Reissuyhteenveto: rentoo fiilistä Ukkohallan ytimessä

Kotona taas, väsyneenä mutta varsin tyytyväisenä! Reissu onnistui kaikin puolin hyvin, jopa paremmin kuin odotimme! Kolme päivää rinteessä loistavissa pikkupakkas-säissä, kahtena päivänä saunamaailmassa jäykkiä jäseniä rentouttamassa, ja mikä parasta, kaikki tämä huipussa seurassa; ilmaseksin PM-voittokin meni meidän porukkaan, hyvä Jenni!! Sen seurauksena päästäänkin jo seuraavaa Ukkohalla-viikonloppua suunnittelemaan… 😉

Vielä niille, jotka eivät ole lukeneet edellisiä Ukkohalla-aiheisia postauksiamme; pääsimme siis mukaan Ukkohallan markkinointikampanjaan, joten tämä reissu oli meille Ukkohallan sponssaama! Tuossa reissunpäällä piti vähän kiirettä kaikista aktiviteeteistä ja palveluista nautiskellessa, eikä keritty sieltä kuin yksi pikku-postaus kirjoittelemaan, joten tässäpä meidän varsinaista yhteenvetoa reissusta, Ukkohallasta ja sen mahdollisuuksista.

Lumista maisemaa.

Ehdottomana vahvuutena Ukkohallassa on se, että kaikki palvelut löytyvät samasta keskittymästä, eikä näiden välillä ole pitkiä kävelymatkoja. Kuuden henkilön porukkana majoituimme 4-6 hengen SkiChalets -huoneistossa aivan Ukkohallan matkailukylän ytimessä. Rinteeseen oli ovelta matkaa se 150 metriä ja huoneistosta oli sisäkautta pääsy kaikkialle: saunamaailmaan, ravintolaan, suksivarastoon, ja kuntosalikin oli aivan käytävän toisella puolen (jonka Olli ja Jenni kävi testamassa klo 7 lauantaiaamuna wtf?!). Tämä oli meille eka kerta, kun hiihtoreissulla ei tarvinnut autolla ajaa rinteelle taikka kylpylään, oli kyllä aika kätevää! Ski-in -huoneistot ovat tie helppoon rinnelomailuun, kun kaikenlaisiin siirtymiinkään ei kulu turhaa aikaa ja vaivaa. Jatkoa ajatellen harmi vaan, että mökit ovat yleensä halvempia…

Rinteestä näköyhteys SkiChalets -huoneistoihin.

Yllättävää kyllä, hyvin jaksettiin laskea kolme päivää putkeen, vaikka laskukunto on vielä vähän mitä on. Yksi suuri tekijä tässä oli varmasti se, että rinteet oli todella hyvässä kunnossa koko viikonlopun; ei ollut jäätä eikä kulumia. Osa syynä tähän oli tietty se, ettei mistään turistiruuhkista (varsinkaan pe ja su) ollut tietoakaan, mikä meille oli varsin hyvä juttu! Saipahan laskea rauhassa, ja näin ollen metsissäkin riitti mukavasti koskematonta maastoa ekoille päiville.

Välillä piti toki levätä.

Lauantaina, ”sesonkipäivänä”, rinteisiin oli löytänyt suht paljonkin porukkaa; lähinnä koululaisia ja lapsiperheitä. Rinteet olivatkin meidän mielestämme loistavat erityisesti perheille ja aloitteleville harrastajille niihen hyväkuntoisuuden ja helppouden takia. Tähän mennessä ainut aukinainen parkki, Junnu Parkki, oli erityisesti koululaisten suosikki, ja siinä olikin lauantaina jonoa miltei jatkuvasti. Täytyy kyllä myöntää, että meillekkin kyseinen parkki oli aivan sopivan tasoinen. Vähän naama saattoi vihertää kateudesta (tai loistaa ällistyksestä) kun polvenkorkuiset lapsukaisetkin veteli reilejä ja hirveitä hyppyjä, kun me jänisteltiin ylhäällä ja arvottiin, että uskaltaskohan sitä laskee tosta pienestä vai vielä pienemmästä… 😀

Tässä ei ole ainakaan ruuhkasta haittaa.

Loppujen lopuksi kunnon rinteitä (eli poislukien 2 lastenrinnettä) taisi olla virallisesti auki vain 5 tai 6, mutta kovasti siellä töitä tehtiin, että lisää rinteitä saisi mahdollisimman pian avattua. Tällä hetkellä itä-puolen rinteiden avaamistavoite näyttäisikin olevan 1.2., jonka jälkeen avattuna tulee olemaan myös vähän vaativampia rinteitä sekä loput parkit.

Työmaata.

Meitä avattujen rinteiden puute ei kuitenkaan haitannut, sillä me lasketaan mielellämme omalla vastuulla myös niitä avaamattomia. Odottamamme Treeridekaan ei siis ollut vielä luultavasti lumen vähyyden takia virallisesti auki, mutta hyvää vapaalaskumaastoa sieltä tienoolta silti löytyi. Parempi näin; laskujälkiä oli vähemmän! Puuteria taas löysimme avaamattomilta länsi-puolen rinteiltä ja niiltä seuduilta, joten lääniä offarilaskemiseen oli paljon. Luntakin oli melko sopivasti (eli ei liikaa) bleideille, vaikka naarmuilta suksissa ei tosiaan kukaan tainnut välttyä.

Naarmujen tarkkailua.

Jotain muuta outoa?

Metsiä riitti meille enemmän kuin tarpeeksi.

Muutkin palvelut jättivät meille aika pitkälti hyvin positiivisen kuvan. Saunamaailmassa riitti mieluista saunaa kaikille, ja erityisesti mieleen jäi Uralin luolasauna näköalaikkunalla varustettuna sekä ihana pieni ulkosauna, joka oli lauantaina lämmitettynä! Kyllä puusauna aina sähkökiukaat voittaa. Ainut harmi oli oikeastaa se, ettei avantoa oltu vielä keritty rantaan tekemään, ei päästy jäädyttämään itteämme! Ladutkin Riku kävi testaamassa vielä molempina iltoina (hurja!) otsalampun kera, sillä valaistuja latuja ei ollut vielä auki montaa kilometriä. Keskukseen on valmistumassa myös keilahalli, joten aktiviteetteja riittää jatkossa vieläkin runsaammin.

Palvelut pelasi ja olimme varsin tyytyväisen näkösiä.

Ravintola Saaga

Myös ravintola Saaga oli meidän silmään viihtyisä, ja lounasruokakin ihan mukiinmenevää. A la cartea ei käyty testaamassa, vaan syöpöteltiin omassa huoneistossa, meillä kun oli ihan oma kokki mukana. 😉 After-ski-touhuissa ja ilmaseksin PM-kisojen yhteydessä tutustuttiin myös Saagan pubiin, jossa meno oli alkuun suhteellisen rauhallista, mutta jossa myöhemmin porukkaa innostui jopa tanssilattialle! Pointsit hyvälle ja ihanan iloiselle dj:lle (jonka nimi jäi kysymättä), joka osasi myös viihdyttää! Ja tosiaan, koska osallistujia ilmaseksikisaan oli vain kolme, mekin päätettiin viime hetkillä osallistua (ja nolata itsemme) 4:n hengen voimin. Ja niinhän siinä sitten kävi: Jenni vetäsi kuin vetäsikin voiton pohjoosen poikien nenän edestä ja voitti viikonlopun Ukkohallaan neljälle! Saatiin sitten pohjoismaiden mestaruuskin (ja uusi reissu) meidän porukkaan siinä sivussa. 😀

Puuteriakin löytyi mukavasti.

Bleidit on välillä liian lyhyet ja käy näin.

Näin ollen, Ukkohalla vei kyllä meidän pisteet kotiin mukavana ja leppoisana, hieman pienempänä hiihtokeskuksena! Saatiin kaikki mukava irrottautuminen arjesta, eikä ajomatkakaan ollut päätähuimaava. Mielellään lähtee uudestaankin (jos Jenni ja Jukka suinkin sattuisivat mukaan pyytämään)! 😉 Ja ainiin! Melkeen tuntui siltä, että oltiin lapissa asti kun nähtiin parit porotkin matkalla! Suosittelemme myös harkitsemaan jopa ihan omankin lomakodin hankkimista tuolta lumisesta Kainuun sydämestä (niille kellä se on ajankohtaista); kannattaa tutustua hiihtolomaviikoilla järjestettäviin Winterhome -lomakotimessuihin!

Näinpä siis ikimuistoisesta reissusta kiittää ja kumartaa,

Venla ja Olli sekä Jenni, Jukka, Ville ja Riku

Kameran takana Olli.

Ps. Meillä on nyt myös youtube -kanava! Pistämme tänne vielä laskuvideota Hallasta myöhemmin tällä viikolla, kunhan saadaan valmiiksi. Tässä vähän esimakua: Metsätesti 😀

Pps. Taidetaan lisätä mekin tällanen kauden kattava laskupäivä-laskuri postauksien perään, jotta itekkin pysytään laskuissa:

Pyhä: 2, Luosto: 1, Ukkohalla: 3