Game over

Julkaistu: 27.4.2014

Näinpäs se kausi taitaa olla pulkassa, ja pulkkakin taitaa joutaa jo varastoon. Olipa kyllä erikoinen talvi! Tarkoitus oli pääsiäisenä mennä vielä Häkärinteille kautta lopettelemaan, mutta harmiksemme juuri ennen pääsiäistä kaikki rinteet yhtä puolikasta lukuunottamatta jouduttiin sulkemaan surkean lumitilanteen vuoksi, joten jäi sitten käymättä! Himoksellekaan asti ei viitsitty tiukan budjetin takia ajella. Ja rahat on talven jäljiltä sen verran finito, ettei pohjoisenkaan reissusta voitu enää edes haaveilla. Tahko jäi siis viimeiseksi. Siihen ei oltu varauduttu.

Harmillisen vähäiseksi laskupäivät tällä kaudella näin ollen jäivät. Monta vakiopaikkaakin jäi ajan, lumen ja rahan puutteen sekä keski-suomessakin yllättävän lyhyeksi jääneen kauden takia käymättä. Näistä mainittakoon esimerkiksi Mustavaara, Vuokatti ja Himos. Kahdella Ski.fi -kortillakaan ei tehty paljon mitään, vaikka tarkoitus oli käydä kaikissa perus-kohteissa ainakin kahdesti. Häkärinteiden lisäksi muitakin uusia paikkoja piti kokeilla. Jos totta puhutaan, suurin syy siihen, miksi laskureissut jäi näinkin vähäisiksi oli ehkä kuitenkin se, ettei metsässä laskemiseen ollut lunta näillä korkeuksilla koko talvena. Hieman jäi hampaankoloon…

Kaikesta huolimatta talveen mahtui paljon huippujakin hetkiä! Muistellaanpa tässä vielä niistä parhaimpia, jottei talvesta jää pahaa makua suuhun:

1. Viikonloppu Ukkohallassa

Lumipallo ja Ukkohalla mahdollistivat meidän 6 hengen kaveriporukalle ikimuistoisen Ukkohalla viikonlopun rinne- ja saunamaailmalippuineen tammikuussa. Kolme päivää laskettiin niin että riitti, sekä rinteissä että rinteiden ulkopuolella(!!!).

2. Joulu Lapissa

Vaikkei Joulunakaan ihan kaikkein parhaat kelit Pyhällä ja Luostolla olleetkaan, oli siellä kuitenkin jo kausi täydessä tohinassa ja lunta ihan reilusti toisin kuin muualla Suomessa. Ja vaikka kypäräkamera katosi, lopulta kaikki päättyi ihan hyvin, kun saatiin vakuutuksesta rahat. Joulu ja Lappi on kuitenkin aina <3.

3. Kolin täydelliset rinteet helmikuussa

Kolilla ei olla koskaan laskettu niin hyväkuntoisia rinteitä kuin sinä helmikuisena päivänä. Pohjois-karjalan tän vuoden talvi oli parhaimmillaan ja vaaralla puut notkui lumesta. Ei ollut silloin talvesta valittamista!

Eli vaikka tämä game on nyt over, niin näiden muistojen voimalla jaksaa ensi kauteen. Kesä on kuitenkin nopeammin ohi kuin tässä vaiheessa taas arvaakaan, joten tuskin tuo tiukkaa tulee tekemään. Kaikkee kivaa ollaan taas kesäksikin suunniteltu, mutta ei varmaan turhan tarkkaa plääniä kannatakaan tehdä, jottei pety, jos kaikkea ei saakaan toteutettua. Eli vaikka laskukausi meidän osalta on ohi, jatketaan me ilman muuta bloggaamista kesälläkin, vähän vaan muissa merkeissä! Pitää blogin ulkoasuakin muuttaa vähän ajankohtaisemmaksi tässä kuhan kerkiää. 🙂

Eilen aloiteltiin jo kesää käymällä Linnanmäellä, kun töitten kautta päästiin reissulle mukaan. Kingi oli kyllä aika kingi. Saatiin kiljua (vai kukahan se kiljui?) ihan olan takaa. Jos tahtoo virrattaa adrenaliinia turvallisissa olosuhteissa, suosittelemme! Jos ei mäessä pääse enää laskemaan, niin Lintsillä kyllä pääsee. 😉

Näimpä siis hyvillä mielin kohti kesää!!

– Wenla ja Ollipolli

Kommentoi

Hups joko se on ohi?

Julkaistu: 06.4.2014

Mistä tietää, että kevät tuli kaikesta huolimatta hieman liian aikaisin?

Meille juttu valkeni näin: Tuossa viikko sitten suunniteltiin lähtevämme ekaa kertaa tällä kaudella lähikeskukseen laskemaan, ja jostain syystä ennen lähtöä eksyttiinkin kyseisen keskuksen nettisivuille tarkistamaan varalta aukioloajat. Ei meinattu uskoa silmiämme, kun siellä sanottiinkin kauden päättyneen jo viikkoa aikaisemmin (23.3.). Hups, sattuuhan sitä! Aateltiin kumminkin mennä vähän tsekkaamaan paikkoja stiigat messissä, ja siinähän se karu totuus sitten viimeistään paljastuikin:

Lumet ovat Mustavaaralta tipotiessään, ja laskettelukausi ohi.
Iltaa myöten rinne oli hieman jäätynyt, joten jännityksestä ei ainakaan näiden välineiden kanssa ollut puute.

Mäet kumminkin laskettiin ja tultiin siihen tulokseen, että taitaa stigatkin lähteä pikkuhiljaa talviteloille. Ylös kannatti kyllä kiivetä auringonlaskua ihastelemaan.

Vaikka keväisin mielin kesää jo odotellaankin, toivotaan, että rinteeseenkin vielä päästäisiin jollain muullakin kuin stigoilla! Pitää nyt vain lähteä tätä omaa lähiympäristöä kauemmaksi laskuja metsästämään. Keskuksia Suomessa on auki vielä Ski.fin tietojen mukaan 38/73. Kausi ei siis ole vielä ohi.

-O&V

Kommentoi

Kevätpäivä Savon alpeilla

Julkaistu: 01.4.2014

Kai se nyt on vaan uskottava, että kevät on täällä! Myhäillen on myönnettävä, että vaikka laskukausi alkaa olla lopuillaan, niin onhan se aika ihanaa, kun kevät-alennusmyynneistä löytyy halpoja laskuvaatteita ja -välineitä (kuten esim. sauvat alle kympillä ja lasketteluhousut alle puoleen hintaan) ja saapi laittaa kesäkengät jo jalkaan eikä ne enää edes kastu! Ja uskomatonta on myös se, että kello on seittemän illalla ja tähän kotisohvalle paistaa vielä aurinko. Nyt sopii vaan toivoa, että tämä auringonpaiste on lopullista. 🙂

Vaikka muuten kevätauringosta nauttiminen on edelleen jäänyt hieman vähäisemmäksi näyttöpäätteen edessä istumisen vuoksi, edellisviikonlopun Kuopion reissulla päästiin vihdoin Tahkolle pukemaan sukset jalkaan ja ottamaan arskasta ja plussalumen möykyttämistä rinteistä kaikki ilo irti! Voisipa melkein sanoa, että päivä oli kuin pieni alppimatka lämpöasteineen ja terassien väkimäärineen.

Loistava sää!

Porukkaa kuin pipoa.

Oltiin kerrankin ihan kahdestaan liikenteessä, vaikkakin heti ensisilmäyksestä lähtien huomasimme, ettei yksinäisyydestä tarvinnut huolestua. Muusta populasta ei nimittäin ollut ainakaan tuona lauantaina pulaa, sen takasi +7 astetta ja täydeltä terältä porottava aurinko. Mekin oltiin vielä talven toivossa varustauduttu sellasilla vällyillä, että hytisyn sijasta valui hiki. Venlan uudet lasketteluhousutkin olivat yllättävän lämmintä sorttia. Ei siinä auttanut kuin avalla takkeja ja ottaa iisisti. Mikäpäs siinä kevätauringossa paistatellessa!

Panorama-tuolihississä.

Iltapäivällä Pehku-baarin katolla oli sellaset bileet, että porukka tanssi oikeen pöydillä, eikä sen porukan keski-ikä ollut kyllä kaukana neljistä, tai jopa viisistä kymmenistä. Suuren maailman meininkiä! Bileiden jälkeen näkyi monenlaista taapertajaa vuorelta alas, toiset vähemmän eksyksissä ja toiset vähän enemmän. Illan tullen väki väheni ja meno tuntui rauhoittuvan, joten viimeisistä laskuista sai jo nauttia uhraamatta ajatuksia muuta kuin itselleen ja laskemiselleen.

Rennosti!

Vaikka Tahkon rinteet eivät lämpimän kelin ja väkimäärän takia parhaassa kunnossa olleetkaan, ne olivat kuitenkin auki (ja ovat edelleen: 21/23!) ja laskettavaa riitti koko rahan edestä! Suurimmat plussat kahdesta tuolihissistä, joissa saa lepuuttaa koipiaan. Oli tarpeen ainakin meidän jaloille. Vauhti-rinteen tuolihississä on jopa pehmustetut penkit! 🙂

Hienoista pohjois-savolaisista maisemista sai nauttia oikein kunnolla.

Jos mieli tekee vielä tänä keväänä Savon sykkeeseen irrottelemaan, ainakin pääsiäiseen asti sen pitäisi olla mahdollista. Paras puoli Tahkossa on sen monipuolisuus ja rinteiden suuri määrä; esimerkiksi Länsirinteet sopivat paremmin lapsiperheille niiden helpomman profiilin ansiosta. Muuten Tahko on, kuten taas tuli nähtyä, todellakin vauvasta vaariin kaiken ikäisten lasku- (ja bile)mesta! Mutta jos sitä luonnonlunta vielä tälle keväälle halajaa, niin kohteeksi kannattaa ottaa ennemmin vaikka se Ukkohalla. 😀

Joka tapauksessa: me ainakin nautitaan nyt keväästä!

– Olli & Venla

 

Kommentoi