Saavuttuamme Vuokattiin lauantaina pääsimme saman tien majoittumaan Break Sokos Hotel Vuokattiin. Auton tyhjentämisen jälkeen oli vuorossa automatkalla kertyneen energian purkaminen Angry Birds Activity Parkissa, siitä lisää hiukan myöhemmin.

Sunnuntai valkeni sääennusteiden mukaisesti kylmänä – ainakin etelärannikon asukkaiden mielestä -20 astetta on aika kova pakkanen laskettelua ajatellen. Yöllä satanut höyhenenkevyt pakkaslumi pehmensi maisemaa. Puimme kuitenkin kaikki saatavilla olleet vaatekerrokset päälle ja lähdimme tutustuman Vuokatinrinteisiin. Kävelymatkaa hotellilta rinteille on sen verran, että pakkasimme itsemme autoon ja ajoimme pohjoisrinteiden ala-asemalle. Auto ei kylmän yön jäljiltä suostunut lähtemään liikkeelle ilman esilämmitystä, joten teimme ensin pienen kierroksen Vuokatissa akun lataamiseksi. Varoittavan esimerkin diesel-auton akun hyytymisestä näimme hotellin parkkipaikalla, jossa erästä isoa perheautoa käynnisteltiin käynnistyskaapelien avustuksella.

Koko perheen suosikkirinne Olympiakatti

Rinteet olivat hyvässä kunnossa eikä hissijonoissa tarvinnut kuluttaa aikaa. Lumetus oli vielä useissa rinteissä käynnissä ja siitä aiheutui paikallinen pilviverho osaan käytössä olleista rinteistä. Pilven sisällä näkyvyys oli paikoitellen todella heikko, joten vauhtia oli hiljennettävä hetkellisesti. Huipulta avautuivat kuitenkin hienot maisemat Vuokatin ympäristöön ja kun aurinkokin paistoi, oli näköala huipulla kuin postikortista.

Kovin montaa laskua ei kahdenkymmenen asteen pakkasessa kuitenkaan pystynyt tekemään, sillä varpaat ja sormet alkoivat nopeasti osoittaa palelemisen merkkejä. Päätimmekin pitää tauon Ripa’s kuppilassa, joka osoittautui mitä miellyttävimmäksi taukopaikaksi.

Idyllinen Ripa’s kuppila

Yllätys oli melkoinen kun sisään astuttuamme kävi ilmi, että kahvilassa on pöytiintarjoilu! Saapuessamme oli hyvin tilaa, joten kävimme pöytään ja ryhdyimme lämmittelemään samalla kun tilauksemme tuotiin pöytään. Munkit ja kaakao olivat mainioita, mutta aivan erityisen hienoksi kokemuksen teki miellyttävä miljöö ja hyvä palvelu. Asiakkaiden luettavaksi on tuotu talvilajien lehtiä ja sisustuksessa on käytetty vanhoja lasketteluaiheisia valokuvia ja muuta rekvisiittaa. Kahvilan wc on ulkona, joten tässä kelissä emme sitä ryhtyneet testaamaan. Maanantaista tuli lopulta pakkasen vuoksi lyhyt rinnepäivä, mutta laatu korvasi määrän tälläkin kertaa.

Tiistaina pakkanen oli lauhtunut jo kymmenen asteen tienoille ja aamulla satoi kevyttä pakkaslunta. Takaiskuna joukkuettamme uhannut flunssa pääsi vauhtiin. Miten voikin olla taas niin huono tuuri, että koko syksy selvittiin sairastelematta ja heti lomalla joku on kuumeessa. Aamusta rinteeseen lähti siis vain puolet vahvuudesta. Toinen puolikas vietti aikaa hotellilla lepäilyn merkeissä. Hotellimme vastaanotossa on asiakkaiden käytettäväksi tarkoitettuja lautapelejä ja luettavaa aikuisille ja lapsille. Niinpä kaksi kierrosta Afrikan tähteä toi vaihtelua hotellihuoneessa lepäilyyn.

Äiti-poika laatuaikaa

Olosuhteet rinteessä olivat tiistaina edelleen hyvät ja lauhtunut sää oli tuonut huomattavasti enemmän laskettelijoita mäkeen. Puolenpäivän aikaan hissijonot länsirinteillä alkoivat olla jo turhankin pitkät. Kahden maissa teimmekin vahdinvaihdon ja Jorma pääsi iltamäkeen laskemaan. Loput perheestä jäivät hotellin sängylle lukemaan, pelaamaan ja TV:tä katsomaan. Ei huono vaihtoehto sekään.

Länsirinteilläkään ei ollut vielä aamulla ruuhkaa

Rinnekoneet ovat olleet ahkeria viime päivinä. Toivottavasti pääsemme vielä testaamaan koko perheen voimin Yläkatti –rinteen ennen lomamme loppua.

R & J