2010, engelberg, laskemista, valokuvat

Enpä olisi uskonna!

Julkaistu: 02.2.2010

Eilinen hulluttelumaanantai sai matkalaiset tempasemaan aikamoiset täsmä-tumut (bongattiin muuten Kari Traa Yacatanissa, tai siis hää istui seurueineen viereisessä päydäss) ja siitä seurauksena tänä aamuna tosiaan jos jollakin oli pientä kohmeloa havaittavissa ja aamutoimien nopeus ja intensiteetti sen mukaista. Eli mäkeen vääntäytyminen ol’ jokseenkin hitaanlaista ja porukan tunnelmat hieman vastahakoiset lähteä sykkimään pehmiän lumen perään – mutta yön aikana pikkasen sadellut uusi lumi sekä tuuli oli kivasti järjestänyt sinne tänne pehmiää lunta ja siivoillut edellisiä jälkiä pois.

Aamulla tosiaan ei uskottu että jalkojemme alle saataisiin noinkin hyvää laskua mitä tänään vedeltiin. Käytiin rykäsemässä aamulämmöiksi Jochpassin rienteenvierustoja, ja Jochstockin hissin alla – fiilingin parannuttua ja itseluottamuksen laskutaitoihin palauduttua suunnattin ekaa kertaa Jochstockin offeille, jotka päätyvät Trübsee-järven rannalle, jossa omia linjoja pääsi kivasti piirtelemään sinne tänne ja luntakin oli paikoin helvetisti. Sapuskoiden imailujen jälkeen ajateltiin käydä päättämässä paivän laskut hieman skeptisinä Laubille… Laubille päästyämme kaikki skeptisyyden hivenet rapisi silmänräpäyksessä kun tsigailtiin paikallisen lommoposken pyssyttävän pehmeetä linjaa ja omia jälkiä pitkälti yli puoleen matkaan Laubin kokonaispituudesta. Ei ssinä muuta ku perään vaan ja täytyy sanoa että tänään Laubilla piirretyt mutkat menevät suoraan meikäläisen top-3 listalle parhaina laskuina – pisin putikan pyssytys yhteen mittaan tuli ainakin vedettyä tuolla, reidet huusi hoosiannaa vähän väliä, mutta laskun nautinniollisuus ei antanut myöten pysähdellä kokoajan. Sen verran annettiin itsellemme siimaa, ettei kukaan oikeiastaa kaivanut kameraa esiin Laubin lojotuksella, mitä nyt ite nappasin pokkarilla jotain fiilistelyjä – harmi sinänsä…