Ruskamaisemaa Kiilopäältä
Kesälajit, Lappi, Muut aktiviteetit, Yleinen

Urho Kekkosen kansallispuisto – erämaan tunnelmaa ja kauneinta suo- ja tunturiluontoa

Urho Kekkosen kansallispuisto tarjoaa nähtäväksi hienointa Metsä-Lappia ja aitoa erämaan tunnelmaa. Kansallispuistossa sijaitsee myös joulupukin kotipaikka Korvatunturi.

Lähes 300 000 vuosittaisella kävijällään ja 2 550 neliökilometrillään Urho Kekkonen on Suomen toiseksi suosituin ja suurin kansallispuisto. Inarin, Sodankylän ja Savukosken alueilla sijaitseva puisto perustettiin vuonna 1983 suojelemaan Metsä-Lapin ja Perä-Pohjolan metsä-, suo- ja tunturiluontoa ja turvaamaan luontaiselinkeinojen, kuten porotalouden sekä perinteisen retkeilyn edellytykset.

Kansallispuistoa hallitsevat tunturit, erämaat ja laajat suoalueet

Urho Kekkosen kansallispuiston maisemaa hallitsevat mahtavat tunturit, laajat suoalueet, avarat erämaat ja erämaiset metsät. Loivasti pyöristyneiden tuntureiden laet ovat puuttomia paljakoita ja kasvillisuus on karua. Kansallispuiston tunnetuimmat kohteet ovat kirkasvetinen Luirojärvi, alueen korkein huippu Sokosti ja yhtenä puiston kauneimpana paikkana pidetty Paratiisikuru.

Puiston ydinalueen muodostaa laaja ja yhtenäinen Raututuntureiden-Saariselän tunturialue. Pohjoisosia hallitsevat Lutto-, Suomu- ja Muorravaarakkajokien laaksot ja eteläosassa voit tutustua metsäluontoon sekä laajoihin, vaikeakulkuisiin aapasoihin, joilla elää rikas pesimälinnusto. Puiston kaakkoisosa on tyypillistä metsäerämaata yksittäisine tuntureineen, männikköineen ja paksusammaleisine kuusikkoineen. Kaakkoisosassa sijaitsee myös vaikuttava Nuorttijoen kanjoni.

718 metrin korkuinen Sokosti on Urho Kekkosen kansallispuiston korkein tunturi.

Alueen korkein huippu on 718 metriä korkea Sokosti, joka on myös suosittu vaelluskohde. Kuuden kilometrin päässä huipusta sijaitsee kirkasvetinen Luirojärvi. Kuuluisa nähtävyys on myös joulupukin kotipaikka, Korvatunturi. Tunturille ei pääse omin päin, sillä se sijaitsee Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeellä. Läheiselle Korvatunturinmurustalle, josta tunturia voi ihailla, pääsee kuitenkin kätevästi retkeilyreittiä kulkemalla.

Retkeilijän unelmakohde sopii loistavasti sekä päiväretkille että pidemmille erämaavaelluksille

Laaja ja monipuolinen kansallispuisto tarjoaa mielenkiintoista nähtävää sekä aloitteleville että kokeneille retkeilijöille niin päiväpatikointeihin kuin useiden päivien erämaavaelluksiin. Puisto jakautuu päiväretkeilylle tarkoitettuun perusosaan ja eräretkeilyyn sopiviin Saariselän, Kemin-Sompion ja Nuorttin erämaaosiin. Eräreittien tavallisimmat lähtöpisteet ovat Saariselkä ja Kiilopää.

Perusosan merkityillä reiteillä on hyvät mahdollisuudet retkeilyyn ympäri vuoden. Saariselän ja Kiilopään ympäristössä on noin 200 kilometriä merkittyjä kesäreittejä, joista noin 100 kilometriä kulkee kansallispuiston alueella. Huollettuja latuja on 250 kilometriä. Alueella on myös paljon päivätupia ja tulentekopaikkoja.

Maisemallisesti Urho Kekkosen kansallispuiston komeimpia paikkoja on monipuolinen Paratiisikuru.

Esimerkiksi suosittujen 1–7 kilometrin mittaisten luontopolkujen lähtöpisteet ovat Tankavaaran luontokeskuksessa, Kiilopään pihalla ja Saariselän matkailukeskuksessa. Pidempiä merkittyjä reittejä ovat esimerkiksi Nuorttijoen reunaa kulkeva Nuorttin retkeilyreitti (45 km) sekä tiettävästi Lapin vanhin reitti, asiakirjoissa jo 1500-luvulla mainittu Ruijanpolku (35 km).

Puiston erämaaosilla ei ole merkittyjä reittejä, mutta suosituimmilla reiteillä ja erityisesti tupien välillä on kuitenkin paikoin selkeästi tallautuneita polkuja. Yksi suosituimmista reiteistä on 70–80 kilometriä pitkä Kiilopää–Suomuruoktu–Tuiskukuru–Luirojärvi–Lankojärvi–Kiilopää –reitti.

Muita suosittuja aktiviteetteja kansallispuistossa

Hiihto

Urho Kekkosen kansallispuisto lähialueineen on hyvin hoidetun ja kattavan latuverkoston ansiosta suosittu hiihtokohde. Huollettuja, kaikentasoisille hiihtäjille soveltuvia latuja on tarjolla satoja kilometrejä. Suurin osa laduista sopii sekä perinteiselle tyylille että luisteluhiihtoon. Evästaukoja varten latujen varsilla on tupia ja laavuja.

Kansallispuiston pyöreät tuntureiden laet soveltuvat hyvin myös monimuotoiseen retki- ja tunturihiihtoon sekä lumikenkäilyyn. Alue tarjoaa lisäksi ainutlaatuisia elämyksiä leijahiihdon ystäville esimerkiksi Kaunis- ja Kiilopään ympäristössä.

Urho Kekkosen kansallispuisto tarjoaa unohtumattomia elämyksiä myös latuverkoston ulkopuolella.

Melonta

Kansallispuistossa ei ole merkittyjä melontareittejä, mutta hyviä melontapaikkoja ovat esimerkiksi Luiro- ja Kopsujoet. Kansallispuistoon ja lähialueille järjestetään myös opastettuja melontaretkiä ja alueen yritykset vuokraavat kanootteja ja kajakkeja.

Pyöräily

Kansallispuistossa on neljä pyöräilyreittiä: Saariselkä–Luttotupa (Moitakurun pyöräilyreitti: pitempi 22 km ja lyhyempi 10 km rengasreitti), Raja–Jooseppi–Anteri (Anterin pyöräilyreitti: 25 km yhteen suuntaan), Kemihaara–Mantoselkä (11 km yhteen suuntaan) ja Kemihaara–Vieriharju (10 km yhteen suuntaan). Reitit ovat vaativuustasoltaan ja maastoltaan vaihtelevia. Opastusta reitin valintaan saa esimerkiksi alueen luontokeskuksista.

Pyöriä voi tarvittaessa vuokrata paikallisilta ohjelmapalveluyrityksiltä.

Urho Kekkosen kansallispuiston palvelut

Urho Kekkosen kansallispuistossa on Suomen  kattavin autio- ja varaustupien verkosto. Polttopuilla varustetut, yöpymisiin hyvin soveltuvat tuvat sijaitsevat päivän vaellusmatkan päässä toisistaan. Perusosassa, merkittyjen reittien varsilla autiotupia, laavuja ja tulentekopaikkoja on tiheämpään. Tupien ja tulentekopaikkojen sijainnit löytyvät ulkoilukartoista sekä retkikartta.fi -palvelusta.

Suomen Ladun retkeilykeskus Kiilopäällä palvelee monin tavoin – tarjolla on majoitusta, ravintoa, elämyksiä sekä monenlaisia kursseja ja tapahtumia.

Kansallispuiston perusosassa leiriytyminen ja tulenteko on sallittu vain niihin osoitetuilla alueilla. Erämaaosissa tulen saa tehdä ja leiripaikan valita vapaammin lukuun ottamatta Paratiisikurun, Lumikurun ja puuttoman avotunturin aluetta sekä vanhojen rakennelmien ympäristöä.

Kauppoja on Saariselällä, Savukoskella, Vuotsolla ja Tulppiossa.

> Perehdy tarkemmin Urho Kekkosen kansallispuistoon
> Tutustu alueella toimiviin ohjelmapalveluyrittäjiin

Teksti: Veera Argillander
Kuvat: Suomen Latu Kiilopää, ”Sokosti” by Ari Mure - Oma teos. Licensed under CC BY-SA 3.0 via Wikimedia Commons, ”Paratiisikuru” by J. Albert Vallunen. Licensed under CC BY-SA 2.5 via Wikimedia Commons

Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuutta ja tarjota virkistysmahdollisuuksia. Suomessa on 39 kansallispuistoa, joissa vuonna 2014 vieraili yli 2 miljoonaa ihmistä. Lumipallo esittelee Suomen kansallispuistoista suosituimmat.

Tutustu tarkemmin Suomen kansallispuistoihin


Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , , , , ,
Arvostele artikkeli:
Urho Kekkosen kansallispuisto – erämaan tunnelmaa ja kauneinta suo- ja tunturiluontoa Ruskamaisemaa Kiilopäältä
1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (5,00/5 - 4 ääntä)
Loading ... Loading ...

Kommentoi artikkelia ja keskustele aiheesta

Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

*