Hiihtokeskukset, Kohteet, Yleinen

Suomi-Ruotsi: suuri hiihtokeskusmaaottelu

Mikä on lopputulema, kun laitetaan Suomen ja Ruotsin suurimmat hiihtokeskukset vastakkain?

”1 – 9 rökäletappio Suomelle”, huutaisivat iltapäivälehtien lööpit leikkimielisen maaottelun tulosten selvittyä. Tutustu tarkemmin, miten korkeuseroltaan Suomen suurimmat hiihtokeskukset vertautuvat Ruotsin vastaaviin.

1. Åre 890m

Kiistaton ykkönen Suomen ja Ruotsin hiihtokeskusvertailussa on Skandinavian suuriimpiin ja monipuolisimpiin keskuksiin kaikilla mittareilla kuuluva Åre. Kolme erillistä laskualuetta, hurja määrä rinteitä, erinomaiset offarit sekä loistavat oheispalvelut tekevät Åresta suositeltavan käyntikohteen kaikille laskulajien harrastajille.

2. Hemavan 665m

Myös toinen sija menee suvereenisti Ruotsiin, saajana Hemavan, joka yhdessä naapurikeskuksensa Tärnäbyn kanssa muodostaa Pohjois-Ruotsin laajimman rinnealueen. Perhekohteen mainetta ylläpitävä tunturikeskus on hieno lomakohde myös offareiden ystäville – keskuksen läheisyydestä löytyvää Kobåset-vapaalaskualuetta pidetään Ruotsin parhaimpiin kuuluvana.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

3. Björkliden 538m

Kaukana pohjoisessa Björkliden tarjoaa unohtumattoman laskuelämyksen Lapin sydämessä. Pitkän historian omaava perinteinen hiihtokeskus on lapsi- ja perhemainettaan huomattavasti monipuolisempi. Björklidenin reilusti yli 500 metriin kohoava korkeusero, erinomaiset lähioffarit sekä leppoisa tunnelma houkuttavat mahtavien maisemien keväthangille vakiintuneen fanikuntansa vuodesta toiseen.

4. Abisko 500m

Abisko jää laskukohteena vääjäämättä nimekkäämpien naapuriensa varjoon. Nuolja Offpist -nimellä brändätty Abiskon hiihtokeskus on kuitenkin nykyturistille eksotiikkaa pursuava tuntematon helmi. Vanha tuolihissi kuljettaa verkkaiseen tahtiin harvalukuisen laskijajoukon luonnontilaisen tunturin parhaille paikoille. Laskukenttä laajenee huomattavasti pienellä hikoilulla nousukarvojen avulla.

5. Lofsdalen 492m

Viides sija tässä hiihtokeskusvertailussa menee suomalaisten korvissa tuntemattomalta kuulostavalle Lofsdalenille. Tuntemattomuutta selittää keskuksen syrjäinen sijainti Suomesta tuleville kulkijoille. Puitteiltaan erinomainen Lofsdalen on mainio hiihtokeskus kaikilla mittareille, tiedossa on laskemisen lisäksi aktiviteettia ja maailmanluokan luontoelämyksiä ikimuistoisen lomareissun täytteeksi.

6. Ylläs 463m

Ylläs on ykkönen sloganistaan tunnettu korkeuseroltaan Suomen suurin hiihtokeskus sijoittuu länsinaapureiden suurimpien seurassa sijalle kuusi. Kotimaamme mittakaavassa Ylläs tarjoaa korkeutta ja pituutta rinneriemuille ihan omassa kokoluokassaan. Ylläs nousee myös ainoana suomalaisena hiihtokeskuksena ”maaottelurankinglistalle” ja pitää ylväästi yllä maamme mainetta Ruotsin laajaa rintamaa vastaan.

7. Blåsjön 460m

Suomen ainoan listasijoituksen jälkeen suuntana on jälleen Ruotsi ja eräs sen tuntemattomista hiihtokeskuksista. Lähes Ylläksen veroisen laskettavan korkeuseron tarjoaa Jämtlännissa sijaitseva Blåsjön tunturikeskus.  Kohtuullisesta korkeuserosta huolimatta keskuksessa on vain neljä hissiä, eikä rinnemääräkään päätä huimaa.

8. Vemdalen / Björnrike  440m

Iso osa Ruotsin hiihtokeskuksista sijaitsee Jämtlännissa, niin myös Vemdalenina tunnettu kodikas kolmen erillisen hiihtokeskuksen muodostama kokonaisuus. Suurimman korkeuseron Vemdalenin keskuksista tarjoaa kehittyvä Björnrike, jossa on vierailijoille on tiedossa nopeita hissejä, lumivarmuutta sekä perheystävällistä palvelua.

9. Vemdalen / Klövsjö-Storhogna 427m

Listasijoitukseen yltää myös toinen Vemdalenin keskuksista, nimittäin Klövsjö-Storhagna. Pörssilistattu omistaja Skistar takaa erinomaiset puitteet laskulomalle. Lapsiystävällisiä rinteitä, myös mustia mäkiä haasteita kaipaaville, kivan tunnelman rinneravintoloita ja kaikin puolin mietittyjä lomalaisia palvelevia pieniä yksityiskohtia tekevät vierailusta ikimuistoisen.

10. Bydalsfjällen 420m

Myös viimeinen listalle noussut naapurimaan keskus löytyy Jämtlannista. Bydalsfjällen mainostaan itseään runsaan kääntötilan hiihtokeskuksena ja sitä se todellakin on – yli 1000 metriin kohoavat paljaslakiset tunturit antavat tilaa mahtaville carving-käännöksille, eikä keskuksessa todennäköisesti ole vierailusi aikana isommalti ruuhkia.

Jatkoaika-kommentit

Ruotsista löytyy valtavasti hiihtokeskuksia erittäin laajalla rintamalla – esimerkkinä Branäs 415m, Kittelfjäll 405m, Dundret 401m, Stöten 387m, Riksgränsen 387m, Edsåsdalen 382m, Vemdalsskalet 354m ja Tärnäby 350m kaikki tarjoavat puitteiltaan laskettavaa korkeuseroa enemmän kuin mitä Suomesta löytyy Ylläs pois lukien. Ylläksen jälkeen korkeuseroltaan Suomen suurimmat hiihtokeskukset ovat Pallas 340m ja Levi 325m, muiden jäädessä korkeuserossa selvästi alle kolmensadan metrin rajan.

Vielä kauemmas länteen siirtymällä luvut Suomen hiihtokeskuksia kohtaan muuttuvat yhä synkemmiksi – Norjasta löytyy 28 laskettulukeskusta, joiden korkeusero on Yllästä suurempi. Aina loistavien laskumahdollisuuksien perässä ei kannata suunnata kaukomaille asti, sillä lähinaapureista löytyy todella paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Lähde: Lumipallo.fi, Skiresort.info
Kuvat: Shutterstock.com


Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Arvostele artikkeli:
Suomi-Ruotsi: suuri hiihtokeskusmaaottelu
1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (4,25/5 - 4 ääntä)
Loading...

Kommentoi artikkelia tai keskustele aiheesta

  • Lassi sanoo:

    Edullisten Oslon lentojen ja huomattavasti halventuneen Norjan kruunun kurssin innoittamana meidän alppikaravaani ei tulevana talvena suuntaakaan alpeille vaan vaihtelun vuoksi ja kokeeksi Norjaan. Positiivisena puolena saatiin vielä murtsikkaosastoakin matkaan, jotka olleet aina alpeista sitä mieltä että hukkaa sinne rahojaan viedä.

    Vastaa

  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.