Ensimmäinen Skimbaaja
Julkaisut, Skimbaaja, Yleinen

Skimbaajan matka 1970-luvulta nykypäivään

Laskettelevan kansan ykkösjulkaisun historia on samalla koko lajin ja median historiaa: eliitin sportista koko kansan huviksi, 80-luvun kultavuodet, uusien alalajien nousu…ja uuden vuosituhannen sähköiset haasteet.

1980-luku oli Skimbaajan kulta-aikaa. Sen voi päätellä siitäkin, että 80-luvun lehtiä kertyi useampi vuosikerta toimitukseen. Suurin yksittäinen kiitos kuuluu Kauniaisiin, Tor-Björn Stenforsille – ”Stena” lahjoitti täydelliset vuosikerrat vuosilta 1977-1992.

Mäenlaskua ja lumilautailua – mutta myös tennistä, surffausta..

Vanhoja lehtiä selatessa huomaa median ja painotekniikan kehityksen, mutta myös valtavan intohimon lajia kohtaan, mikä on leimannut Skimbaajaa koko sen olemassaolon ajan. Vuosien aikana lehdestä on laskettelun lisäksi löytynyt myös muun muassa lumilautailua, tennistä ja surffausta. Nyt näillä harrasteilla on omat erikoisleh- tensä ja Skimbaaja on palannut juurilleen laskijoiden erikoislehdeksi.

Alusta alkaen Skimbaajan sisältö on koostunut nykyisinkin lehden pääartikkelityypeistä. Kohde- ja väline-esittelyt, ajan ilmiöt ja persoonat sekä lajituntemuksen syventäminen olivat lehdessä heti ensi numerossa.

Vuosikymmeniä rivissä

Vuosikymmeniä rivissä

Offaria ja hyppyjä alusta alkaen

Jostakin syystä hoidettujen rinnealueiden ulkopuolella laskemista tai hyppyreistä temppuilua pidetään uutena nykyisen laskijasukupolven keksintönä. Pehmeän lumen perässä on kuitenkin könytty takamaastoissa jo vuosikymmeniä ja hyppyreitä on myös lapioitu paljon ennen snow-parkien aikakautta.

Alunperin eliitin sportti?

Taloudellinen kehitys on mahdollistanut laskettelun yhä useammalle. Kun katsoo vaikkapa 80-luvun suksien hintoja, ne ovat maksaneet keskivertotyöläiselle lähes kahden kuukauden palkan verran. Myös Skimbaaja-lehti maksoi suhteessa paljon, noin kahden-kolmen tunnin nettopalkan verran. Alpeilla kävivät vain todella harvat laskijat.

Lehteä luettiin peiton alla

Lehden varhaisvuosilta olen kuullut myös kiehtovia tarinoita siitä, miten intohimoisesti Skimbaajaa luettiin. Lehden ilmestymispäivänä lintsattiin koulusta ja lajikouluja tavattiin peiton alla taskulampun valossa. Ihan samanlaisia tarinoita en ole tästä päivästä kuullut, mutta lukijatutkimuksen perusteella lehtiä säästetään useita vuosia ja niistä katsellaan esimerkiksi kohde-esittelyjä vielä vuosienkin päästä. Kollegani muissa lehdissä ovat haljeta kateudesta tästä lukijoiden sitoutumisesta.

Skimbaaja 80-luvulta

Skimbaaja 80-luvulta

Nimekkäitä tekijöitä

Lehtien apinalaatikoista löytyvien avustajien nimien bongaaminen on sangen hienoa puuhaa. Joukossa on paljon erittäin menestyneitä kisalaskijoita, hiihdonopettajalegendoja sekä liuta ihmisiä, jotka ovat tehneet menestyksekästä uraa hiihdon ohella jollain muulla alalla. Laskeminen sinällään ei varmaankaan menestystä työelämässä tuo, mutta sen kautta luotu suhdeverkosto auttaa varmasti myös bisneksen puolella.

Siinä missä Skimbaajaa tehtiin pitkään himoharrastajien toimesta, saa nykyisin osa tekijöistä päätulonsa toimittajan tai kuvaajan ammatista. Rehellisesti sanottuna suomalaisen hiihtobisneksen pienuuden vuoksi hiihtotoimittamisen tai -kuvaamisen täysammattilaisia ei ole, paria alpeilla asuvaa pro-kuvaajaa lukuunottamatta.

Pirstaloitunut ja rajallinen markkina tuo taloudellisia haasteita

Skimbaajan historia on värikäs. Matkan varrella on kustantajat vaihtuneet ja menestys ollut vähintäänkin vaihtelevaa. Outdoor Media on kustantanut lehteä nyt neljä vuotta ja tänä aikana tilaajamäärät ovat hieman kohentuneet, samoin ilmoitusmyynti.
Mikään mega-bisnes hiihtojournalismi ei silti ole. Jostakin syystä osa alan ydintoimijoista ovat kääntäneet selän heidän etujaan ajaville medioille.

Laskettelun pirstaloituminen eri alalajeihin on tehnyt lehden koostamisen haastavaksi. Kaikkia pitäisi miellyttää. Suomen markkinat ovat niin pienet, että alalajien, kuten vapaalaskun tai freestylen, erikoislehdet ovat käytännössä tuhoon tuomittuja.

Ratkaisu sähköisestä mediasta?

Erilaiset sähköiset julkaisukanavat tarjoavat mahdollisuuksia sisällön versiointiin eri kohderyhmille. Monenlaisia suunnitelmia asian tiimoilta on olemassa, mutta olennaisin on vielä ratkaisematta: rahoitus. Vaikka Skimbaajaa tehdäänkin intohimolla, eivät toimittajat voi maksaa ruokalaskuja ja asuntolainaa pelkällä innostuneisuudella.
Bittilehtien laadukas tekeminen vaatii saman kuin printattukin. Videoiden osalta jopa enemmän, paljon enemmän. Uskon tulevaisuuden tuovan ratkaisuja ennen kaikkea rahoituksellisiin haasteisiin, jolloin Skimbaajan monimediaistuminen ja erikoisversiot ovat lähivuosina totta.

Osallistu lehden tekemisen!

Vaikka lehden toimituksessa olemme kohtuullisen hyvin alan pulssilla, alalla tapahtuu niin paljon asioita, että osa menee meiltäkin ohi. Hyviä juttuaiheitakaan ei ole koskaan liikaa. Skimbaajan filosofiaan on aina kuulunut vuorovaikutus: olemme avoimia asioille, jotka kumpuavat harrastajista. Olemme myös kiitollisia lehden laatua kohentavista palautteesta, jonka antamiseen on nykyisin monia kanavia.
Pidetään toisemme virkeinä rakkaan harrastuksemme parissa, kuten Skimbaaja on tehnyt jo 35 vuoden ajan.

p.s. Mikäli 70-luvun lehtiä vielä löytyy, ne otetaan kiitollisuudella vastaan, jotta saisin toisenkin setin. Nyt omaa hyllyä varten, tosin.

Teksti: Jussi Ovaskainen
Skimbaaja 5/12


Avainsanat:
Arvostele artikkeli:
Skimbaajan matka 1970-luvulta nykypäivään Ensimmäinen Skimbaaja
1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (5,00/5 - 2 ääntä)
Loading ... Loading ...

Kommentoi artikkelia ja keskustele aiheesta

Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

*