Ympäri Suomea järjestetään varsinkin kesäisin lukuisia kuntoliikkujille sopivia massatapahtumia. Lapsille tarjonta ei ole niin suurta, mutta onneksi jotain sentään löytyy. Me löysimme kolme vuotta sitten elokuussa Helsinki City Marathonin yhteydessä järjestettävän Chiquita Minimarathon -tapahtuman, johon pojat ovat vaatineet päästä uudestaan joka kesä. Tapahtuma on niin hyvin järjestetty, että mielellään sinne vanhemmatkin lähtevät.

Tapahtuma järjestetään Eläintarhan kentällä, jossa on ohjelmaa sekä erilaisia puuhapisteitä lapsille mm. pomppulinnoja, esteratoja ja juoksurata ajanotolla. Aika kuluu siis mukavasti omaa lähtövuoroa odotellessa. Tapahtuman yhteistyökumppanit jakavat alueella myös tuotenäytteitä.

Itse lähdöt tapahtuvat ikäryhmittäin niin, että nuorimpien lähdöt ovat ensin. Suosituimmissa ikäsarjoissa lähtöjä on useita. Juoksureitti on selkeästi merkitty ja etenee Eläintarhan kentältä Olympiastadionille. Juoksuletkaa johdattaa pyöräilijä, joten kärkijoukonkaan ei tarvitse arpoa oikeaa reittiä. Alle 10-vuotiaiden reitti on n. 1 km:n mittainen, sitä vanhemmat juoksevat 2 km. Vanhempi voi juosta lapsen mukana. Tämä kuulostaa helpolta lenkiltä vanhemmalle, mutta ei sitä välttämättä ole, sillä lapset eivät suinkaan etene tasavauhtia juosten, vaan satunnaisesti spurtteja ottaen. Kun lauma samanvärisiin paitoihin sonnustautuneita lapsia siis epäsynkronissa spurttailee kapeahkoilla hiekkateillä, vaaditaan vanhemmilta ajoittain poikkeuksellista ketteryyttä väistellä pieniä juoksijoita ja pysyä samalla oman lapsen perässä.

Ajanottoa ei ole ja jokainen maaliin päässyt otetaan vastaan voittajana. Tosin yli 10-vuotiaiden sarjoissa näkyy myös muutamia tosissaan juoksevia lapsia, joiden vanhemmat huutelevat väliaikoja reitin varrella. Onneksi jokainen voi kuitenkin itse valita miten tosissaan tapahtumaan osallistuu. Maalissa nähdään lukuisia onnellisesti hymyileviä ”voittajia”. Vaikuttaa siltä, että mikään ei ole hienompaa pienestä lapsesta kuin kaulaan ripustettava mitali eikä sen kiiltoa himmennä lainkaan se, että kaikki muutkin saavat mitalin. Maalissa lapset saavat vielä pientä purtavaa ja herkkuja (kuten tapahtuman nimestä ehkä voi päätellä, lapset eivät kärsi päivän aikana ainakaan banaaninpuutteesta, niitä on ollut joka vuosi tarjolla niin lähtö- kuin maalialueellakin).

Pienet omat eväät on kuitenkin syytä pakata mukaan, jos stadionilta aikoo suunnata suoraan uimastadionille. Lapset nimittäin pääsevät uimastadionille kisanumerolla sisään ilmaiseksi. Uinnin jälkeen on vielä mukava hakeutua jonnekin Helsinki City Marathon -reitin varteen kannustamaan maratoonareita.

R

P.S. Tänä vuonna minimaratoonarit pääsivät vielä palaamaan Olympiastadionille elokuun lopussa, sillä kaikki juoksuun osallistuneet lapset saivat vapaalipun Ruotsi-otteluun. Hieno urheilutapahtuma, vaikka kirkkaimmat mitalit kuljetettiinkin tänä vuonna lahden toiselle puolelle.