Hiihtokeskukset, Kohteet, Yleinen

Ruotsin tuntemattomat hiihtokeskushelmet – tiesitkö nämä 7 mahdollisuutta?

Ruotsissa on noin kolminkertainen määrä hiihtokeskuksia Suomeen verrattuna. Ikimuistoisia lasku- ja lomaelämyksiä tarjoavat erityisesti Norjan rajan läheisyydestä löytyvät helmet.

”Skandit eli Skandinavian tunturit ovat vuoristo Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa. Korkeiden huippujen takia mereltä saapuvat sateet tulevat talviaikaan runsaana lumena.”

Hämärät mielikuvat menneisyyden maantiedon tunneilta saavat ajatukset suuntautumaan Ruotsiin mielenkiintoisten laskumahdollisuuksien luvattuna maana. Mutta millaisia hiihtokeskuksia löytyy länteen suuntaamalla? Tarkemmassa esittelyssä seitsemän hiihtokeskusta – katso myös kunkin puitteita esiintuovat videot!

1. Branäs

Ruotsin kiertomatkan ensimmäisenä pysäkkinä on kartalta noin Turun korkeudelta Tukholmasta Lillehammeriin suuntautuvalta janalta löytyvä Branäs. Ruotsin puolella Skandien vuoristo ei ulotu aivan näin etelään, mutta tästä huolimatta Norjan läheisyydessä sijaitseva keskus tarjoaa kaikki edellytykset onnistuneille laskunautinnoille. Branäsin hiihtokeskus markkinoi itseään puitteilla, jossa kaikki on kohdillaan täydelliseen hiihtolomaan – 415 metrin korkeusero, gondolihissi ja pitkät rinteet.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Korkeuserolla mitattuna vuonna 1988 avattu Branäs on Ruotsin kymmeneksi suurin hiihtokeskus. Keskuksen gondolihissi on yksi Ruotsin viidestä gondolihissistä. Monipuolista laskettavaa löytyy lähes kaikille. Suurimpana kauneusvirheenä voitaneen pitää jyrkkien rinteiden puutetta, keskuksessa on ainoastaan yksi musta rinne. Erityisesti perheen kanssa lomailevat viihtyvät täällä takuulla, rinteiltä löytyy muun muassa skicross-rata, kolmen parkin monipuoliset suorituspaikat ja ajanottolaitteisto perheen sisäiseen rinnemittelöintiin.

  • Hissit ja rinteet: 20 hissiä ja 30 rinnettä
  • Suurin korkeusero: 415 m

2. Stöten

Värmlannista pohjoiseen suunnattaessa seuraavan tarkemman tutustumisen arvoisen pysähtymispaikan tarjoilee isoille massoille tuntemattomampi Stöten. Sälen-tuntureiden pohjoispuolella sijaitseva keskus hyödyntää alueen suurinta korkeuseroa ja tarjoaa omasta mielestään myös seudun parhaat puitteet lasketteluun ja lumilautailuun – Ruotsin parhaimmistoon rankattu rinne Älvan, erinomaiset mahdollisuudet offpiste-hiihtoon, seudun pisin ja nopein tuolihissi sekä pisin rinne ovat esimerkkejä hiihtokeskuksen itsensä markkinoimista valteista.

Aivan Norjan rajan kupeessa sijaiseva tunturikeskus soveltuu monien muiden Ruotsin keskusten tapaan erityisesti perhelomailuun. Stötenin suuri valtti perhelomailua ajatellen on helppojen vihreiden rinteiden suuri määrä. Sinistä, punaista ja mustaa laskettavaa toki löytyy myös, muttei samassa mittakaavassa. Runsaasti lisää monipuolisuutta lomaan tuo Stötenin sijainti maan toiseksi tunnetuimman ja suosituimman laskettelukeskuksen Sälenin vieressä.

  • Hissit ja rinteet: 18 hissiä ja 37 rinnettä
  • Suurin korkeusero: 370 m

3. Idre Fjäll

Noin sata kilometriä jälleen pohjoiseen ja seuraava luonnollinen pitstoppi on Idre Fjäll. Monien muiden Ruotsin keskusten vastapainona täältä löytyy takuulla myös laskettavaa haasteita kaipaaville. Idrestä löytyvä Chocken-rinne shokeeraa useimmat, kyseessä on nimittäin pohjoismaiden jyrkin hoidettu rinne. 46-asteinen rinne on jyrkkä myös isommassa mittakaavassa ja verrattaessa esimerkiksi Alppien vastaaviin. Uskallatko kokeilla?

Idre Fjäll tarjoaa toki myös helpompaa laskettavaa, rinteitä on yli 40 ja näistä selvä enemmistö on vihreitä tai sinisiä. Merkillepantavaa kuitenkin on, että keskuksesta löytyy 10 mustaksi luokiteltua rinnettä ja punaiset harrastajan rinteet ovat selvässä vähemmistössä. Keskus on yksi Ruotsin ensimmäisistä säilölumen hyödyntäjistä, jonka vuoksi kausi starttaa aikaisin. Talvikauteen 2018-2019 Idre Fjäll pääsi avaamaan ensimmäiset rinteensä jo lokakuun puolella.

  • Hissit ja rinteet: 26 hissiä ja 41 rinnettä
  • Suurin korkeusero: 307 m

4. Lofsdalen

Pohjoiseen matkaa jälleen jatkamalla hetken päästä vastaan tulevat todelliset postikorttimaisemat ja näiden keskellä sijaitseva sympaattinen Lofsdalen. Pieni kylä ja suuret laskumahdollisuudet tiivistävät tämän tunturikeskuksen ydinviestin. Lofsdalenissa pienuus korostuu hyvällä tavalla, täällä pääset nauttimaan ruuhkattomista rinteistä ja rentouttavasta laskunautinnosta.

Reilusti yli tuhanteen metriin kohoavat avotunturit merkitsevät hyvällä säällä myös mahtavia offari-laskuja. Huonolla säällä ja kovalla tuulella puolestaan on parempi pysyttäytyä suojaavan metsän siimeksessä. Lofsdalenin erikoisuutena kannattaa mainita keskuksesta löytyvä, yksi Ruotsin jyrkimmistä hoidetusta rinteestä. Parhaimmillaan tai pahimmillaan 42-asteinen rinne löytyy rinnekartasta numerolla 18 tai nimellä Rännan. Vertailuna, Suomen jyrkimpänä pidetty Pyhän Huttu-Ukko, on kokonaiset 10-astetta loivempi.

  • Hissit ja rinteet: 9 hissiä ja 25 rinnettä
  • Suurin korkeusero: 492 m

5. Funäsfjällen

Lähellä Norjan rajaa sijaitsee Funäsfjällen nimellä tunnettu hiihtokeskusalue. Todellisuudessa saman markkinointinimen alle kuuluu kuusi erillistä lähiseudun hiihtokeskusta, jotka täydentävät hyvin toisiaan. Runsaslumisesta sijainnistaan johtuen Funäsfjällenin kausi alkaa aikaisin ja kestää pitkään. Seutu on yksi Ruotsin runsaslumisista ja alueen hiihtokeskukset komeilevatkin usein maan lumimäärätilastojen kärkipaikoilla. Esimerkiksi lumivarmassa Ramudbergetissä laskettiin aiemmin ainoastaan luonnonlumella.

Loistavien rinne-, parkki- ja offarilaskumahdollisuuksien lisäksi seutu on tunnettu erinomaisista laduistaan. Puitteet ovat hyvät myös tunturihiihtoon ja omatoimiseen retkeilyyn. Kuumin sesonki seudulla ajoittuukin aurinkoisille keväthangille.

  • Hissit ja rinteet: 36 hissiä ja 110 rinnettä
  • Suurin korkeusero: 363 m

6. Borgafjäll

Sisäpiirin tietäjien keskuudessa Borgafjäll on yksi Ruotsin todellisista hiihtokeskushelmistä. Numeroiden valossa tämä Ruotsin Etelä-Lapissa sijaitseva keskus ei ole kummoinen ja pitää sisällään ainostaan kolme hissiä ja viisitoista rinnettä, laskettavaa korkeuseroakin on alle kolmesataa metriä. Mutta täällä on paljon lunta. Ei ole epätavanomaista, että talvisin maan paksuimmat lumikinokset mitataan juuri täällä.

Paksujen lumikinosten vuoksi Borgafjäll onkin tunnettu todellisena puuteriparatiisina. Maasto on monipuolista ja vaihtelevaa, tarjoten niin maisemallista avotunturia kuin haasteellista metsälaskua. Keskuksen vetovoimaa on lisännyt myös alueella operoiva catski.

  • Hissit ja rinteet: 3 hissiä ja 15 rinnettä
  • Suurin korkeusero: 293 m

7. Kittelfjäll

Menneinä vuosikymmeninä niinikään Ruotsin Etelä-Lapista löytyvä Kittelfjäll oli laajemmin tunnettu myös suomalaisten osaavien laskijoiden keskuudessa. Keskus on menettänyt vetovoimaansa myös ruotsalaisten keskuudessa, nykyisin iso osa  potentiaalisesta kävijäkunnasta suuntaa mieluummin Åren tai Riksgränsenin paremmin markkinoituihin takamaastoihin. Unohduksiin painuminen ei toki ole heikentänyt Kittelfjällin legendaarisia mahdollisuuksia hauskanpitoon suksilla tai laudalla – ja erityisesti rinteiden ulkopuolella.

Kittelfjällin keskus on tunnettu lähes täysin offareistaan. Neljä hissiä syöttävät laskijat ylös tunturin puurajaan, josta avautumat Ruotsin parhaimpiin lukeutuvat offari-laskut. Lisää vaihtoehtoja avautuu haikkaamalla avotunturiin. Paljon lunta, hyvässä suhteessa avotunturia, metsää, jyrkkää ja raviineja sekä laskulinjoja huimasti laajentava mahdollisuus helihiihtoon.

  • Hissit ja rinteet: 4 hissiä ja 42 rinnettä
  • Suurin korkeusero: 420 m

Teksti: Antti Hurskainen
Kuva: Idre Fjäll / Nisse Schmidt


Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Arvostele artikkeli:
Ruotsin tuntemattomat hiihtokeskushelmet – tiesitkö nämä 7 mahdollisuutta?
1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (5,00/5 - 3 ääntä)
Loading...

Kommentoi artikkelia tai keskustele aiheesta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.