Miniloma ja Pitkäperjantai Paljakassa

Meidän Pääsiäisen kahden päivän minilaskuloma Vuokatin kautta Paljakkaan sujui suht leppoisissa, joskin tehokkaissa merkeissä. Kiirastorstaisen Vuokatin melko lattean laskupäivän jälkeen pitkäperjantai Paljakassa yllätti erittäin positiivisesti! Ensinnäkin keli oli huomattavasti mukavampi ja toiseksi, nihkeän luistonkin unohtamalla, Paljakan rinteissä oli Vuokattiin verrattuna jopa ihan laskemista.

Odotukset olivat Vuokattia kohtaan toki korkeammalla Paljakkaan nähden, onhan kyseessä huomattavasti suositumpi keskus, jossa rinteiden lukumääräkin antaa odottaa paljon. Vain Venla oli käynyt Vuokatissa viimeksi viitisen vuotta takaperin, josta tällöin vasta juuri uudelleen laskuharrastuksen aloitelleena laskijana mielikuvaksi oli jäänyt hitusen erilainen ajatus, kuin todellisuus olikaan. Vuokatti on varmasti oiva paikka juuri aloitteleville laskijoille, lapsiperheille, kaveriporukalla hengailuun, after skihin ja pipen ja slopestylen harjoitteluun, mutta kunnon (suksi)laskuja tai haastetta sieltä (etenkin huonolla kelillä) on vaikea hakea rinteiden loivan profiilin takia. Laskeminen jäi siis laskeskeluksi. Mietittiin ovatko itärinteet kenties saaneet nimensä (Himskatti, Perskatti, Pirskatti) siitä, kun jollain on päässyt muutama kirosana lykkiessä rinnettä alas…no ei vaan, esim. lautailun harjoitteluun rinteet olisivat sopineet kyllä loistavasti. 😉

Harmaa keli Vuokatissa…

Seuraavana päivänä suuntasimme sitten Paljakkaan (ks. Lumipallon esittely), jossa oli jo syksyn mönkkäriajeluista asti suunniteltu haluavamme myös talvella pistäytyä. Rinteiden suhteen odotuksissamme oli jotain Ukkohallan kaltaista hyvää, joskin hieman pienempää. Paljakassa oli vielä täysi talvi, ja lunta ainakin näytti kinoksissa riittävän. Alkuiltapäivästä räntää tulikin taivaan täydeltä kuuroina ensimmäiset pari tuntia, eikä laskemisesta tullut maksimaalisen surkean luiston takia mitään, vaan sai jatkuvasti pelätä töksäyttävänsä nenälleen.

Rinteet vaikuttivat kivoilta, mutta nauttimaan ei pystynyt millään happo-jaloilla takakenossa laskemisen lomassa. No, ruokapaussilla apua ongelmaamme tarjosi vuokraamo, jossa törmäsimmekin tuttuun naamaan viime talven Ukkohallan reissultamme. Tämä ystävällinen jantteri lupasikin pistää suksemme kuntoon, jotta saataisiin kunnon kuva Paljakan rinteistä. Kiitokseksi Ollikin vetäisi taas punahilkan ylleen, sillä offilaskuista ei (utopistisista toiveistamme huolimatta) ollut toivoakaan suojalumella.

Tauon jälkeen alkoi aurinko paistaa! Ihan kirjaimellisesti ja myös kuvainnollisesti. Aurinko toden totta pilkisteli pilvien lomasta ja suksiemme luistossa oli ero niinkuin yöllä ja päivällä. Vatsakin oli täysi hyvän lounaan ansiosta. Fiilis oli heti ihan eri! Seuraavat kolme tuntia hujahtivatkin vauhdin hurmasta ja uskomattoman kauniista maisemista nauttiessa, muutamia kuvaustaukoja unohtamatta. Lempparirinteiksi (rinnekartta) osoittautuivat pääankkurin tuntumassa olevat punasininen Ukonmäki (1020m) sekä (sini)musta Jyrkänparras (1340m). Mukavan korkeuseron (190m) ja vauhdikkuuden lisäksi rinteet ovat mukavan pitkiä, ilman liian loivia ja turhia loppupätkiä. Keskimmäisellä ankkurilla sijaitsevat mustat rinteet Louhenrinne ja Hiidenrinne olivat muuten ihan mukavat, mutta tällä kelillä melko mössöiset ja loppupätkiltä tökkivät, joten keskityttiin parhaassa kunnossa oleviin päärinteisiin.

Iltaa kohden keli alkoi hieman pakastua, joten luisto parani loppua kohden entisestään. Viimeiset mäet olivatkin ne parhaat, vaikka jalat melko hapoilla kovin tykityksen ja pehmeiden rinteiden jäljiltä olivatkin. Onnistunut päivä! Väsyneinä, mutta tyytyväisinä jaksoimme vielä ajella yöksi ja viikonlopuksi Kuopioon. Pääsiäisen laskut olivat tällä kertaa siinä, mutta huomenna pitää lähteä vielä Kolille kautta lopettelemaan…ääk!

Pähkinän kuoressa: Paljakka on ehdottomasti meidän listalla myös ensi talvena! Jos haluaa kunnolla laskemista luonnon rauhassa välittämättä niinkään kaikenmaailman palveluista ja afterski-meiningeistä, kannattaa kohteeksi kyllä ottaa Ukkohalla-Paljakka. Näistä keskuksista löytyy laskemista ihan hurumykky, hintatasokin on kohtuullinen (päivälippu 31e)! Puuterikeleillä offia riittää ja hoitamattomia rinteen pätkiä Paljakalla on useampia, mutta myös pelkkään rinnelaskuun Paljakka on erinomainen, se tuli nyt testattua. Parkkia ja sellaista taas löytyy enemmän Ukkohallasta. Lapsille on Paljakassakin laskettavaa kolmen sompahissin muodossa. Pitäkäähän muutkin mielessä ensi kauden varalle!

Kevättä rinnassa,

O&V

HuOm! Jos tykkäätte meistä, muistakaahan tykkäillä meistä myös Facebookissa ja seurailla Instagrammissa, jou!