pituus on noin 70 kilometriä. Karhunkierroksen päätepiste on Rukan hiihtokeskus. Reitin raskaimmat osuudet sijaitsevat reitin loppuosuudella. Matkan varrella leiriytymiseen on useita tupia ja laavuja. Reitin suuren suosion vuoksi varaa mukaan oma teltta tai muu majoite.

Karhunkierros:

• Pituus: 82 km, sijainti Rukan ja Sallan välimaastossa, lyhyemmät etapit myös mahdollisia.
• Näe ja koe: Oulanka- ja Kitkajoki koskineen ja könkäineen, Oulangan kanjoni, riippusillat, loppuosan vaaramaisemat
• Parhaiten kuljettavissa sulan maan aikaan kesä-lokakuussa

2. Suomen vanhin merkitty vaellusreitti Hetta-Pallas

Täysin omanlainen legenda on jo vuonna 1934 perustettu Hetta-Pallas -vaellusreitti.

Tunturi-Lapin lumoavat maisemat tulevat tutuiksi Suomen vanhimmalla merkatulla vaellusreitillä Hetasta Pallakselle. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa kulkeva reitti johdattaa vaeltajat toistuvasti useiden tuntureiden yli ja kurujen läpi. 55 kilometrin pituinen Hetta- Pallas -reitti vie keskimäärin aikaa 3-4 päivää.

Hyvin merkatun Hetta-Pallas -vaellusreitin useat hoidetut taukopaikat houkuttavat myös pysähtymään ja rauhoittavat kiireisen kulkijan matkantekoa – mahtavien maisemien ääressä asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin ja vaellukselta palaakin usein sekä fyysisen että henkisen kantamuksensa keventäneitä kulkijoita. Täysin omanlaisen retriitin tarjoaa puolestaan Hetta-Pallas -vaellusreitin kulkeminen talviseen aikaan hiihtovaelluksena. Mittava tilan tuntu ja arktinen luonto on kaikkialla läsnä.

Nimensä mukaisesti vaellusreitin lähtöpiste sijaitsee Enontekiön Hetassa ja päätepiste Pallaksen luontokeskuksessa. Matkan varrella luontevaa suojaa tarjoavat kuruihin sijoitetut kodat sekä autio- ja varaustuvat. Parhaimpaan loma-aikaan reitille suuntaavien kulkijoiden on hyvä tiedostaa, että suosittu reitti houkuttaa myös muita. Mikäli Suomen suosituimman, vanhimman ja kolmanneksi suurimman kansallispuiston maisemat ja tunnelma kiehtovat, voi vaellusta jatkaa Pallakselta Ylläkselle (72km) ja vaikka aina Leville saakka (Ylläs-Levi 50km).

Hetta-Pallas:

• Pituus: 55 km, sijainti Tunturi-Lapissa laskijoille tutuissa (Hetta, Pallas, Olos, Ylläs, Levi) maisemissa
• Näe ja koe: Reitin alkupään tunturiylänkö-osuus, Hannukurun virkistävä sauna, Pallaksen monet kerot ja kurut
• Parhaiten kuljettavissa maaston kuivumisen jälkeen juhannukselta alkaen

3. Luirojärven vaellus ja Sokostin huiputus

Urho-Kekkosen kansallispuistoon johdattava Luirojärven vaellus tarjoaa luontevan mahdollisuuden myös Itä-Lapin korkeimman tunturin huiputtamiselle.

Saariselän seudun koskemattomiin erämaamaisemiin ja pyöreisiin tunturimuotoihin tutustuttava Luirojärven vaellus soveltuu hyvin jo kokemusta omaavalle kulkijalle. Urho Kekkosen kansallispuiston kirkasvetisenä helmenä tunnetun Luirojärven kierros on reitinvalinnasta riippuen noin 70-80 kilometrin rengasreitti, johon olosuhteiden salliessa on luontevaa yhdistää myös Itä-Kairan mahtavan valtiaan, 718 metriin kohoavan Sokostin valloitus. Sulan maan aikaan vaellukseen on hyvä varata aikaa 5-7 päivää.

Huomioi, että Luirojärvelle ei mene merkattuja reittejä, vaan Urho Kekkosen kansallispuiston erämaaosassa kulkija on oman kartan ja kompassinluku- sekä suunnistustaidon varassa. Alueella on kuitenkin laaja polku- ja autiotupaverkosto, joten mistään ylitsepääsemättömästä tehtävästä ei ole kyse.  Hiihtäen talviaikaan suoritettavaa vaellusta suositellaan vain hyväkuntoisille ja kokeneille erämaan kulkijoille.

Yksi suosituimmista reittivaihtoehdoista Luirojärvelle alkaa Kiilopäältä. Tämä 70-80 kilometrin reitti kulkee Suomunruoktun ja Tuiskukurun kautta Luirojärvelle sekä täältä Lankojärven kautta takaisin Kiilopäälle. Sokostin valloitukseen on hyvä käyttää yksi kokonainen päivä, sillä se sijaitsee noin kuuden kilometrin piston päässä Luirojärveltä.

Luirojärven vaellus:

• Pituus: 70-80 km, sijainti Saariselän kaakkoispuolla Suomen toiseksi suurimmassa kansallispuistossa
• Näe ja koe: Kiilopäältä avautuva erämaamaisema, Luirojärvi, Sokostilta hyvällä säällä avautuvat maisemat
• Suunnittele vaellus huolellisesti ja ota selvää alueen tulvatilanteesta reittiä suunnitellessasi!

4. Kevon reitti rotkomaisemissa

Kevon reitin jylhät rotko- ja kanjonimaisemat ovat ainutlaatuiset – vastaavaa ei tule vastaan missään muualla Suomessa.

Kauas pohjoiseen matkustaminen maksaa vaivan, sillä Utsjoella sijaitseva Kevon luonnonsuojelualue kätkee sisäänsä todellisen patikoitsijan helmen. Kevon reittinä tunnettu 63 kilometrin mittainen vaellus on oikea maisemallinen vastakohtien ilotulitus, jossa vaihtelevat kauniit tunturikoivikot ja mäntymetsät sekä ankarat avotunturit ja jylhä Kevon kanjonin rotkolaakso. Paikoitellen erittäin vaikeakulkuisen ja vaativan maaston takia Kevon reitin kulkemiseen on hyvä varata 3-5 päivää aikaa.

Kevon reitin sijainti luonnonpuistossa asettaa omat rajoitteensa vaeltamiselle. Kulku on sallittu vain merkatuilla poluilla, samoin tulenteko ja telttailu on sallittu vain merkityillä paikoilla. Kevon luonnonpuistossa liikkumista on lisäksi rajoitettu vuoden ajan mukaan, joka on hyvä huomioida omaa reittisuunnitelmaa tehtäessä.

Syksyllä ruska-aikaan Kevon reitti suositellaan kuljettavan pohjoisesta etelään Kenesjärveltä Sulaojalle kovan ja kylmän pohjoistuulen vuoksi. Maisemallisesti Kevon kanjoni avautuu täydessä loistossaan reittiä etelästä pohjoiseen kuljettaessa. Logististen ongelmien välttämiseksi alueeseen on mahdollista tutustua myös Kuivin 86 kilometrin rengasreitin avulla.

Kevon reitti:

• Pituus: 63 km, sijainti Suomi-neidon päälaella Karigasniemi-Kaamanen ja Utsjoki-Kaamanen teiden väliin jäävällä Paistuntureiden erämaa-alueella
• Näe ja koe: Kevon 40 kilometriä pitkä ja paikoin 80 metriä syvä rotkolaakso, Fiellun putous
• Rotkoalueella liikkuminen kävellen sallittua vain 15.6.-15.10. merkityillä poluilla, Kevojoki ylitetään kahlaten reitillä muutaman kerran, joten ota selvää alueen vesitilanteesta ennen vaellusta

5. Kilpisjärvi-Halti -vaellus ja Suomen korkein kohta

Suomen ja Norjan rajalla sijaitseva Halti on paitsi maamme korkein tunturi, myös todellinen kerran elämässä -kohde kaikille vaelluksen ystäville.

Käsivarren Lapissa vierailijaa hemmotellaan kolmen valtakunnan mahtavilla maisemilla ja ikimuistoisilla vaelluselämyksillä. Kilpisjärveltä Haltille ja takaisin vievä noin 110 kilometrin reitti on osa 800 kilometriä pitkää skandinaavista Kalottireittiä. Tunturi- ja erämaamaisemissa suoritettavalle vaellukselle  on hyvä varata aikaa 5-6 päivää. Osa reitistä kulkee Norjan puolella.

Kilpisjärveltä Haltille vievä reitti on pääosin helppokulkuinen ja useiden autio- ja varaustupien värittämä. Reitin haastavimpana pidetyn kivikkoisen ja vaikeakulkuisen alkuosuuden jälkeen edessä on niin helppokulkuista ”Haltin valtaväylää”, pieniä vesistön ylityksiä kuin tuulelle altista avotunturiakin – unohtamatta lumoavaa Saanaa, upeaa Meekonjärveä, legendaarista Pihtusköngästä ja montaa muuta mieleenpainuvaa maisemaa. Ja kaiken huippuna yli 1300 metriin kohoavan Haltin huiputus sään niin salliessa.

Varsinainen Haltin korkein huippu sijaitsee Norjan puolella, Suomen korkein 1324 metriin kurottava kohta sijaitsee puolestaan Norjan ja Suomen välisellä rajapyyykillä 303B. Vuosittain Haltin huiputtaa noin 3000 ihmistä. Huipulla onkin hyvä liittyä näiden Haltin valloittajien joukkoon kirjoittamalla nimensä Haltin vieraskirjaan.

Kilpisjärvi-Halti

• Pituus: 55 km suuntaansa, sijainti Enontekiön kunnassa Käsivarren Lapissa
• Näe ja koe: Kilpisjärvi, Saana, Meekojärvi, Pihtusköngäs, Haltin huipun vieraskirja
• Parhaiten kuljettavissa heinäkuun alusta syyskuun puoleenväliin

Teksti: Antti Hurskainen
Kuvat: victorsounds Flickr via Compfight cc, Ninara Flickr via Compfight cc, victorsounds Flickr via Compfight cc, Sokostin huippu” by Ari Mure – Oma teos. Licensed under CC BY 3.0 via Wikimedia Commons, Kevo_Canyon” by Ilona Simomaa – Oma teos. Licensed under CC BY-SA 3.0 via Wikimedia Commons, Boundary_stone_(Haltitunturi)” by Lothar Sowada – Oma teos. Licensed under CC BY-SA 3.0 via Wikimedia Commons