KOLI!

Julkaistu: 26.3.2012

KALAKUKKO! Kolilla vietetty miniloma, eli pe-su vkl on nyt vietetty. Pari vuotta sitten heitetty kesäretki Kolin kansallispuistoon jätti kytemään pinnan alle kipinän, että myös talvella on tuonne päästävä ja sinnehän sitten mentiin. Kukapa ulkona viihtyvä ihminen nyt voisi muuta fundeerata kun ottaa huomioon millaiset puitteet Kolilla on tarjota. On kansallismaisemaa, hiljaisuutta, hyvät rinteet, loisto hotelli ja etäisyyskin inhimillinen etelän hitaille.

Mikko bongasi tuttuja Kolin Web-camissa, ei paha ajoitus…

Puitteistahan on pakko mainita rinteet. Melkoista hypetystä ja mainettahan noilla Pieliselle laskevilla mäillä on ja pakko myöntää, ettei se maine iha huuhaata ole. Varsinkin Launataina koetut Ukko-Kolin mäjet ovat kokonaisuutenaan vähintäänkin viihtyisät ja todellan hienot profiilit korvaavat ehkä pienen määrällisen nuikkuuden rineteissä ja hissien hitauden. Toisaalta verkkaiset ylösvetovehkeet luovat itsessään rentoa meininkiä, eikä tunnu olevan kiirettä mihinkään – samalla ruuhkat (mitkä?) muodostuvat enempi hissien ala-asemille kuin rinteeseen hidastamaan omaa etenemistä. Sunnuntain ratoksi sitten suuntasimme kohti Loma-Kolia. Ja kuten Rönkkösmaisteri, eli Joensuun oma suksisankari lauantaina mainitteli, ei sunnuntaina tarvitse pahemmin hissijonoissa seisoskella. Aamusta kun mäkeen sutastiin, niin hyvän tovin saimme laskea omissa oloissamme kaksistaan Julmahiisiä ja erästä toista rinnettä, lisurina vielä privahissi. Ja kaiken kukkuraksi taivaalla möllötteli vielä aurinkokin! Keravan turistit RY antaa Koli-viikonlopulle arvosanaksi vahvan 5/5. Menkäähän muutkin sinne. Alla pari fotoo ja laiskan kuvaajan video – ei jaksanu hirveesti matskua kuvailla…

Ukko-koli-irvistys.
Ukko – jäätävä rinne. Ja on ne lautajepet kyllä hurjia kun tuossa kaivavat kunnon ojia kroppa kiinni mäkeä laskiessa.
Hiutale oli matkassa myös.
Sunnuntaina privaattilaskua Loma-kolilla.
Muualla Suomessa moni muukin Kolin rinteistä olisi merkitty mustiksi. Tässä JULMAHIISI!
Anni mittailee.

Kommentoi

Firni á la Kerava!

Julkaistu: 12.3.2012

BOOJAH! vittu kevät tulee ja lumet lähtee. Eipä silti, nyt kun sain vielä kaverin völjyyn niin pitihän sitä maanantain mainingiksi lähteä TAAS Keinukalliolle tarkastamaan keväisen lumen kunto. Ja olihan se kva (eli siis trendikkäästi kiva). Ei liian märkää eikä kovaa, vaan just hyvää, se lumi siis. Oli oikeen kinit mukana. Kyllä toi 1,5h könyäminen voittaa talman takarinteen arki-iltana eikä maksa mitään. Taas tuli video – ”The Art Of Skinning Your Local Hill” – moinen nimi musiikista…

Sami ja sukset nousukuntoon.
Sami ja sukset laskukuntoon.
Aina sitä joutuu odottamaan.

2 kommenttia

Svenska talande Borgå folkarna – eller hur?

Julkaistu: 08.3.2012

Noni, ei sekään menny oikein mutta yirtin kuitennii. Kävin siis miniulkomailla eli Porvoossa laskemassa mäkeä. Kokonniemi oli tömändeeröksen nimi. Kliffaa kun ehtii duunien jälkeenkin sivakoimaan melkein tunnin ilta-auringonpaisteessa. Mäki ja mäjet(en laskenu ku yhtä) oli kunnossa ja siltä näytti streettikin. Sanon saman ku viime talvena, että viikolla kiva ja viihtyy sen 1,5h – muutoin ei varmaan kandee mennä. Parempia kuvia ku viime talvena tuli ku on parempi pokkari ja enempi valoa.

Kaikilla laskin mitä peräkontista löyty.
Kaupunkimaisemaa ja auringonlaskua.

Kommentoi

Kylähullujen törmä

Julkaistu: 06.3.2012

OHO. Juu, harvemmin tulee näin pitkällä viiveellä raportoitua mäkitoilailuja. Kävinpä siis mennä lauantaina Messilässä, jossa paikalliset itsekin toisiaan kylähulluiksi tituleeraavat. Kelihän oli kuin morsian ja kevääntulon voi aavistaa siinä vaiheessa vahvasti todellisuudeksi kun aamusella töihin ajellessa joutuu nokalle sujauttamaan aurinkolasit – näin kävi myös viikonloppuna. Pikkupakkasta siis pilvettömän taivaan auringolla höystettynä, ei voisi olla paljon täydellisempää… Tai siis voisi. Muutoin niin mukavan luikasta keliä suolasi puuskittainen ja aikas voimakaskin pohjoisen suuntainen tuuli ja sehän tietää sitä, että Messilän pohjoisiin aukeevilla (sanotaanko näin että) loivahkoilla rinteillä olisi päällä pitänyt olla ”Häkä” Häkkisen kumipuku jotta laskemiseen olisi saanut sitä laskemisen tunnetta.

Anyhow-anywei – Keravan intohimoisin alamäki-seppä ei anna moisen hitauden haitata tekemisiä vaan koitti ottaa ilon irti siitä mitä on tarjolla. Jalassa tällä kertaa Stromit ja hyvästi kulki – vaikkakin vähän hitaasti. En varmaan muutoin olisi koko Messilän keikasta mitään kirjoitellutkaan, mutta kuten kuvista alla näkyy, meinaavat Hollolan kylähullut investoida, tai siis lisätä mäkensä rinnekapasiteettia ainakin toisella eturinteellä Kelkkamäen vierustaan. Ja sehän on aina hyvä juttu se.

Tosin samalla kun olivat hakanneet puut ensi kaudelle avattavan rinteen tieltä pois, oli ilmeisesti muutakin puustoa karsittu pitkin kukkulaa ja noin tuulisen kelin kohdalla kuin mitä viikonloppuna oli, ei moinen pusikon karsiminen varmasti sitä puhuria ainakaan vähennä. Esteettisesti avoimuus on ihan jepa.

Ylempi kuva, Kelkkamäki ja hakattu rinnepohja, alempi foto muuta meininkiä.

Kommentoi

Schweiz, Hyvinge

Julkaistu: 01.3.2012

Gojoing. Iltamäki Hyvinkäällä. Hyvä oli, sohjoa hyvästi ja banaanilaudat jalassa, jopa nerokasta rinnehiihtoa tarjolla. Uusi laskukaveri ja juttu lensi mäjenlaskun ohessa (Erski, jäbä tuntee).

Kommentoi