Suomen menestynein miesalppinisti Kalle Palander lopetti kilpauransa ja tavoitteellisen harjoittelun kaksi vuotta sitten. Kuinka hän treenaa nykyisin?

Pitkän urheilu-uran jälkeen motivaatio harjoitteluun on usein hukassa. Kallen kohdalla kimmoke takaisin treenisalille oli vaimon antama kommentti muuttuneesta ulkonäöstä.

Kahden vuoden treenaamattomuus alkoi näkyä

Kallen kiireinen huippu-urheilijan arki on muuttunut uran lopettamisen jälkeen toisella tapaa kiireiseksi – nykyisin perhe, yhteistyökumppanit sekä majatalo Virossa asettavat omat velvoitteensa tekemiselle ja ajankäytölle. Urheilu-uran päättymisen ja arjen muuttumisen myötä myös säännöllinen harjoittelu jäi pois Kallen päiväohjelmasta.

– Parisen vuotta kului aika lailla treenaamatta, salilla tuli käytyä tänä aikana ehkä puolenkymmentä kertaa. Nämä käynnitkin oli oikeastaan enemmän vierailuja kuin varsinaisia treenejä, Kalle kertoo.

Kiireinen arki ja treenaamattomuus alkoi näkyä ennen pitkää Kallen kropassa varsin perinteisellä tavalla. Painoa tuli lisää. Todellinen herättäjä asian suhteen oli Kallen vaimo.

– Vaimo ihmetteli jossain vaiheessa, että mitä minun kropalleni on tapahtunut – lihakset olivat pienentyneet, takamus oli kadonnut ja tilalle oli kasvanut vatsa. Kuulemma tällainen ei kuulunut sopimukseen yhteisestä taipaleesta huippu-urheilijan kanssa, Kalle muistelee vaimon sanomisia pilke silmäkulmassa.

Harjoittelu maistuu taas Kallelle

Aktiiviuran loputtua ei Kalle ole kuitenkaan ripustanut täysin suksia naulaan. Kisaamassakin on tullut käytyä, huhtikuussa Kalle osallistui jopa paripujottelun SM-kilpailuihin.

– Mitään varsinaista paluuta en ole tekemässä kilparadoille, tämä oli tällainen leikkimielinen osallistuminen. Kymmenkunta laskua kisan yhteydessä todisti, ettei enää olla samassa kunnossa kuin aiemmin. Kahden vuoden treenaamattomuus on todellakin tehnyt tehtävänsä, Kalle kertoo.

Eläköitynyt ammattilaskija pärjäsi kisassa vähintäänkin kohtuullisesti. Tuloksena oli nimittäin neljäs sija. Mitalisijojen ulkopuolelle jäänti ei harmita Kallea.

– Neljäs sija tuli. Luulin tosin, että olisin pärjännyt kisoissa huonommin. Toisaalta olisihan se noloa, jos tällainen vanha eläkeläinen putsaisi koko pöydän, Kalle vitsailee.

Kalle on tehnyt paluun säännöllisen harjoittelun pariin kevään aikana. Nykyisin Kalle treenaa salilla kolme kertaa viikossa. Harjoittelu on mitoitettu kiireiseen aikatauluun sopivaksi, yksittäinen saliharjoitus kestää normaalisti vain puoli tuntia. Aikaa ei tuhlata turhiin taukoihin, vaan treeni on lyhyttä ja intensiivistä.

Harjoittelun tavoitteena on muuttaa kehonkoostumusta takaisin urheilullisempaan ja terveelliseempään suuntaan. Harjoittelun seurauksena Kalle on huomannut myös voimatasojen palautumista ja kasvua – vaikkakin aktiiviuran aikaisiin harjoituspainoihin on edelleen matkaa.

– Aktiiviuran aikana harjoittelu rakentui täysin lajin vaatimusten pohjalta. Nykyisin pyrin huolehtimaan tasaisemmin koko kehon treenaamisesta. Mitään bodaustyylistä treeniä harjoittelu ei nykyisinkään ole, samat narut minulla roikkuu edelleen hihoista kuin aiemminkin, Kalle vitsailee tuttuun tapaansa.

Kallen treenivinkit – huomio keskivartaloon ja jalkoihin

Tulevan talven koitoksiin Kalle neuvoo tavallisia laskijoita valmistautumaan jo hyvissä ajoin. Sali- ja voimaharjoittelussa huomio tulisi kiinnittää erityisesti keskivartalon ja jalkojen lihasten harjoittamiseen ja vahvistamiseen.

– Alppihiihdossa keskivartalo on kaiken perusta, erityisesti alaselkä joutuu laskiessa todella koville. Tämän vuoksi onkin hyvä muistaa harjoittaa ja vahvistaa tasapuolisesti koko keskivartaloa pelkkien vatsalihasten sijaan, vinkkaa Kalle.

Keskivartalon jälkeen Kalle neuvoo kiinnittämään huomion jalkoihin.

– Laskiessa jalat ovat pääosassa, joten salillakin laskijalla jalkojen treenaaminen tulisi olla keskeisessä osassa harjoittelua. Kyykkyjen sijaan tai lisäksi voi tehdä esimerkiksi askelkyykkyä, joka on todella hyvä liike jalkojen ja myös pakaroiden vahvistamiseen, Kalle jatkaa.

Laskijan on voimaharjoittelun lisäksi hyvä huolehtia myös riittävästi aerobisesta kunnostaan sekä harjoittaa myös muita laskemisessa tarvittavia ominaisuuksia, kuten räjähtävyyttä ja kimmoisuutta.

– Aika usein lenkkeily on sitä samaa, mennään aina sama tunnin reitti samalla vauhdilla. Kehittymisen kannalta vaihtelu ja erilaiset ärsykkeet ovat tärkeitä. Jos oikein haluaa harjoitella tulevaa talvea varten tosissaan, niin voi kokeilla erilaisia loikkaharjoitteita esimerkiksi lenkin yhteydessä, Kalle päättää neuvonsa.

Näistä entisen ammattilaskijan vinkeistä on hyvä tavallisenkin harrastajan ottaa oppia treeneihin ja tulevan talven koitoksiin.

Katso videolta, millaisin harjoitusliikkein Kallen kadonneen takamuksen metsästys etenee.

http://www.youtube.com/watch?v=lSZO0CAGztc

Teksti: Antti Hurskainen
Kuva: ProTin Nutrition