valokuvat, video

Hiihtäjän taivas nimeltä Lyngen

Julkaistu: 04.5.2015

Voi pojat! Voi poikien pojat. Yli kolkytä vuotta on tullut tätä palloa tallattua ja hiihdeltyä, ennenko meikäläinen eksyi talvisaikaan Norjan Lyngenin niemimaalle. Voi pojat. Muutama  kymmenen minuuttia autossa Kilpisjärveltä kohti jäämerta ja kaikki muuttuu. Kesällä olen saman taipaleen ajellut, mutta lumiseen aikaan homma säväyttää aivan eri tasolla.

Viikko takaperin enne vappuviikkoa starttasimme Keravalta kohti pohjoista ja yön yli ajettuamme vihdoin pääsimme perille tuohon tarujen ihmemaahan. Siellä vuoret nousevat merestä ja hiihdettävää törmää ja linjoja riittää lähes äärettömästi – ja nuo molemmat seikat pitävät paikkansa!

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

ekapv (1 of 32)

Teemu ihmettelee ensimmäisen päivän touhuja

Majotushommeli hoituivat toimivassa ja viihtyisässä Magic Mountain Lodgessa reilun viikon ajan. Lodge sijaitsee Lyngseidetin kylässä, joka on puolestaan Lyngenin niemen bouttirallaa puolessa välissä.

ekapv (21 of 32)

Kavringingtindenin arkinen pyydä, eli jää.

Sitten hiihtohommiin!!! Jo ensimmäisenä aamupäivänä, kun olimme yön yli ajelleet kohti Norjaa ja väistelleet koko yön eläimiä, päätimme lähteä kamojen setvimisen jälkeen lätkyttelemään kohti Kavringtindenia (1289m), joka on vähän niinkuin MM-Lodgen lähimäki. Skini luisti yllättävän hyvin nukkumattoman yön yli ja bouttiarallaa 4,5 tuntia vietimme vuorella nousten ensin melkoisen jäisen vuoren kylkeä pitkin ja lopuksi laskien luoteen puoleiselle seinälle ja yllätykseksemme saimme jopa jonkin verran puuterikäännöksiä.

ekapv (22 of 32)

Toppiharjannetta lähestyttäessä sukset reppuun ja loppu matka hoituu jalan

ekapv (25 of 32)

Maisemissa ei edelleenkään valittamista!

ekapv (28 of 32)

Meikäläinen kurvaa ylläripyydää, Kuva Tapani Heikkilä

Toisena hiihtopäivänä päätimme suunnatan autojen nokat kohti Ellendaltindeniä (1345m) ja sen kuuluisaa länsi-kuluaaria. Pitkän lähestymisen jälkeen pidimme lounastauon ja vaihdoimme skinit jäärautoihin kulman jyrkentyessä. Kurun suuaukolla huomasimme, että rännihän puskee tuulisena päivänä melkoisen paljon tuulislaffia suuaukoltaan ja rupesimme arvoimaan tilannetta uudelleen. Kurua olisi voinut pikku slaffisuihkujen keskellä lähteä kiipemään edemmäskin, mutta paikoittain lunta tuli jopa melko isoina ryöppyinä, emmekä halunneet ottaa sitä riskiä, että kohdallemme sattuu joku isompi lumisuihku joka kiskasee hiihtäjän mukanansa ränniä alas – ja niin hieman pettyneinä laskimmekin mäen alas kurun suuaukolta. Hieno päivä kuitenkin ja mukava huomata että porukassa tyhmyys ei tiivisty ja osataan myös pitkän lähestymisen jäljiltä perääntyä.

ellentaldinden (2 of 12)

Kohti vuorta, aijettä!

ellentaldinden (9 of 12)

Pojjaat lätkyttelee

ellentaldinden (10 of 12)

Kurun suulla speksailua ja ihmettelyä

ellentaldinden paint

Punasella renkulalla paikka jossa päätettiin pistää pillit pussiin. 

Kolmanteva hiihtopäivän keli jatkui edelleen aurinkoisena… Joku jo ehtikin sanoa, että Antti-poika saa kyllä täysin väärän kuvan Lyngenistä, kun jatkuvasti paistaa aurinko, vaikkakin sääennuste lupailee pilvistä ja sadetta – kah eipä haittaa! Kolmantena päivänä kuitenkin päätimme ottaa ajatuksen ”big-day-out” ja ainakin meikäläisen mittakaavalla edessä oli pisin rando evör. Suuntana oli Store Kjostinden (1488m). Nousua meikäläisen rannelaitos kertoi kertyneen jopa lähes 1400 metriä. Matkalla oli niin leppoisaa tasamaahiihtelyä, jäätikön ylitystä sekä lopussa melko ilmavaa ja jyrkähköäkin bootpack-kiipeilyä yläilmoissa. Nousimme mäelle idän suunnasta ja laskimme puolestaan etelän puoleisen laskun – hieno mäki, voin kertoa! Lasku tarjoaa yläosassa iha viettävääkin menoa ja alaosassa puolestaan isompaa kenturaa – ohessa videokin törmältä:

Storekjustinden (5 of 12)

Store Kjostinden, jäätikön ylitys meneillänsä, vasemmalla railoja hieman näkyvissä

Storekjustinden (7 of 12)

Ennen toppiharjannetta mäki jyrkkenee meno on ilmavaa

Storekjustinden (9 of 12)

Valtteri speksaa kaiketi Rörnestindenin pohjoisseinää – helppoja mäkiä =)

Storekjustinden (11 of 12)

Joel ylämäkivehkeillään alamäessä.

Storekjustinden (12 of 12)

Viimeinen losotus ja sitten autolle. Etelän puoleisella seinälä saa olla ilapäivästä tarkkana mihin taukoja jää pitelemään lämpiävien lumimassojen alla.

Kolmen hiihtopäivän jäljiltä kroppa huutelikin jo välipäivää ja viikon ainoa sadepäivä käänsi hiihtopojaat huilailemaan Tromssan maisemiin. Pakollinen tutustuminen paikallisiin kulttuurikohteisiin eli urheilukauppoihin suoritettiin, kuten myös paikallinen kulinarisointi Burger Kingissä =) Tromssa, tuo pohjolan pariisi viihdytti meitä jälleen päivän verran.

tromssareissu (3 of 9)

Katohan, meikäinen vartoilemassa Svensbyn lauttaa.

tromssareissu (8 of 9)

Jatketaan reissun ynnämistä seuraavassa postauksessa, pysyhän linjoilla!

EDIT: tarinan kakkososa löytyy jo ilmoilta TÄSTÄ NÄIN! HOPS!

 

Kommentoi blogikirjoitusta

  • eve sanoo:

    Ai että kuinka mahtavaa!!

    Vastaa

  • Jruotsa sanoo:

    Eka Lyngenin reissu 2010 ja Store Kjostindenin alkujyrkänne peilijäässä. Jos kaadut niin kuolet. Se oli jännää se, mutta alas piti päästä sukset jalassa. Ei ollut nimittäin enää mahdollisuutta ottaa niitä pois… Nyt näytti lumi jo paremmalta! 😀

    Vastaa

  • Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *