Nyt päästään vihdoin tähän asiaan, joka on ollut mielenpäällä jo pidemmän aikaa, nimittäin pohjallisiin. Saimme jo ennen joulua Lumipallon kautta testattavaksi FootBalancen erityisesti laskijoille suunnatut Quick Fit -urheilupohjalliset, joista meillä on tosiaan ollut tarkoitus kertoilla kokemuksiamme. Pohjallisten käyttöönotto kuitenkin viivästyi, kun hankimme molemmille uudet monot kauden alussa, joten valitettavasti vasta nyt meillä on niistä ensimmäistä kertaa jotain muuta kuin tyhjää kerrottavaa. 🙂

Uusien monojen hankinnan jälkeen ajatuksena oli ensin rauhassa testailla ja muotouttaa uudet monot omiin jalkoihin sopiviksi (vaikkei varsinaisista muotoiltavista monoista ollutkaan kyse), ennen kuin alkaisimme niitä lisäpohjallisilla täyttää. Kävi kuitenkin niin, että uudet monot olivat aluksi molemmilla niin mukavan tuntuiset jalassa, ettei pohjallisia alku- eikä keski-kaudestakaan oikeen edes muistanut mietiskellä. Jonkin verran tällä kaudella laskettua kuitenkin ajatus pohjallisista alkoi taas pikkuhiljaa hiipiä mieliimme. Tähän vaikutti erityisesti se, että Ollin monot tuntuivat olevan loppujen lopuksi hieman liian isot, ja Venlalla taas jalkapohjiin on ilmaantunut viimeisimmillä laskukerroilla melkoisia kipuja. Ja myös tietenkin siksi, että saimme pohjalliset testikäyttöön nimenomaan kertoaksemme kokemuksista niihin liittyen! 😉

Jalka-analyysi-laitteisto myymälöissä muotoiltaviin pohjallisiin. Kuva: Foot balance

FootBalance (tarina) syntyi suomalaisen fysioterapeutin, Erkki Hakkalan halusta parantaa alaraajaongelmia. Hän kehitti laitteiston, joka mahdollisti nopean alaraaja-analyysin ja sen avulla nopeasti ja helposti muotoiltavat pohjalliset. Meidän kokeilemamme Ski Sport Quick Fit -pohjalliset on kehitetty parantamaan jalkineiden istuvuutta ja käyttömukavuutta, sekä saada samalla parempi voimansiirto alustaan. Ja tietenkin poistaa mahdolliset jalkojen virheasennot, jotka aiheuttavat koko kroppaan vääränlaisia jännityksiä, mikä varsinkin pitkässä juoksussa aiheuttaa kipuja ja ongelmia. Quick fitit eroavat kaupassa muotoiltavista pohjallisista siinä, että ne muotoillaan itse kotona uunissa lämmityksen jälkeen. Niihin ei siis tarvitse ammattiapua.

Pohjalliset, sisäkenkä ja mono.

Pohjalliset ovat jäykät ja suht kovaa materiaalia, joten meillä oli hieman vaikeuksia saada leikattua ja sovitettua ne monoon sopivaksi. Pohjalliset nimittäin oli melko hankala ainakin aluksi irrottaa monosta sopivuustestailujen yhteydessä, koska ne asettuvat todella jämptisti paikalleen. Joka tapauksessa, pienen kamppailun jälkeen saimme pohjalliset monoihin sopiviksi ja vihdoin uuniin, jossa ne lämmitettiin 80 asteisiksi. Tämän jälkeen pohjalliset tungettiin taas monoihin, joka kyllä oli helpommin sanottu kuin tehty, sillä materiaali tietenkin pehmeni lämmetessään. Venlan piti lämmittään toinen vielä uudemman kerran, sillä se kerkesi jo kylmetä siinä ajassa, kun yritettiin sitä saada monoon niin, ettei se jäisi pahasti ruttuun. Lopulta pohjalliset asettuivat jollain tavalla, ja omat jalat laitettiin monoihin perässä. Sittempä tallusteltiin 5 minuuttia (meillä ehkä varalta lähempänä 15min), ja siinä se, ready to use! Loppupeleissä tämä prosessi ei siis ollut ihan 10 minuutin homma niinkuin paketti antoi ymmärtää, mutta reilussa puolessa tunnissa taidettiin lopulta selvitä. 🙂

Lämmitystä edeltävä muotoilu jalkineeseen sopivaksi. Kuva: Foot balance

Kummallakaan meistä ei ennestään ole muotoilluista pohjallisista kokemusta minkäänlaisissa kengissä, joten oli jännä päästä näitä kokeilemaan. Joka tapauksessa, nyt me molemmat ollaan testattu pohjallisia päivän verran Kolilla, ja tässäpä ensikokemuksiamme:

Venla: Monot tuntuivat heti paljon ahtaammilta, eikä niitä tarvinnut kiristää lähes tappiin asti kuten aiemmin, mikä oli ihan jees. Muuta eroa en oikeastaan aluksi huomannutkaan, sillä mun sama jalkapohjakipu yltyi muutaman ensimmäisen laskun aikana taas lähes sietämättömäksi, kunnes jossain vaiheessa se laantui ja hävisi, kuten aiemminkin ilman pohjallisia. Monot tuntuivat loppujen lopuksi ainakin vähän tukevammilta kuin aiemmin, eikä jalka päässyt turhaan liikkumaan eestaas monon sisällä, mikä paransi ehkä laskutuntumaakin vähän. Varpaita ei pystynyt heiluttelemaan niin hyvin kuin ennen, mikä kovalla pakkasella voi olla vähän ongelma. Mitään radikaalia muutosta entiseen en ekalla kokeilulla kuitenkaan huomannut.

Olli: Olin kärsinyt jalkasäryistä yläasteelta lukio-ikäiseksi vääränlaisten kenkien vuoksi ja noin viisi vuotta sitten löytämäni ohutpohjakengät (barefoot) ovat tuoneet autuuden jalkaongelmiin, nimittäin niitä ei ole ollut enää laisinkaan. Ohutpohjakenkien ideanahan on päästää jalka liikkumaan niin kuin se on tarkoitettu, vapaasti ilman tukea. Sen vuoksi minua epäilytti kovastikin näiden pohjallisten tuoma tuki varsinkin jalkapohjan kaaren alueelle, missä minulla oli aikaisemmin ollut kipuja. Ensimmäinen kokeilu pohjallisten kanssa toi aluksi hyvän tunteen siitä, kun liian isot mononi saivat hieman lisää täytettä ja jalat pysyivät monoissa paremmin paikallaan, eikä tuntuma ollut todellakaan huono, vaan positiivisella tavalla jämpti. Kuitenkin toinen ankkurihissinousu alkoi särkemään juurikin tuohon holven alueelle niin kovasti, että oli pakko nousun jälkeen ottaa pohjalliset irti, joka poistikin kivut kokonaan.

Nämä tietenkin olivat vasta ekat kokeilut, ja FootBalance itsekin mainitsee, että ensimmäisillä käyttökerroilla voi ilmetä uusiakin kipuja, joiden pitäisi kuitenkin nopeasti poistua käytön edetessä. Siispä tarvitaan vielä lisätestausta, jotta pystytään sanomaan kunnollinen mielipide pohjallisista. Kiitos FootBalancelle tästä testi-mahdollisuudesta!

Huomennapa taas pistetään nenä kohti Kolia. Alla onkin sitten suksien sijasta lauta (whaaaaat?!). Siitä tulossa juttua kuhan kerkijjää… 🙂

Terkuin, pölökkypiät