Myönteistä mieltä metsästämässä

Katsoinpa tuossa kalenteria lauantai-aamuna. Ei ei ei ei ei ei ei. Ei VOI olla vielä maaliskuu. Tämän jälkeen päässäni on ollut vain kaksi ajatusta: MISSÄ talvi ja MINNE nämä viikot oikeen häviää?! Viimeiset pari-kolme vai jopa neljä (ei pysty sanomaan) viikkoa on taas huvetettu ”lumihankia” täällä p-karjalassakin. No, ei sillä ettäkö olympialaisten aikaan olisi hirveesti ulos kerinnytkään. Mutta että oikeasti mitä ihmettä! Tiet on sulat, ei oo lunta, ja aurinkokin jo lämmittää. Kevättä siis ilmassa ennen kuin talvi on kerinnyt kunnolla alkaakaan. Melkein tekis mieli sanoo niinkun antskubantsku, että ”nyt mie romaaahan”. Mutta empä sano, sillä etelä-Suomessa tilanne taitaa olla vielä kaksin verroin huonompi. Täällä sentään on (suurimmaksi osaksi) valkoista. Että osanotot etelään!

Ohho, onko päässyt asennevamma syntymään? Ei ehkä pahemmin sittenkään. Pakko nauttia siitä mitä on, vaikka kaiholla katselenkin muiden Lumipallon bloggaajien kuvia ja videoita keski-Euroopasta ja ties mistä. Positiivisuutta ja myönteistä asennetta pitää siis koittaa metsästää täällä koto-Suomessakin jostain muualta kuin lumisista metsistä. Onneksi rinteissä lumi vielä pysyy ja se lohduttaa.

Kyllä se hymy vielä hiihtohississä irtoo.

Kolilla tuli siis pari viikkoa sitten Ollin kanssa käytyä, ja siitä reissusta ei kyllä ole valituksen sanaa! Vaikka keli oli nollassa, ylhäällä oli lumisen näköistä, ei satanut vettä, ei tuullut, ei ollut ruuhkaa ja rinteet oli täydellisessä kunnossa! Ai että sitä tunnetta kun sai pudotella Ukko-Kolin suhteellisen vaativia rinteitä ilman huolen häivää jäisistä kohdista, möykyistä tai alle jäävistä sunnuntai-suhareista. Harvinaista herkkua pikkusuksilla laskijoille! Kolia voi muutenkin suositella kaikille harrastajille ja eksperteillekkin, ”our favorite place” (ja vuoden hiihtokeskus 2013). 🙂

Tässäpä muutamat talviset kuvat Kolilta:

Ehkäpä Suomen hienoimmat rinnemaisemat.

Lumi lisääntyi mitä ylemmäs nousi.

Vähän punnerruksia ennen mustaa.

Illalla käytiin vielä parit mäet Loma-Kolilla. Plussaa parkista, jossa voi fiilistellä musiikin tahdissa ylhäältä asti.

Tänään sitten suuntasimme Maarianrinteille Kaaville kera veljeni Villen. Maarianvaara on suhteellisen pieni keskus itä-Suomessa, suunnilleen Kuopion ja Joensuun puolivälissä. Me tykätään Maarianvaaran rinteistä, koska niillä on kuitenkin jonkin verran pituutta verrattuna suurimpaan osaan pikkukeskuksista, ja vaikkei rinteet vaativia olekaan, ne ovat lähes aina huippukunnossa. Niin myös tänään. Maarianrinteet ei ole myöskään hinnalla pilattu, sillä päivälipun saa 25 eurolla. Vapaata laskumaastoa Maarianvaaralta löytyy yleensä erinomaisesti, ainakin jos olisi kyseessä mikä muu talvi tahansa. Tänään ei paljon metsään ollut menoa. Päivä oli kuitenkin jees, rinteitä oli laskukunnossa 6/8 ja jonkin laisen parkinkin olivat saaneet sinne väsättyä. Kelikin tuntui talviselta, kun lunta hipsi ja viima oli aika pureva. 🙂 Muutama kuva tuli sieltäkin napsastua:

Tyhjää oli Maariallakin.

Kyllä se hymyilyttää kun saapi sukset jalkaan.

Maarialla on siisti kelkkamäki, jota on mukava suksillakin pudotella.

Ja nyt lopuksi on pakko vielä hehkuttaa: Ukkohallan reissu nro 2 lähestyy!! Ystävämme Jennihän siis voitti viime reissullamme uuden Ukkohallan reissun neljälle siitä kyseisestä Ilmaseksi -kisasta, joten kahden viikon päästä pääsemme uudestaan lumiseen Kainuuseen! Pääsee taas laskemaan metsään! Ja kun viime reissu oli ihan mieletön, niin sitäkin suuremmalla innolla odotamme seuraavaa. 😉

Uuuulalaa. Tän videon avulla sitten vaan fiilistellään ja odotellaan…

Ja sitä paitsi; onhan se kiva ettei palele. Ja on valoisampaa. Ja enemmän aikaa opiskelulle. Ja että kesä tulee. Kadonnut positiivisuus siis löydetty ja asennevamma poistettu!(?)

Näin siis kevät-masennuksesta jo ehkä hieman toipuneena, pikkiriikkistä talven toivoa vielä herätelleenä, Venla (ja Olli)

Ps. Ja voi kun kerkiisi nyt päivittää tätä blogiakin useammin. Mutta kun hukun kouluhommiin (ja Olli on laiska)! 😛

Kauden 13-14 laskupäivät:

Pyhä: 2, Luosto: 1, Ukkohalla: 3, Kasurila: 1, Koli: 1, Maarianrinteet: 1