2011, Alpine Roadtrip, Hintertux, laskemista, Obergurgl, Sölden, Stubai, valokuvat

Koko varvi.

Julkaistu: 24.1.2011

Paluu arkeen oli taas yhtä mukavaa kuin ennenkin ja mukautuminen töiden oravanpyörään tuntuu joka kerta yhtä ahdistavalta (huom. ei kuitenkaan vituta). Ensin juostaan sukset jalassa lumen perässä ympäriinsä vapaana kuin taivaan lintu ja PAM, kuin seinään onkin pakko olla kiinni tietyssä paikassa joka arkiaamu ja -päivä. Semmosta se elämä on juu…

Kuitenniin oon tuossa alempana ynnäillyt päivittäin meikäläisten roadtrippiä kasaan, mutta meinasin lisäksi heittää kaiken vielä kerran kasaan ja listailla tähän jotain knoppeja, jos vaikka sattuisi jotain hyödyllistä tietoa tarttuneen pääkoppaan?

Pähkinänkuorissa paineltiin ympäri Münchenistä Tiroliin ja takaisin, sisältäen tietysti sinkoilua edestakaisin tirolin sisällä. Mahdollisuuksiahan meilllä olisi ollut ajella vaikka mihin päin Alppeja, mutta lumitilanteen ja säätilanteen vuoksi meillä ei oman arvostelukykymme perusteella olisi ollut mitään järkeä lähteä merta edemmäs kalaan pohjien ollessa kunnossa valitsemammissa melko korkeissa mestoissa. Tietty loppuosassa reissua oltaisiin voitu ajella paremmillekin putikka-apajille, mutta varmaankin olisimmee menettäneet jonkin verran arvokasta mäkiaikaa? Alta löytyy karttaa suhailuistamme ja tarkemmin kohteita kartalla on B) Garmisch-Partenkirchen / Zugspitsche (Schneefernerin jäätikkö), C) Sölden (joku jäätikkö), D) Obergurgl-Hoghgurgl, F) Hintertux (Hintertuxer jäätikkö), E) Stubaier Gletscher (Stubain jäätikkö). Huomaamisen arvoista noista meitin paikkavalinntoista tekee sen, että Tammikuuta elellään ja lumitilanne pakotti auton keulan viidelle eri jäätikölle, tai jäätikkökeskukselle. Normaalisti voisi kuvitella, ettei paikkojen valinta rajaituisi niin radikaalisti, mutta keikkamme alkutaipaleella nollaraja nousi jopa kolmen tonnin hujakoille sekä monessa paikassa oli satanut joko vettä tai aurinko porottanut useamman päivän.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla
Tuossa googlemapsiin tökitty suurinpiirtein reittimme, osaa pätkistä sahattiin useampaan kertaan edestakaisin, ja muutenkin alku- ja päätepiste on vähän suurpiirteisesti… 

Ennen reissua meillähän ei ollut muuta suunnitelmaa, eikä varauksia kuin lennot ja vuokra-auto. Eikä suunnitelmia nyt näin off-season aikaan pahemmin tarvinnutkaan tehdä, koska majoituksia tuntui löytyvän joka paikasta helposti ja jollei itse löydä mestoja niin ainakin Tirolissa jokaisen käymämme laakson alkupäästä löytyi jonkinmoinen turisti-info, jonka kautta joko virkailija kertoi vapaat paikat sekä hinnat, tai puhelinkopeista pystyi soittelemaan nappia painamalla kiinnostaviin majataloihin ja hotelleihin suoriltaan. Helppoa, etten sanoisi. Meidän kööri asusteli pääasiassa majataloissa, eli gasthauseissa tai pensionaateissa. Hinnat vaihtelivat laakson mukaan 30-50€ sis. majoituksen + aamupala per lärvi. Sen sijaan oheismaksuista kannattaa jo infoissa kysellä hieman tarkemmin, koska meillä eräässä Söldenin majatalossa jopa vessapaperi olisi pitänyt itse kustantaa… Edullisin laakso taisi olla Stubaital. Missään nimessä autolla ympäriinsä suhaaminen ei ole sen halvempaa kuin jonkun pakettimatkan/ yhden keskuksen reissun budjetti, vaan jatkuva liike ja esim. hissilippu- sekä ruokakustannukset nostavat rahavirtaa aikalailla. Ellei sitten roudaa koko ajan messissa trangiaa ja tai majoittaudu keittiöllisissä huoneistoissa, niin hissiliput ovat päivä-kerrallaan tyyppisiä ja sapuskaa vedetään ravintoiloissa.

Joka tapauksessa, makso reissu mitä makso, niin kyseessä oli kyllä ehdottomasti hienoin laskukeikka mitä allekirjoittanut on tenhyt toistaiseksi. Näki paljon erillaisia paikkoja, sai hyvä kokonaiskuvan nyt aiankin Tirolin pelipaikoista ja oppi ettei itävallassakaan ole motareilla päiväsaikaa nopeusrajoituksia ja että Horstit taitaa apres-skin! Ainoa nogatiivinen juttu taisi olla aikasemminkin mainittu alkureissua vaivanneen tuoreen lumen puute sekä se, ettei lumen puutteen vuoksi kannattanut lähteä esim. Italiaan tutkimaan paikkoja – kuten viime viikolla oli ilmeisesti Loska.fi:n Tuomas Rio tehnyt – T.Rio muuten bongattua samalla paluulennolla Münchenistä Helsinkiin eilen!

Tiukka rinnekyykkyä betonisesta Hintertuxista, kuvat napannut Räisänen Heikki!

Tuli muuten kuvailtua aikalailla kypäräkameralla ja vähän muutakin liikkuvaa siellä täällä, joten eiköhän tässä saada jonkinmoinen videotuotos kasaan jossain vaiheessa – mut palataan siihen tuonnempana – editointi kun on vähä työläämpää ku joku kuvien muokkaaminen.

Kommentoi blogikirjoitusta

  • Anonymous sanoo:

    Minsa vaa, jätkä kehittyy. Huikeeta.

    Vastaa

  • anttiR sanoo:

    taas kaks minsaa ja että – onhan se!

    Vastaa

  • Anonymous sanoo:

    Kelasit kaks minuuttia (lisää) ja tulit siihen tulokseen että on se 80cm tosi paljo? 🙂

    Vastaa

  • anttiR sanoo:

    …80cm huhhuuuh.

    Vastaa

  • anttiR sanoo:

    OHO, mut mites sillon lauantaina? Stubaissakin vedeltiin iha hyvvee ja aurinko paisto… Onhan toi 80cm nyt jo ameriikkaa – ja puukon kääntämistä =)

    Vastaa

  • haq sanoo:

    eberg 80cm uutta snögöö, oisin ajellu tänne makso mitä maxo

    Vastaa

  • Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *