uutta lunta kaivataan

Kyllä. Nyt muutaman lämpimämmän ja poutaisen päivän perään alkaa jo ukot kaipaamaan uutta lunta. Ja luontoäiti näyttää toimittavan toivomuksemme, koska juurikin tällä hetkellä taivaalta pudottaa, tai siis niinku englanniksi sanotaan niin oksentaa valkosta kultaa taivaan täydeltä, joten eiköhän tilanne korjaannu aika mukavaksi tässä vuorokauden aikana. Lunta pitäisi itseasiassa paukata seuraavat 3-4 päivää.

Torstain ratoksi rattoryhmämme iski jo saletiski todettuun Norikuran harjanteeseen ja kinnailtiin tänään kahtten otteeseen tuo n. 400-500 metriä verttiä. mieli olisi tehnyt lähteä tutkimaan Hapon isompia seiniä, mutta normaalilumipakkaan tottunut köörimme oli edelleen yhteisymmärryksessä sitä mieltä, ettei ilman suurempaa vaaraa ylös ole mitään asiaa. Mutta kyllähän siellä porukka käy sivakoimassa hyviä lumia, meille henkikulta on vielä epikkipauderia tärkeämpää – ja kyllähän se lumi ylhäällä liikkuu.

Törpättiin tosiaan pari kierrosta harjannetta ja lumi oli osittain edelleen todella oivaa, mutta kaikki auringolle altistuneet paikat olivat jo pienen aurinkocrustin peittämiä. Lasku oli kivaa ja keskityttiin lähinnä videokuvailuihin ja sen moiseen oheistouhuun – jossain vaiheessa sitten luvassa vähän deepimpi video kun ukot kotiutuvat. Kakkosrundilla keskityttiin enempi laskemiseen ja tällä kertaa vedettiin hieman jyrkempiä aspekteja. Nyt tosiaan pihalla paukkaa lunta kuin esterin takaloosterista, joten hyvältä näyttää touhu. Niin ja toinen koppimopo jäi tien varteen kotimatkalla Corttinan onsenista kämpille (jonnekin Iwataken kulmille), kun perkele sammui kolme kertaa reissun aikana – kaks kertaa pistettiin kaapeleilla vehje käyntiin, mutta kolmosstögin jälkeen annettin homman olla… Saas siis nähdä millloin toinen auto saadaan takaisin vahvuuteen…

Joel kinnaa.

iKuva

Down by the norikura

Finlandoo!

Raaka-Arska tissit paljaana

Kaapelikivaaa.