Suurimmalle osalle suomalaislaskijoista ovat Euroopan korkein vuori Mont Blanc ja Chamonix tuttuja. Katseet kannattaa kuitenkin sydäntalvella suunnata myös massiivin pohjoispuolisiin haastajiin ja vähemmän tunnettuihin, Flaineen ja Morzineen, joista jälkimmäinen on osa jättimäistä Portes du Soleil hiihtoaluetta. Molempiin on vain reilun tunnin ajomatka Genevestä.

Mielipiteenjakaja Flaine

Ranska on ollut kautta aikojen hiihtokeskusrakentamisen edelläkävijä ja tästä kenties oivallisimpana osoituksena on Flainen hiihtokeskus Haute-Savoien alueella. Hiihtoalueena se on erinomainen ja näkymiltään upea, mutta tehokkuuteen perustuva arkkitehtuuri jakaa mielipiteet kylän osalta.

Flaine on rakennettu 1960-luvulla laskettelua ajatellen. Eric ja Sylvie Boissonnas etsivät, löysivät ja rahoittivat keskuksen rakentamisen ja saivat lopulta suunnittelijaksi alan kuuluisuuden, Marcel Breuerin. Rakentamista hidastivat maanomistajat ja byrokratia, mutta vuorten, modernin taiteen ja klassisen musiikin ihailijoihin kuulunut pariskunta sai varallisuudellaan haaveensa vaikeuksien jälkeen toteutettua.

Moderni taide ja mielenkiintoinen rakennustapa hallitsevat kylämaisemaa poiketen täysin perinteisestä alppikylämielikuvasta. Kylän aukiolla ovat esillä Dubuffet, Picasso ja Vasarely, ja jotta ajatusmaailmaan pääsee sisälle, osallistuminen ohjattuun opastusretkeen on enemmän kuin paikallaan. Ideana on ollut suunnitella keskus, jossa on ajateltu laskijoita kaikessa. Huoneistoista pääsee suoraan suksille ja takaisin ja esimerkiksi oven kahvat on tehty niin, että hiihtohansikkaalla pystyy aukaisemaan oven. Rakennustyylissä valo ja varjo leikittelevät seinämuodoissa ja jyhkeät rakennelmat huokuvat järkähtämätöntä tyyneyttä ja levollisuutta. Viime vuosina keskukseen on noussut pari todella tasokasta huoneistohotellia lisäämään alueen vetovoimaa. Lisäksi ylärinteillä on Skandinaavikyläksi nimetty 80:n chalet’n rypäs tuomassa oman
mausteensa erilaisten majoitusten tarjontaan.

Miellyttävä hiihtoalue

Grand Massifin hiihtoalue koostuu viidestä hissein linkitetystä kylästä: Flaine, Sixt, Samoens, Morillon ja Les Carroz, ja on kooltaan Ranskan suurimpia yhtenäisiä hiihtoalueita. Suomessa alue on melko tuntematon ja esimerkiksi kuvakulmat Mont Blancin suuntaan ovat huikaisevat ja kuvia näkee harvoin eri julkaisuissa. Sijainti Geneve-järven ja Euroopan korkeimman huipun välissä takaa runsaat lumisateet ja mikä parasta, alue ei ole vapaalaskijoiden suosiossa perhekeskuksen maineen vuoksi, jolloin laskettavaa riittää vielä viikonkin päästä viimeisestä lumisateesta.

Kylä sijaitsee 1600 metrin korkeudessa ylätasanteella, joten lapset ja aloittelijat pääsevät kokemaan talven riemuja heti astuessaan ovesta ulos. Toisaalta ylemmäs noustessa on haasteellista laskettavaa aivan kuin tarjottimella, joten periaatteessa samassa kattilassa voi keittää kaikentasoisille laskijoille saman hiihtokeiton. Täytyy todellakin antaa tunnustus paikan löytäjille; kompaktilla alueella viihtyvät kaikki. Rinnesuunnitelmat on tehnyt ranskalainen hiihtolegenda Emile Allais, joten mitään ei ole jätetty sattuman
varaan.

Nosto lähes 2,5 km:n korkeuteen Les Grandes Platieres’lle kannattaa tehdä, sillä sieltä pääsee ihastelemaan ja bongaamaan ympäröivät näkymät. Geneven laakso ja Mont Blanc luovat epäuskoisen tunnelman, jota voisi katsella mykistyneenä vaikka kuinka pitkään. Kuin kakun kuorrutuksena yläasemalta lähtevä lasku Diamant Noir on nimensä mukaisesti musta timantti, joten elämyksiä on tarjolla sydämen täydeltä.

Samaiselta yläasemalta lähtee helppo, mutta ihastuttava Cascade, 14 kilometriä pitkä sininen rinne. Vaihtelevien kumpujen ja upeiden maisemien rikastuttama lasku päättyy Sixtin kylään kirjaimellisesti ravintolan etupihalle, josta matka jatkuu skibussilla Samoensin kylän kabiinin kautta takaisin kohti Flainea. Hiihtoalueen 70 hissiä takaavat laskemista riittävän koko viikoksi ja edelläkävijän maineensa tueksi on huomioitava, että Flaine hankki Euroopan ensimmäisenä hiihtokeskuksena lumitykit.

Parhaat mahdollisuudet offarilaskuihin on Tete Pelousella ja Tete des Lindarsin suunnilla, mutta lumisateen jälkeen kannattaa pysytellä Flainen omalla kattilamaisella alueella. Laskeminen rinteiden ulkopuolella ei ole vaaratonta, sillä Grand Massifin alue on tunnettu kalliorotkoista ja halkeamista, joita ei talvella näe. Osa isommista rotkoista on peitetty verkolla, joten järkevintä on ottaa opas tueksi, turvaksi ja hyväksi seuraksi. Thibaut Monnet osoittautui erinomaiseksi hiihdonopettajaoppaaksi ja hän suostui antamaan yhteystietonsa, joten tässä varma täky: ja p: +33677826934.

Vinkkejä

Ranskalaiseen hiihtokulttuuriin kuuluu tietenkin myös hyvä ruoka. Rinneravintoloiden tarjonta on monipuolinen ja hintataso kohtuullisempi verrattuna Ranskan tunnetumpiin keskuksiin. Flainen pääala-asemien terassien tunnelmassa on aurinkoisella säällä mainio lounastaa, sillä huikea näkymä vetää puoleensa ja vuoret kutsuvat laskemaan.

Keskeisellä paikalla sijaitseva Residence Le Centauren allasalue on viihtyisä saunamaailmoineen. Polskimaan pääsee kuka vaan ja ainakin lapsille Spa-alue on mukavaa ajanvietettä. Väsyneille jaloille tekee lilluminen hyvää ja täydellisyyttä hipovan mielikuvan luo vuorten katselu suurten lasiruutujen läpi.

Kesäaktiviteetit ovat lisääntyneet hiihtokeskuksissa ja näin on myös Flainessa. Golfkenttä on suosittu ja perheen pienimmille on mukavia pomppupaikkoja ja eri lajien kokeilumahdollisuuksia. Vakituiseen kulttuuritarjontaan kuuluvat myös erilaiset konsertit ja musiikkiesitykset, joita on säännöllisesti konserttisalissa ja rennompaan tyyliin rinneravintoloiden terasseilla.

FLAINE

Flainen alueella on 70 hissiä ja 150 rinnettä. Vihreitä rinteitä on 20, sinisiä 65, punaisia 50 ja mustia 14. Lumitykkejä on 110. Pisin lasku 14 km.
www.flaine.com

Monipuolinen Morzine

Ei uskoisi, että Genevestä voi hetkessä sujauttaa Morzinen hiihtokeskuksen huikaisevan kokoiseen laskettelualueeseen, Portes du Soleiliin, jossa voi laskea sekä Ranskassa että Sveitsissä. Rinne-elämysten ja ranskalaisen huippukeittiön lisäksi ihastuttavassa alppikylässä on tarjolla todella monipuolisesti tekemistä ja paikan erikoisuutena on suomalainen merikotka Victor, jonka voi tavata sekä rinteessä että ravintolassa.

Miltä tuntuisi lasketella Helsingistä Kemiin? Tämä on mahdollista, sillä hiihtoalueen 650 rinnekilometrin myötä laskettavaa riittää kokeneellekin tekijälle varmasti viikoksi. Aloitteleva laskija on aluksi ihmeissään joka puolelle lähtevistä hisseistä, mutta turvaa voi hakea hiihtokoulusta ja pysyttelemällä lähirinteillä. Urheilulliselle laskijalle alue on paratiisi ja tosi taitaja löytää takuuvarmasti omat haasteensa niin rinteiltä kuin niiden ulkopuolisilta alueilta.

Koko hiihtoalueeseen kuuluu 12 keskusta tai kylää, jotka ovat alppimaisen idyllisiä ja kaikkien rinnetarjonta on todella monipuolista. Lumivarmuuden takaavat 900 lumitykkiä, vaikka ”Aurinkoportti” on tunnettu myös runsaslumisuudestaan. Suomalaiselle saattaa olla yllätys, että maastohiihtolatuja on yli 200 kilometriä, joten suksilla liikkumiseen on vaihtoehtoja. Ladulle lähtiessä kannattaa kuitenkin huomioida, että vuoret ovat välissä ja ladut eivät ylitä vuoria, vaan kulkevat laaksojen pohjamuotoja myötäillen.

Ihastuttava petolintunäytös

Lauantaisin Pointe de Nyonin alueella lähellä Morzinea voi kokea jotain todella mieleenpainuvaa. Herkullisen lounaan ohessa voi Nyonin rinneravintolassa nähdä Jacques-Olivier Traversin lentonäytöksiä, joissa pääosissa ovat kotkat ja pöllöt. Maailmanlaajuisesti kuuluisa mies on petolintujen kesyttäjä ja kouluttaja ja ollut mukana monessa aihepiiriin liittyvässä filmissä. Jacques-Olivierin innostus ja omistautuminen tempaa mukaansa, ja varsinkin laskettelu kotkan kanssa on erityisen mieleenpainuvaa.

Traversin suosikkeja ovat suomalaiset merikotkat ja kuultuaan, että olen Suomesta, sain erityiskutsun lähteä laskettelemaan Victorin ja Jacques-Olivierin kanssa. Upea lintu näkee isäntänsä jopa viiden kilometrin päästä ja palaa aina hänen luokseen. Victoria ihaillessani tulin ajatelleeksi, että kotkan luottamus on jopa jotain suurempaa kuin joskus ihmisten väliset suhteet ovat. Niin yksinkertaista, vapaata ja valloittavaa.

Nyonin alue on petolintunäytösten lisäksi nuorten suosiossa, sillä lumiparkki vetää puoleensa. Kaiken kaikkiaan lumiparkkeja on koko Portes du Soleilin alueella 11. Rinnekartta on oltava ehdottomasti mukana rinteillä liikuttaessa ja siirtymisiin kannattaa varata riittävästi aikaa, jotta ehtii kotikylään takaisin ennen hissien sulkeutumista. Suositeltavaa on ottaa ensimmäiseksi päiväksi hiihdonopettaja oppaaksi, jolloin hahmottaa hissit ja rinteet parhaiten ja välttää pahimmat ruuhkapaikat, joita saattaa olla ranskalaisten hiihtolomaviikoilla helmikuussa.

Jättimäinen hiihtoalue

Portes du Soleilin sijainti Euroopan korkeimman vuoren, Mont Blancin, ja Geneve-järven välissä takaa ihastuttavat näkymät. Lumisateita on alkutalvesta usein, mutta nimensä mukaisesti aurinko hellii useimpina päivinä. Morzinen kyläkorkeus on tuhannessa metrissä ja etuna on se, että alppitaudin ei pitäisi vaivata loman missään vaiheessa. Korkeimmillaan Ranskan Alpeilla asutaan yli kahdessa kilometrissä, jossa liikkuminen vaatii turhan hosumisen välttämistä ja kohtuullista peruskuntoa, mutta Portes du Soleilin alueella liikutaan koko ajan alle 2500 metrissä.

Koska hissit nousevat ranskalaisittain ”vain” 2500 metriin, on pakkaslumi loppukeväästä melko harvinaista, ainakin iltapäivällä. Rinteistä pidetään kuitenkin hyvää huolta, joten kylään saakka voi lasketella usein kauden loppuun saakka. Rinnepäivää kannattaa suunnitella etukäteen rinnekartan avulla ja laskiessa seurata rinteiden nimiä, numeroita ja kylttejä. Lisäksi hisseillä on nimet, joten silmänsä auki pitävä pärjää jättimäisellä hiihtoalueella, kunhan ei ahnehdi liikaa.

Hiihtoretkeily leveillä rinteillä on hauskaa ja Sveitsin puolella kannattaa ehdottomasti käydä. Sveitsin jyrkin merkitty rinne, Le Mur, on kuitenkin ”hiihtäjän hautausmaa”, jonka kumpareissa on moni taitavakin laskija tuskaillut. Seinän voi kiertää ja yleensä aina on vaikeimpien rinteiden sijasta mahdollista valita helpompi reitti. Toisaalta Le Mur on kokemus ja haaste, kun ei hätäile.

Loman alussa kannattaa tutustua Morzine-Les Getsin suuntaan, jossa rinteet mutkittelevat mukavasti puiden keskellä ja vauhti on kaikille sopivaa. Nyonin alue on hauska ja jos laskee Avoriaz’n kautta Sveitsin suuntaan, saa käsityksen alueen laajuudesta ja mahdollisuuksista. Mikäli aikoo kahlata läpi kaikki alueen keskukset, saa tehdä tosissaan töitä ja voi olla, että lounastauoille ei jää aikaa. Se ei ole järkevää, sillä lounas huikeissa maisemissa takaa voimien riittävyyden.

Viihtyisiä ravintoloita kodikkaassa kylässä

Ranskalaiseksi hiihtoalueeksi Portes du Soleil ja erityisesti Morzine poikkeaa muista edukseen, sillä rakennukset ovat viehättäviä sekä sisältä että ulospäin. Tunnelma ja tyyli ovat kuin Itävallan tai Sveitsin Alpeilla, mutta väkeä on vähemmän ja tilaa enemmän sekä maapallolla kaikkialle levittäytyneitä saksalaisia tuskin lainkaan. Rinneravintoloita on riittävästi, kuitenkin vähemmän kuin Itävallassa, ja ruoka on hyvää ja kohtuuhintaista. Ranskan ja Sveitsin hiihtokohteissa voi ruokailla varsin järkevään hintaan, mutta toki löytyy paikkoja, jossa kukkaron nyörejä joutuu aukomaan reilummin.

Morzinen ravintolat ovat tasokkaita ja ruoka on erinomaista. Kannattaa katsoa etukäteen hintoja, sillä ne vaihtelevat melko lailla ja ainakin paikallisten hiihtolomaviikoilla on syytä tehdä pöytävaraus etukäteen. Tarjonta on laaja, joten jokaiselle löytyy varmasti herkkuja mieltymysten mukaan.

Pääkadun iloinen meininki alkaa apres ski:n muodossa. Tiskijukat pitävät ulkosalla huolen ihmisten viihtyvyydestä ja vaihtoehtoisia paikkoja rentoutumiseen on useita. Vauhti on iloista, mutta hillitympää kuin useimmissa Itävallan keskuksissa. Tietty tyylikkyys ja tahdikkuus näkyy siis myös rinnepäivän jälkeisessä elämässä.

Kylpylään, jäähalliin vai juustotehtaaseen?

Morzine on tunnettu erittäin monipuolisista harrastusmahdollisuuksista. Koko perheelle riittää kokemista ja tekemistä, vaikka suomalaiselle Alpeilla oltaessa laskettelu on se tärkein aktiviteetti. Kylpylässä vierähtää helposti muutama tunti lihaksia lepyttäen ja toisaalta urheilun ystävät voivat suunnata jäähallille katsomaan Morzine-Avoriaz’n peliä, jossa voi nähdä myös suomalaisväriä. Morzinen perinteikkään suvun Tavernierin jälkeläinen Sami Tavernier on HIFK:n paidasta tuttu pelimies muutaman vuoden takaa.

Kulttuurin nälkäisille on myös konkreettisesti herkkuja. Vierailu juustotehtaassa aivan keskellä kylää on sekä opettavainen että monelle hankintojen paikka. Paikallinen kuuluisuus, Reblochon, herauttaa juuston ystäville veden kielelle, kun taas juustotehtaan katutason makkara- ja viinivalikoimat saavat oman ihailijajoukkonsa. Juustotehtaan esittelyfilmistä käy selväksi myös se, että Morzinessa arvostetaan perinteitä kaikissa muodoissaan, ei pelkästään juustojen osalta. Historia ja menneisyys ovat kunniassa ja sopusoinnussa nykyelämän kanssa.

Morzinessa osataan huomioida myös musiikin ystävät, sillä maailmanluokan esiintyjiä riittää erilaisissa tapahtumissa ja varsinkin loppukevät on korkeasesonkia auringon helliessä kuulijoita. Alppitorvet törähtelevät rinneravintoloissa parin kilometrin korkeudessa, ja laaksossa jatketaan päivää vauhdikkaammin nuotein. Keväinen aurinko, rento fiilis ja monipuoliset mahdollisuudet saavat jokaisen suun tyytyväiseen virneeseen, sillä Morzinessa voit kokea monipuolisen hiihtoloman.

MORZINE

Portes du Soleilin alueella on yhteensä 650 rinnekilometriä ja 197 hissiä. Yhdellä hissilipulla pääsee käyttämään kaikkia hissejä ja hiihtobusseja. Suurin korkeusero on 1 200 m ja pisin rinne on 6,7 km. Mustia rinteitä on 27, punaisia 104, sinisiä 119 ja vihreitä 33.
www.morzine-avoriaz.com

Teksti ja kuvat: Jyrki Lehto