lumipalloTop10_rinteet_v8
Ajankohtaista, Kohteet, Lappi, Yleinen

Toimituksen TOP 10 – Suomen upeimmat rinteet 2016

Listasimme Suomen parhaat rinteet. Valinnat eivät olleet ilmiselviä, sillä Suomessa riittää hienoja rinteitä ja niiden taso on varsin kova. Kympin lisäksi pistimme mukaan pari bonustakin. Tässä vinkkimme tutustumista varten!

1. Koli: Ukko-Koli

Kolin klassikko kumpuilee upean vaihtelevasti ja haastaa paatuneenkin rinnetykittäjän. Jyrkänteen alussa huimaa ja ottaa mahanpohjasta, samalla kun pitäisi kanttailla käännöstä tiukasti laskuvälineen alta katoavaan rinteeseen. Samalla kansallismaisemat lämmittävät sydäntä ja pulssi hakkaa takin sisälle lisälämpöä. 800-metrinen rinne on valaistu, joten Ukko-Kolin jyrkänteessä saa iloita ylitöiden puolelle saakka. Uuteen nousuun rauhoitutaan tykkylumipuiden välissä puksuttavalla Suomen vanhimmalla tuolihissillä. Tutustu rinnekarttaan.

2. Salla: Välirinne

Väriltään punaiset Sallan eturinteet avautuvat hotellin suunnasta mäkeen saavuttaessa ensimmäisenä. Hissinousun aikana laskua ehtii tutkimaan sen verran, että siitä tuskin malttaa olla laskematta. Eturinteet tarjoavat niin hienoa laskua, että muille rinnealueille ei aina tahdo malttaa edetäkään. Pituutta on vähintäänkin riittävästi, ja vauhdinpitomahdollisuus on houkuttelevasti tyrkyllä alusta loppuun. Toimituksen suosikiksi nousi upeiden päärinteiden joukosta niukasti hissiä lähinnä sijaitseva Välirinne 1.3. Tutustu tarkemmin rinnekartasta.

3. Suomu: Martti

Suomun legendaarisen perustajan Martti Kinnusen mukaan nimetty pikimusta 1100 metrin mittainen lasku. Alussa saa kevyen lämmön päälle ennen kuin rinne jyrkentyy ja jyrkentyy niin, että kantteja joutuu testaamaan tosissaan. Uudelta lähtöpaikalta rinteeseen saa kunnon 255-metrisen korkeuseron. Rinneprofiilin tuoreiden muokkausten jäljiltä Martti on nyt parempaa laskettavaa kuin koskaan. Ja ennenkin tämä oli Suomun kävijöiden suosikkirinteitä. Tutustu rinteeseen kolmiulotteisesti.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

4. Saariselkä: Huuhkaja

Sininen ja loivasti jyrkentyvä 1050-metrinen rinne on carving-kanttailijan unelma Saariselällä. Sopii myös leikkaavan käännöksen maailmaan tutustujalle. Lasku sijaitsee Kaunispään puolella laaksoa, josta maisemat Iisakkipään suuntaan ovat, jos mahdollista, vielä upeammat kuin vastapuolella. Rinteen letkeä profiili tiukentuu loppua kohti, mutta leppoinen luonne säilyy uuteen hissinousuun saakka. Hieman alhaalla silti puuskuttaa. Tiukempaa laskua saa halutessaan vastapäisestä Lunni-rinteestä.

5. Swinghill: Kilparinne

Leveä ja legendaarinen kuin mikä. Alussa tuntuu vielä helpolta, mutta kun jyrkentyminen alkaa ei se heti lopu. Kunnes lopussa vastapäinen seinä tulee eteen niin, että iskunvaimentimista meinaa loppua potku. Samalla kun pitää kuolettaa kerätty vauhti. Pääkaupunkiseudulla ei muualla pääse itseään yhtä hyvin haastamaan kuin Swinghillin kilparinteessä. Merkitty punaiseksi, mutta jyrkimmässä kohdassa saa ihmetellä miten pienet pujottelijat selviytyvät täältä alas, vaikka vieressä on loivempikin rinne tarjolla. Kansallispuistoon avautuvat maisemat ovat niin hienot, ettei uskoisi olevansa Espoossa.

6. Pyhä: Polar

Kohennettu punaisten rinteiden klassikko. Pyhän upein rinne kumpuilee kutkuttavasti ja tarjoaa näyttävät näkymät. Leveyttä on entistä enemmän ja nopea tuolihissi mahdollistaa useaa laskijaa tiukemman toistorytmin.

7. Paljakka: Jyrkänparras

Kyseessä on todellinen rinteiden tricolor. Paljakan 1340 metrinen Jyrkänparras alkaa sinisenä, jatkuu mustana ja päättyy sinivihreään jäähdyttelyosuuteen. Ruuhkattomuus mahdollistaa toistoja päivän aikana niin paljon kuin reidet kestävät.

8. Ruka: FIS-rinne (4)

Pitkä ja pitkään kunnolla viettävä musta rinne Rukalla. Suuren maailman tuntua, kun alun huipun maisemista lasketaan sillan yli, kylän ohi ja jatketaan kallioleikkauksen ja mäkihyppystadionin ohi. Ei päästä helpolla, ja tarjoaa monipuolisen laskukokemuksen. Päättyy leppoisana kodikkaalle Rukatonttu-hotellille. Laskun toisto vaatii tosin kahdella hissillä nousemisen, joka osaltaan tuo alppien tuntua.

9. Ylläs: Harrinrinne

Ylläsjärven rinteessä numero 28 pituutta riittää (2000 m), ja laskua voi jatkaa rinteen päätöspaikalta Aurinko-hissin ala-asemalta vielä useita satoja metrejä gondolin ala-asemalle saakka. Tämän aurinkoisen mäen keskiosa on vauhdikkaampaa ja loppu tarjoaa rauhallisempaa carving-alustaa, jossa voi hyödyntää käännöksiinsä mahdollisesti ylempänä kerätyn vauhdin. Viereisen rinteen välissä on parhaimmillaan pehmeääkin. Rinnealueen reunalla sijaitsevassa rinteessä on harvoin ruuhkaa. Maisemallisestikin lasku on Ylläksen parhaimmistoa.

10. Sappee: Urjanrinne

Eteläisemmän Suomen hiihtokeskuksissa on aina hienoa, jos ala-asema ei näy suoraan rinteen alusta. Silloin se tuntuu jatkuvan paljon pidempään. Ja onhan tässä punaisessa rinteessä pituuttakin 650 metriä ja korkeuseroa 120 metriä. Keskivaiheilla Sappeen 12. rinteen vauhti on kovimmillaan ja rinteen loppumutkassa pääsee kääntämään suksea tosissaan, mikäli vauhtia ei ole kuolettanut ylemmäs.

Luomu-sarjan kunniamaininta – Pallas: Kutosrinne

Kun muut douppaavat lumitykein, pysyy Pallas muodoiltaan luonnonmukaisena juuri lumitykittömyyden ansiosta. Pallaksen kaikki rinteet ovat niin hienoja, että niistä voisi nostaa minkä tahansa pääsarjan palkintosijoille. Kaikille sopiva sininen rinne numero 6 erottuu joukosta vaihtelevuudellaan. Rinne rönsyilee ylös, alas ja sivuille juuri niin orgaanisena kuin luomutuotteen kuuluukin. Suurelta osin puuttomat maisemat innostavat pysähtelemään ihailuun. Toisaalta rinteen hienous saa välttämään pysähtymistä niin, että jakomielitauti meinaa iskeä.

Latulasku-Extra – Ylläs

Ylläksen yllättävimmälle maastohiihtolaskulle noustaan Äkäslompolon puolelta tullessa Varkaankurulta Keskisenlaen laitaa. Ylhäällä maisema näyttää turvallisen tasaiselta, eikä ladun jatkoa näe. Alkuun mäki tuntuu leppoisalta, mutta vauhtiin päästyään jyrkentyy eikä meinaa loppua lainkaan. Loppuun saakka pystyssä selviäminen vaatii laskettelutaitoa, murtsikkataitoa ja hippusen tuuria.

Kommentoi alle omat suosikkirinteesi!

Kuvat: Simo Vunneli ja Paljakan hiihtokeskus


Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,
Arvostele artikkeli:
Toimituksen TOP 10 – Suomen upeimmat rinteet 2016 lumipalloTop10_rinteet_v8
1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (3,90/5 - 10 ääntä)
Loading ... Loading ...

Kommentoi artikkelia ja keskustele aiheesta

  • teha sanoo:

    Lauri Aalto sanoo: 3.1.2017 klo 12:43

    Nämä rinteet eivät ole suoria ja tasaisia. Eniten minun makuun ovat kumpuilevat ja mutkittelevat rinteet. Leppoisaa ja vauhdikasta laskua pitkin käännöksin. Top 10:

    1. Pyhä: Sininen rinne
    2. Koli: Pielinen
    3. Ylläs: Gondolirinne
    4. Vuokatti: Alakatti
    5. Levi: 5.4
    6. Luosto: Aurinkorinne
    7. Koli: Ipatin kierto
    8. Ruka: 10
    9. Sappee: Yhdysrinne
    10. Hervanta: 1-rinne

    Ja lisäksi melkein kotimainen rinne; Svanstein: 10

    Laurin lista on todella JEES, mutta absoluuttista parasta rinnettä tuskin onkaan..?

    Toimitus on unohtanut ”suuremmista” mm. Tahkon, Iso-Syötteen, Vuokatin, Himoksen, Oloksen ja Luoston kokonaan – eikä lähimäki osastolta mainita Swinghillin lisäksi ainuttakaan, vaikka lienee niitä muitakin..?

    Globaalisti planeetan paras on kuulemma Kitzbuhel, mutta siitä huolimatta olen suunnannut henkilökohtaisesti WhistlerBlackcombiin jo kolmasti ja näillä näkymin poikkean siellä tulevaisuudessakin..

    Vastaa

  • Laskija sanoo:

    Ylläksen ylipitkä/jättipitkä. On kumpua,maisemaa ja pituutta. Suomen pisimmät rinteet.. kumpiki 3 kilsaa pitkiä ja korkeuseroki omaa luokkaa vajaa 500m.

    Vastaa

  • Mummu sanoo:

    FIS Rukalla on kiva

    Vastaa

  • Näytä kaikki kommentit (9)

    Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

    *