Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2010

Vikat.

Julkaistu: 05.2.2010
Laskut on pulkassa ja viimesen päivän laskut olis kyllä voinu melkein jättää tekemättä. Eilisen auringon paiste ja kova tuuli oli kovettanut kaikki paikat eikä uutta lunta tullu tänään vaikka sääennuste sitä lupaili. Joten nykästiin aamulla kylästä Titlikselle tutkailemaan jäätikköluolaa ja laskettiin samalla Rotairilla takaisin Standille, kun ei pahemmin kiinnostunaut lähteä laskemaan jyrkähköä ja jäisellä kupareikolla olevaa ”rinneoffia”… Muutenkin laskut mahtuvat yhden käden sormiin, eli rinteitä pitkin reidet hapoilla rätkyttelyä ja hyvissä ajoin takaisin kämpille.
Pikku hiljaa vois ruveta jo pakkailemaan kamoja ja iskeä kylille hamstraamaan tulkkuja ja muuta tilpehöörää – siivotakin pitäis… Ja jääkaapissa lymyilevät bisset imuroida napaan… Käytiin eilen tsiigaamassa muuten illan ratoksi paikallisten curling pelejä ja mäkihyppymäkeä – turistit seikkailee…
HAHA, bodisami on toosi innoissaan paluumatkalla Titilikseltä alas – siis hissillä…
Harjat viuhuu Sporting parkissa.
Engelbergin luonnon mäkihyppymäki ja levitoivat turistit, Kuva Heikki R

SininenLintu.

Julkaistu: 04.2.2010
Joo, aurinkoa ol’ koko päivä. Aamusta tikkana oltiin hissijonossa kohti Jochstockia ja tarkoitus oli naatiskella koko päivä auringosta ja piirrellä muutamat omat jäljet siinä sivussa. Vedettiin tehokkaasti hissiltä-hissille Stand ja Jochpassin välimaastoon jäävässä putikanpöllytys-”parkissa”… Ihan kuin joku isompi voima olisi vartavasten suunnitellut kummut ja kurut neppailuvapaalaskua varten lumisateisten päivien jälkeen. Oli mukava iskea aamusta pelipaikoille, kun edellisenä päivänä ei tosiaan hissit nostellu ainuttakaan ristinsielua noillemain.
Suunnitelmamme toteutui aika mukavasti ja ennen lounasta pääsikin tuuppaamaan omia jälkiä sinne ja tänne mukavan pehmiässä lumessa – ei mitään unelma putikkaa, vaan hieman tuulenpakkaamaa, mutta pehmiää ja tasalaatuista lunta – kaikin puolin ei niin haastavaa tavaraa… Olipa osassa jätkien laskuissa jo hieman äärimeininkiä jyrkkine siivuine ja ahtaiden kurunpoikasten suorittamisen osalta. Päivä päätettiin lentäjän kanssa ainoina laskijoina Laubille… Ja syy ihmiskatoon oli, että koko himskatin lähes kolmikilometrinen lojotus oli tuulen ansiosta mennyt kivikovaksi sementiksi ja voinkin tässä hyvällä omallatunnolla todeta, etten tehnyt yhtä ainutta tellukäännöstä koko laskun aikana, sen verran hirveää schaibenia koko lasku oli! Olipa mokoma vyörynytkin puolesta välistä jonkin matkaa ilmeisesti aikaisemmin iltapäivällä paistaneen auringon ansiosta ja jonkun urhoon kurvattua sopivan pinnan muodon ylitse… Ylhäällä tutkailtiinkin ennen laskua, että nyt vedetään varovasti jokainen stoppi jyrkemmällä suojaiseen paikkaan – kuumotuksia tosin ei eteen tullut. 

 Yllä vähän Heikin kuvaamaa videota meikäläisestä laskemassa Jochstockin taka/sivumaastossa – pokkarivideoo taas…
Heeba ja BODISAMI poistuu traversea pitkin Trübsee -järven jäälle.
Kaikenmaailman pandanaamat ja freeriderit pukkasivat samaa reittiä – ilmeisesti heidänkin mielestä päivä oli aika perhanan hyvä!
Hessu kurvaa.
Meikäläinen Trübseen hissillä, Heikki fotaa.
Standin condooli…
Huomenna vimonen mäkipäivä – YHYY!!!!

Keskiviikko.

Julkaistu: 03.2.2010
Ja neljäs laskupäivä takana – jalat on sitä myöten aika makaroonilla… Tänään laskusuunnitelmia eipahemmin tarvinnut laatia aamusta, kun yöllä satanut lumi ja kova tuuli pitivät Titiliksen puolen hissit kiinni pitkälle aamupäivään saakka, ja loppujen lopuksi siellä aukesi vain alimmat hissit, joten päätettiin suunnata laakson toisella puolella ja matalemmalla sijaitsevalle Brünnilla taas. Aamusta vedettiin parit kuivat Brünnin ylähisseillä ja puolen päivän tietämillä vetästiin taas pidempi lasku Grünewaldin asemalle, josta siis pitää ottaa juna takaisin Engelbergin kylään.
Näppärästi päästiin takaisin Engelin kylään juuri kun bussit pitivät pidempää taukoa ajeluistaan ja vetästiin japanilaisturistien seurassa hissillä ylös Titliksen puolelle ja Jochpassiin, koska muita hissejä ei ilmeisesti laskijoiden tarpeisiin pyöritelty kovan tuulen takia. Kävästiin kaatuilemassa tuulenpakkaamassa raskaassa lumessa yksi lasku, jonka jälkeen päätettiin palata dösällä takaisin Brünniin nauttimaan auringonpaisteesta ja lumesta – Titliksen puoli kun kylpi kovassa tuulessa ja pilvien ympäröimänä…
Brünnin yläosissa pääsikin taas pölläyttämään omia jälkiä ylätattihissin vasurissa oikein makosalla putikalla, mitä nyt tuuli hieman ol’ pintaa kovettanut, mutta vauhtia uskalsi ottaa kivasti tellutellessakin.
Eilisillan meininkiä fondue imailujen jälkeen, paikallinen seurapeli paikallisessa pubissa
Juustofonduee ja apinaryhmä.
Omavarjo Brünnin tuolista tutkattuna.
Engelbergin kyläpahanen.
Meikä pousaa ja bodisami kuvaa… Taustalla Titlis Brünnista katsottuna.
K-Y-R-P-Ä-kypäräpäät jonossa.
Grünnewaldin pellot ja lasku lähti jostain tuolta vuoren huipun juurelta.
Juna Engelistä tulossa kohti Grünewaldin asemaa.
Ja lopuksi – lausuppa toi:

Enpä olisi uskonna!

Julkaistu: 02.2.2010
Eilinen hulluttelumaanantai sai matkalaiset tempasemaan aikamoiset täsmä-tumut (bongattiin muuten Kari Traa Yacatanissa, tai siis hää istui seurueineen viereisessä päydäss)  ja siitä seurauksena tänä aamuna tosiaan jos jollakin oli pientä kohmeloa havaittavissa ja aamutoimien nopeus ja intensiteetti sen mukaista. Eli mäkeen vääntäytyminen ol’ jokseenkin hitaanlaista ja porukan tunnelmat hieman vastahakoiset lähteä sykkimään pehmiän lumen perään – mutta yön aikana pikkasen sadellut uusi lumi sekä tuuli oli kivasti järjestänyt sinne tänne pehmiää lunta ja siivoillut edellisiä jälkiä pois.
Aamulla tosiaan ei uskottu että jalkojemme alle saataisiin noinkin hyvää laskua mitä tänään vedeltiin. Käytiin rykäsemässä aamulämmöiksi Jochpassin rienteenvierustoja, ja Jochstockin hissin alla – fiilingin parannuttua ja itseluottamuksen laskutaitoihin palauduttua suunnattin ekaa kertaa Jochstockin offeille, jotka päätyvät Trübsee-järven rannalle, jossa omia linjoja pääsi kivasti piirtelemään sinne tänne ja luntakin oli paikoin helvetisti. Sapuskoiden imailujen jälkeen ajateltiin käydä päättämässä paivän laskut hieman skeptisinä Laubille… Laubille päästyämme kaikki skeptisyyden hivenet rapisi silmänräpäyksessä kun tsigailtiin paikallisen lommoposken pyssyttävän pehmeetä linjaa ja omia jälkiä pitkälti yli puoleen matkaan Laubin kokonaispituudesta. Ei ssinä muuta ku perään vaan ja täytyy sanoa että tänään Laubilla piirretyt  mutkat menevät suoraan meikäläisen top-3 listalle parhaina laskuina – pisin putikan pyssytys yhteen mittaan tuli ainakin vedettyä tuolla, reidet huusi hoosiannaa vähän väliä, mutta laskun nautinniollisuus ei antanut myöten pysähdellä kokoajan. Sen verran annettiin itsellemme siimaa, ettei kukaan oikeiastaa kaivanut kameraa esiin Laubin lojotuksella, mitä nyt ite nappasin pokkarilla jotain fiilistelyjä – harmi sinänsä…
Meikäläinen tiukalla rajauksella Jochstockilla. Sami kuvaa.
Peter Laubilla, lunta on!
Mie hipsin Lochpassin rinteen vierustassa.
Osa ryhmärämää paussittaa.
Paparazzi ruohonen työssään… vähän tärähti!

MAD!

Julkaistu: 01.2.2010
Joo – Mad monday vie miestä sen verran, että nyt lohkeaa vaan pari sanaa tänne… 7,5€ = 1,5L biseä, ymmärrätte varmaan!?!? kohta tulee uni tosissaan… Mutta-mutta, tänään käytiin nykäseen Legendaarinen Laub ja siihen perään muutamien höntsälaskujen lisäksi Grünewald, eli alla on ny Engelin legendaarisin ja juna-asemalle päätyvä lasku. Nyt voi siis pikkuhiljaa vaipua untenmaille pikku bisseissä ja jatkaa huomenna matkaa… Kameralle tarttunutta;
Meikäläinen  vetää syväkyykkyä, eli on kaatumaisillaan Laubilla… kuva Heikki R.
Peter pölläyttää jo rikkilaskettua Laubia…
Meikäjantteri tutkaa tutkaa?`!?!?
Seikkailu jatkuu huomenna… Ny pukkaaa taas lunta pihalla…