Via ferrata on monelle Alppien kävijälle tuttu termi, mutta yllättävän harva on tätä kiipeilyn pikkuserkkua kokeillut. Mistä via ferrata -kiipeilyssä on tarkemmin ottaen kyse?

Mahtavien maisemien via ferrata -kiipeilyreitit yhdistävät monipuolisella tavalla elementtejä retkeilystä, vaeltamisesta, kiipeilystä ja viime vuosina Suomessa hurjasti suosiotaan kasvattaneista seikkailupuistoista. Kokeilijoille luvassa on mielenkiintoista ja juuri sopivan haastavaa tekemistä.

Via ferrata on varmistettua kiipeilyä rakennetuilla reiteillä

Via ferrata on italiaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti ”rautareittiä”. Saksankielisissä maissa sama asia ilmaistaan sanalla klettersteig, joka puolestaan kääntyy ”kiipeilyreitiksi”. Molemmat termit yhdistämällä ensikertalaiselle syntyy käsitys, mistä tässä touhussa on kyse – kiipeilyä rakennettua reittiä pitkin rautaisia apuja hyödyntäen.

Via ferrata -kiipeilyreitin keskiössä on reitin opasteena kulkeva kallioon tai vuoreen pultattu teräsvaijeri, jonka avulla kiipeilijä varmistaa itsensä reittiä pitkin edetessään. Teräsvaijeri toimii paitsi via ferrata -kiipeilyreitin opasteena, varmistuksena, mutta myös etenemisen apuvälineenä, mikäli kalliosta pitävän kädensijan saaminen tuntuu paikoitellen vaikealta. Reitillä etenemisen apuna voi olla myös erilaisia teräksestä valmistettuja ja kallioon kiinnitettyjä apuja, kuten askelmia ja tikkaita.

Via Ferrata -reitti Espanjan Kataloniassa johdattaa kiipeilijät kallion lisäksi myös meren läheisyyteen. 

Via ferrata tai klettersteig -reiteillä tarvittava varustus on yksinkertainen ja liittyy ensisijaisesti turvalliseen etenemiseen: kiipeilykypärä, kiipeilyvaljaat sekä valjaisiin lisänä kiinnitettävä – ja mahdollisten putoamisten voimaa vaimentava – erillinen via ferrata -varmistuslaite / iskunvaimennin. Jäykkäpohjaiset kengät helpottavat etenemisestä kiven ja raudan viitoittamalla reitillä. Via ferrata -kiipeilyreiteillä etenemistä helpottaa myös kämmenien kallion ja teräsvaijerin vaikutuksilta suojaavat käsineet.

Via ferrata -reitillä eteneminen on yksinkertaista ja loogista – kiipeilyvaljaisiin kiinnitetyssä varmistuslaitteessa on kaksi joustavaa slingiä eli erittäin vahvaa nauhalenkkiä, joiden päässä on karabiinit eli sulkurenkaat.  Kiipeilijä kiinnittää itsensä karabiineillä reitin teräsvaijeriin ja etenee reittiä pitkin. Vaijerin kallioon kiinnitettyjen pulttausten kohdalla karabiinit siirretään yksi kerrallaan etenemissuuntaan pultin ”toiselle puolelle” ja tätä jatketaan via ferrata -reitin loppuun saakka.

Via ferrata -varmistusvälineet pidetään kiinni teräsvaijerissä reitillä etenemisen ajan.

Oleellista on pitää itsensä varmistettuna reitillä kaiken aikaa ja karabiinit kiinni vaijerissa. Pienen harjoittelun jälkeen tämä alkaa sujumaan kuin itsestään.

Via ferrata -kiipeilyreitit: vaihtoehtoja jokaiselle

Via ferrata -kiipeilyreittien haastavuus ja vaikeustaso vaihtelevat suuresti ja käytössä on useita erilaisia luokittelujärjestelmiä. Normaalisti viisi- tai tai kuusiportainen luokittelu kertoo toisaalta reitin olosuhteista, mutta myös kiipeilijälle edellytettävistä vaatimuksista. Helpoimmat reitit ovat vain muutamien satojen metrien mittaisia varmistettuja polkuja. Haastavimmillaan via ferrata -etenemiset puolestaan voivat olla usean päivän uurastuksia korkeilla vuorilla eri reittejä yhdistäen ja vuoristomajoissa yöpyen.

On hyvä huomata, että 1- tai A-tason helppo reitti voi olla liian haastava kovasta korkeanpaikan kammosta kärsivälle, vaikka kiipeilyteknisesti reitti ei ole ollenkaan vaativa. Ennen via ferratalle suuntaamista on hyvä tutustua tarkemmin kyseisen reitin vaikeusluokitteluun ja aloittaa kokeilut mieluusti luokittelun helposta päästä.

Via ferrata -kiipeilyreitit vaihtelevat paljon ja samoin niillä käytettävät etenemistavat: menossa ”tirolilainen traverse” kahden huipun välillä.

Kallioihin ja vuoriin pultattujen rautareittien lisäksi via ferratat ovat nykyisin myös paljon muuta. Uusimmat via ferrata -reitit nimittäin yhdistävät innovatiivisella tavalla monia seikkailupuistoista tuttuja elementtejä – esimerkiksi pitkiä liukuja, vaijerisiltoja ja omin voimin etenemistä korkealla vuorenhuippujen välissä rotkoja ylittäen.

Erilaisia via ferrata -kiipeilyreittejä on nykyisin löydettävissä myös monista urbaaneista ja rakennetuista paikoista. Erinomaisena esimerkkinä Alppien vaikuttaviin patoihin rakennetut via ferrata -reitit.

Itävallan Zillertalista löytyvä Schlegeis-patoon rakennettu helpohko A/B-tason klettersteig-reitti. Kuvaaja: Oliver Foerstner / Shutterstock.com

Via ferrata -kiipeilykohteet: minne suunnata?

Klettersteig ja via ferrata -reiteistä kiinnostuvan on hyvä tuntea historiaa löytääkseen parhaat kohteet ja puitteet lajin harrastamiselle.

Rakennettujen vuoristoreittien historia ulottuu jo vuosisatojen taakse. Alpeilla yksinkertaisia tikapuita ja muita kulkemista helpottavia rakennelmia käytettiin ensi alkuun kylien ja laidunmaiden yhdistämiseen. Nykyisten via ferrata -reittien edeltäjinä voidaan pitää 1800-luvun lopun ensimmäisiä rautarakennelmia.

Ensimmäisen maailmansodan myötä valtaosa via ferrata -reiteistä muodostui erityisesti Italian Dolomiiteille. Vaikeakulkuisessa vuoristossa pitkä asemasotavaihe synnytti alueelle ainutlaatuiset via ferrata -verkostot. Tunnelit,  juoksuhaudat ja muut sota-ajan rakennelmat ovat vielä paikka paikoin löydettävissä alueen via ferrata -reiteillä liikuttaessa.

Korkeuksiin kohoava via ferrata -kiipeilyreitti Dolomiiteilla.

Dolomittien ympäristö on pysynytkin ykköskohteena aina 1900-luvun loppupuolelle saakka, josta alkaen via ferrata -reittejä on alettu rakentaa merkittävissä määrin myös muualle.

Minne Suomesta kannattaa suunnata via ferrata -kiipeilyreittien perässä? Alla valikoitu kattaus kohteita koettaviksi.

Dolomiitit

Italian via ferrata -reiteistä yli puolet sijaitsee edelleen Dolomiiteillä. Mielenkiintoisia kohteita löytyy esimerkiksi Cortina d’Ampezzon sekä Sella Rondan ympäri kiertävien hiihtokeskusten läheisyydestä. Näissä kohteissa pääsee edelleen myös aistimaan autenttisia 1. maailmansodan aikaisia paikkoja.

Dolomiittien ympäristöstä mielenkiintoisia vaihtoehtoja tarjoavat myös mm. Garda-järven seutu, Brentan alue sekä laajemminkin historiaa henkivä Etelä-Tirolin maakunta.

Via ferrata -kiipeolyreitti Adamellossa Garda-järven pohjoispuolella. 

Itävalta

Dolomiittien lisäksi Keski-Euroopassa liikkuvan ja klettersteig-reiteistä kiinnostuneen matkailijan kannattaa suunnata erityisesti Itävaltaan. Maassa on nimittäin eniten klettersteig eli via ferrata -reittejä koko maailmassa ja pisin historia näissä Italian lisäksi.

Lukumäärällisesti Itävallassa klettersteig-reittejä löytyy eniten Tirolin alueelta ja täällä erityisesti Söldenistäkin tunnetusta Ötztalin laaksosta. Innsbruckin ympäristöstä löytyy myös helposti tavoitettavia reittejä. Muita tarkemman tutustumisen arvoisia kohteita ovat esimerkiksi Voralberg ja Salzburgin alue.

Pohjoismaat

Suomea lähimmät via ferrata -kiipeilyreitit löytyvät Ruotsista ja Norjasta. Ruotsin Högä Kusten -rannikolla sijaitseva Skuleberget noin Vaasan korkeudella. Norjasta via ferra -kiipeilymahdollisuuksia löytyy esimerkiksi kesähiihtokeskuksenakin tunnetusta Strynistä.

Via ferrata Loen Norjan Strynissä sijaitsee mahtavissa vuonomaisemissa.

Oletko kokeillut via ferrata -kiipeilyä? Jätä vinkkisi kommentoimalla alle!

Tutustu tarkemmin eri alueiden via ferrata -kiipeilyreitteihin sanksankielisellä sivustolla

Teksti Antti Hurskainen
Kuvat: Shutterstock.com