Uncategorized

Levi I: Matka lumen ja joogan maahan*

Julkaistu: 25.12.2014

Lämmin ja lumeton joulukuu lienee viime vuoden tapaan aiheuttanut turhautumista monissa eteläsuomalaisissa laskettelun ystävissä. Muutamaa lyhyttä lastenrinnettä lukuun ottamatta kaikki hiihtokeskukset ovat olleet kiinni, eikä tilanne ole ennen viime päiviä näyttänyt kovin valoisalta edes sääennusteissa. Nyt joulun pyhinä tilanne onneksi muuttui kerralla ja niin lumi kuin pakkaset saapuivat pääkaupunkiseudullekin asti.

Sain onneksi jo ennen sään muutosta oivan tilaisuuden laskukuumeen taltuttamiseen, kun Lumipallo ja Levillä sijaitseva KuruYoga tarjosivat mahdollisuutta päästä viettämään muutamia päiviä Levillä laskettelun ja joogan parissa. Näistä harrasteista edellinen lienee itse kullekin lumipallolaisista varsin tuttu, mutta jälkimmäisen osalta hieraisin muutaman kerran silmiäni, kun luin ensimmäisen asiaa käsitelleen sähköpostin. Totta se kuitenkin oli: Levillä sijaitseva uusi KuruYoga-joogastudio halusi kutsua Lumipallon bloggaajia tutustumaan joogaan ja kartuttamaan kokemuksia joogan ja laskettelun yhteensopivuudesta.

Ajomatkasta tinkimättä

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

En ennestään ollut tutustunut joogaan millään lailla, mutta onneksi se ei ollut tarpeenkaan. Ajattelin siten heittäytyä ennakkoluulottomasti mukaan ja ilmoittauduin halukkaaksi Leville lähtijäksi. Melko pian ilmeni, että samoihin aikoihin samalle reissulle olisi lähdössä myös mondayskier-blogin Janne, joten päätimme lyöttäytyä kahden hengen joogaporukaksi ja lähteä Leville samalla kyydillä. Matkan ajorasitusten jakaminen ei osoittautunutkaan huonoksi ideaksi, sillä kotoani Espoosta Leville on matkaa yli 1 000 km ja Jannen kotoa Hyvinkäältä vain hieman vähemmän.

Tutkiskelin tietysti myös lentojen hintoja, sillä Levi sijaitsee mukavan lyhyellä etäisyydellä Kittilän lentokentältä, mutta mahdollisuus matkustaa huomattavasti huokeammin autokyydillä vei selvän voiton. Autoilua puolsi myös se, että meille järjestyi viiden päivän reissu, joten kahden matkustuspäivän lisäksi pääsimme viettämään Levillä kolme täyttä päivää.

Lunta kohti

Lähtöpäivän sää Espoossa ei ollut laskemisen kannalta kovin suuria odotuksia herättävä: maa oli täysin lumeton, ja taivas tarjosi vaihtelevan runsasta vesisadetta. Hyvinkäällä tilanne oli vielä lähes samanlainen, joskin maassa oli vielä muutaman senttimetrin verran edellisen lumisateen jäämiä. Sääennusteet olivat kuitenkin lupailleet lisää sadetta, mikä pohjoista kohti kuljettaessa tiesi myös tuoretta lunta.

Varsinaiselle matkalle pääsimme lähtemään Hyvinkäältä hieman klo 8.30:n jälkeen, joten toiveenamme oli päästä perille Leville noin 22:n aikaan illalla. Matka kulki reittiä Lahti–Jyväskylä–Oulu–Tornio–Kittilä–Levi, ja kokonaismatka oli hieman alle 1 000 km.

Vikkelästi valoisalla

Saatuamme laskuvälineet pakatuksi suuntasimme viipymättä kohti pohjoista. Lumesta ei teiden varsilla edelleenkään ollut juuri tietoa, ja vettäkin satoi vielä vuolaasti. Jossain Lahden takana vesisade kuitenkin muuttuu hiljalleen rännäksi ja sitten lumeksi. Lunta satoikin lähes Ouluun saakka. Pyrimme taittamaan alkumatkan nopeasti ja ilman pitkiä taukoja, jotta saisimme ajaa valoisassa niin pitkälle kuin mahdollista.

Uudet työkalut mukaan

Pääsimmekin ennen pimeyden laskeutumista lähes Ouluun asti, minkä jälkeen pidimme hyvin ansaitun pidemmän tauon. Persoonattomassa mutta toimivassa massaruokintapisteessä saimme tankatuksi sekä auton että matkustajat. Valinta oli myös sikäli onnistunut, että kyseisessä paikassa oli tuona päivän tarjolla ilmeisesti Suomen halvinta dieseliä: menovesi hintaan 1,234 oli iloinen yllätys pitkää matkaa tehneelle seurueellemme.

Tarinointia ja pieni harharetki

Pitkän matkan aikana on aina hyväksi, jos matkaa ei tarvitse tuppisuuna taittaa. Tätä ongelmaa meillä ei ollutkaan, vaikkemme olleetkaan toisillemme ennestään tuttuja. Jutunjuurta löytyi saman tien mistäpä muusta kuin laskettelusta. Koska olimme molemmat reissailleet laskettelun perässä niin Suomessa kuin varsinkin Alpeilla, jo matkakokemuksia vertaillessa  ja ajatuksia vaihtaessa hurahti tunti jos toinenkin.

Näillä töin jatkoimme Ruotsin rajaa myötäillen kohti pohjoista. Ainoa pieni harha-askel matkallamme sattui, kun noudatin navigaattorin neuvoa ja käännyin pääreitiltä melko pienelle tielle. Muutaman kilometrin jälkeen ymmärsimme, että kyseinen reitti oli navigaattorin valinta lyhimmäksi reitiksi muttei varmasti nopein. Nopean neuvonpidon jälkeen teimmekin pikaisen u-käännöksen ja jatkoimme päätietä pitkin. Tätä päätöstämme tuskin jouduimme katumaan.

Ainoa poro: Hullu Poro

Vaikka pimeys oli laskeutunut jo tunteja aikaisemmin, pohjoista kohti ympäristö muuttui yhä kauniimmaksi. Lunta oli paljon enemmän kuin etelämpänä, ja tietä reunustivat kauniin tykkylumiset puut. Poroista emme sen sijaan nähneet teillä vilaustakaan, mikä ei tietenkään ollut huono asia. Paluumatkalla pääsimme nimittäin siitäkin näystä nauttimaan.

Melko tarkasti ennakkoarveluidemme mukaisesti näimme lopulta noin klo 22 Levin valot. Tuntui kieltämättä melko voitonriemuiselta nousta yli 14 tunnin ajomatkan päätteeksi autosta hotelli Hullun Poron pihassa. Jo pysäköintipaikalla kävi hyvin ilmi, ettei vielä ollut suinkaan vuoden ruuhkaisin aika, sillä meille löytyi pysäköintiruutu lähes hotellin pääoven vierestä.

Vihdoin perillä

Muutoksia suunnitelmiin

Hotellin vastaanotossa kävi ilmi, ettei meille ennakkotiedoista poikkeavasti olisikaan tarjolla mökkimajoitusta vaan tarkoituksena olisi, että majoittuisimme muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Hullun Poron hostelliin. Samalla sovimme seuraavaksi aamuksi hotellille tapaamisen niin KuruYogan edustajan kuin Hullun Poron hyvinvointipäällikön kanssa.

Levin keskustan kaupunkimaista ympäristöä

Majapaikan yllättävä vaihtuminen ei tässä vaiheessa juuri herättänyt ajatuksia. Ainakin itsestäni tuntui, että pitkän matkan päätteeksi saisin nukutuksi vaikka piikkimatolla. Lähdimme siis vielä muutaman kilometrin ajomatkalle kohti hostellia, jossa purimme pikaisesti tavaramme ja aloimme valmistautua tulevaan laskupäivään. Siitä tulikin mielenkiintoinen ja laskettelun ulkopuolisen toiminnan osalta varmasti hyvin erilainen kuin olimme etukäteen kuvitelleet. Näistä yllättävistä käänteistä kerron seuraavassa jutussani.

– Niko

*Kirjoittaja sai KuruYogalta ja Hullulta Porolta veloituksetta majoituksen, hissiliput ja hyvinvointi- ja liikuntapalveluita.

 

Lumipesu Facebookissa: https://www.facebook.com/lumipesu

Lumipesu Twitterissä: https://twitter.com/Lumipesu

Yhteydenotot: lumipesu@luukku.com