Kausi päättyi omalta osalta sunnuntaina sumuisessa Sappeessa. Ei mitää dramatiikkaa, kuten vaikkapa muutama vuosi sitten kun polven leikkauspäivä määritti kauden päättämisen (sopivasti seuraavana päivänä Talman kiinnimenon jälkeen tosin). Ei myöskään viime kauden tylsää äkkilopetusta, kun Talma oli lupaillut pitävänsä vielä auki ja sitten joutukin ilmottamaan että ei pystykään ja kausi päättyi yllättäen. Nyt oli tämmönen selkeä exit pläni, että viikolla pari kertaa Talmassa ja sunnuntaina Sappeella banked slalomit ja sitten kamppeet kesäsäilöön.

Viimeinen laskuviikko oli aika epätyypillinen. Viime vuonna oli loppukaudesta ihan sairaan hyvä fiilis laskea loskaa, mutta nyt sai alkuviikosta lanata umpijäätikköö. Perjantaina sentään sain vielä aurinkoisen loskapäivän hyvissä meiningeissä. Lauantaisen Talman päättäripäivän jätin väliin, mutta kuuleman mukaan oli ollut kamat vimosen päälle ja meno hyvä.

Sappeella sunnuntaina keli oli tosiaan sumuinen, mutta eipä se haitannut. Banked slalomin rata oli tosi hauska, varsinkin harjoituskierroksilla kun laski rennommalla otteella. Vauhtia tuli ihan riittämiin. Kisalaskuja sai ison osallistujamäärän ja pitkän radan vuoksi vaan kaksi. Ekalla laskulla meinasin laskea loppuradan mutkasta ulos (samaisesta mutkasta aika moni laskikin) ja siihen korjausliikeeseen hukkui muutama sekunti, jälkimmäisellä tuli sitten mokailtua muuten vaan. Sellasta se, johan tässä tulikin menestystä tälle kaudelle tarpeeksi.

Lauri laskee kohti maaliviivaa

Kauden laskupäiväkirja näytti 51 päivää ja 8 keskusta, kaikki tänäkin vuonna pelkästään Suomen maaperällä. Vuoret ja vapaalasku tältä kaudelta puuttui, sille asialle pitäisi ensi kaudella jotain tehdä.

Näin kauden päättymisen yhteydessä jää myös blogi kesätauolle. Palataan taas, kun ajatus alkaa harhailla tulevan talven laskureissujen suuntaan.