En muista, koska alppikuume valtasi perheemme, mutta viime keväänä se akutisoitui niin pahaksi, että 40 v. synttärilahjaksi itsellemme suunnittelema matka jonnekin lämpimään vaihtuikin alppimatkaan. Melko nopeasti päätimme myös hoitaa matkajärjestelyt helpolla tavalla ja päädyimme pakettimatkaan. STS Alppimatkojen esite tuli luettua lähes hiirenkorville asti ja kohteeksi valitsimme STS Alppimatkojen ”lippulaivan” Bad Gasteinin, jonka rinnevalikoima ainakin nettisivujen mukaan painottuu punaisiin rinteisiin. Valintaan vaikutti myös se, että kohteessa oli runsaasti perhehuoneita tarjolla. Majapaikaksi valitsimme Ski Lodge Reineken ja varauksen teimme heti kun matkat tulivat myyntiin. Odotettavissa kun oli, että joku muukin saattoi haluta Alpeille hiihtolomaviikolla.

Ilmeisesti viikko oli hyvinkin suosittu, sillä syksyllä sain puhelun Alppimatkoilta. Minulle kerrottiin Ski Lodge Reineken olevan jo siinä vaiheessa syksyä aivan täyteen varattu. Pahat aavistukset alkoivat jo nousta mieleeni, mutta ystävällinen naisääni tiedustelikin, sopisiko meille, että siirtyisimme heidän parhaaseen hotelliinsa Salzburger Hofiin. Perhehuoneen sijaan saisimme kaksi kahden hengen huonetta väliovella hotellissa, jossa on kylpyläosasto ja iltaisin viiden ruokalajin illalliset. Ajattelivat tarjota siirtoa meille, koska olimme tehneet varauksemme ensimmäisenä. Tätä varausmuutosta en todellakaan vastustanut.

Matkaa on odotettu siis jo pitkään ja hartaasti. Heti joululoman päätteeksi seinällemme ilmestyikin Bad Gastein aamukampa, jonka piikit ovat viime päivinä käyneet vähiin. Seuraavaksi vuorossa onkin armoton pakkaaminen. Sukset vuokraamme paikan päältä, mutta omat monot päätimme mukavuussyistä ottaa mukaan. Neljän hengen monot vievät kohtuullisen mukavasti tilaa matkalaukussa ja painavat vaatimattomat 15 kg. Onneksi neljä henkeä saa ottaa mukaan yhteensä 80 kg tavaraa, joten painorajasta ei pitäisi tulla ongelmaa.

Pakkaamisharjoitus.

Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt aivan kuin Strömsössä. Riikan joulukuussa loukkaama nilkka vihoittelee edelleen, mutta jos jalan saa survottua monoon (sisulla menee!) ja sieltä pois, ei itse laskeminen ole ongelma. Jorma puolestaan potee olkapäätään (sitä se tekee kun 40 v. tulee mittariin) ja vanhemmalla pojalla on koulun parkour-tunnin jäljiltä valtava verenpurkauma polvessa. Tämän lisäksi sekä koulussa että työpaikoilla leviävät parhaillaan influenssa sekä erilaiset mahataudit, joten täytyy pitää peukut pystyssä, että emme saa niitä matkaseuralaisiksi…

Tällä hetkellä sää Alpeilla näyttää vähintäänkin miellyttävältä. Toivottavasti auringonpaiste jatkuu vielä pitkälle ensi viikkoon. Hyvää hiihtolomaa kaikille ja aurinkoisia laskukelejä!

R & J

P.S. Osasta blogijutuistamme ovat kuvat kadonneet sivuston palvelimen vaihdon yhteydessä. Ongelmaa yritetään parhaillaan ratkoa.