engelberg, kypäräkamera, laskemista, rando, Sveitsi, valokuvat, video, Yleinen

Engelberg – moving pictures & what’s it all about?!

Julkaistu: 21.2.2014

Genau, genau! Olen sanani mittainen mies ja lataankin nyt teille tähän n. hieman reilun viisiminuuttisen filmipläjäyksen tiskiin, niinkuin aikaisemmin lupailinkin! Pätkässä kiteytyy aika hyvin tuo menneen viikon setti ja touhut mitä sekaan mahtui, oli aurinkoa, oli sinkkiä, oli putikkaa, oli jyrkempää, oli loivempaa, oli alpinee, oli mettää, oli kivaa, ja oli enemmän kivaa – ymmärrätte varmaan. Mutta siis ei muuta kuin klikatkaa hoodee päälle jos onnistuu ja katsokaa!

Jottei nyt homma menisi aivan filmien katselemiseksi niin sanotaan pari sanaa myös itse Engelbergistä ja lähinnä siitä mistä kyseisessä paikassa itse pidän – ja ehkä en pidä. Mennyt reissu oli minulle omien laskelmieni mukaan kolmas visiitti tuossa luostarikylässä ja jo ensimmäisellä kerralla mesta teki vaikutuksen meikäläiseen. Tänä vuonna tosin lumetilanne oli ehkä heikoin aikoihin, mutta samaan aikaan tuli laskettua kyllä Engelbergin parhaat laskut tuona samaisena aikana (lainatakseni erästä Mikkoa). Eberi sinällään on kaupunkina, tai enemmänkin kylänä hirmuisen viihtyisä tunnelmaltaan ja habitukseltaan, paikka on melko selkeä ja palveluita löytyy lähes joka tarpeeseen ja kulkeminen autoitta on varsin näppärää ilmaisilla busseilla. Oma majoituspaikkani oli melkoisen kaukana kaikista palveluista, mutta bussikyydillä tuntui liikkuminen tosiaan hoituvan varsin kivuttomasti.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Rinnehommia ajatellen en itse lähtisi laskemaan ainoastaan rinteitä enkelten vuorelle – omien kokemusten nojalla kyläänlaskua ja Titliksen yläosan lentokenttiä lukuunottamatta rinteet ovat melkoisen haastavia ja kapeita noin niinkuin sillä silmällä, että viikon niistä meinaisi nautiskella. Tietysti jos nautiskelee sladikäännöksellä tykittelystä niin paikkahan on aivan omiaan sellaisille jermuille.

Mutta offareiden ja putikkahiihdon puolesta Engelberg taas loistaa alpeilla ehkä jopa omassa luokassaan. Alue ja hiihtoalueet ovat hyvin selkeitä ja hahmotettavia, sekä suurin osa hauskoista laskuista ovat suoraan hissiltä-hissille saavutettavissa. Mutta myös skinnaamalla tavoittaa ilmeisen lystikkäitä ja hienoja laskuja. Miinuspuolena tietysti helposti saavutettavilla laskuilla on se, että lumisateen jälkeen saa pitää pienoista ravia ruotsalaisten keskellä, jotta pääsee edes hieman sujauttamaan omia jälkiä hankeen, mutta aikainen lintu syö tässäkin madon. Ja luonnollisesti, jos repusta löytyy nousukarvat niin Eberi ei tunnun olevan mikään skinnaajien luvattu maa, joten hiihdettävää löytyy saletisti pikku vaivannäön jälkeen muutama päivä lumisateiden jäkeenkin.

Selfie Laubilla, oli kaikenmoista lunta yhdellä vedolla.

Yksikertainen on joskus kaunista ja myös varsin rauhallista – eli jos siis lumisateen jälkeen alkaa ruuhka ja puuteriressi ahdistamaan pääkopassa, niin ehkä saattaakin kannattaa ison ja varjoisan Titliksen puolesta päräyttääkin aurinkoiselle Brunnille. Brunni ei komeile kovinkaan monella hissillä, eikä rinnekilometrillä, mutta sen sijaan tarjolla on vaikka ja kuinka paljon hauskoja linjoja rinteiden ulkopuolella. Ja kaikella todennäköisyydellä kilpailu omista linjoista ja jäljistä on melkoisen olematonta, ainakin omien kokemusten perusteella. Ja kuten Titliksen puolellakin, on Brunnilla myös skinnailukööreille tarjolla laskettavaa ja koskematonta pienelläkin vaivalla – pienellä muutaman sadan verttimetrin kinnauksella voi saavuttaa jopa 1500-1600 verttimetrin laskun, mietippä sitä.

Ville diggaa.

Brunnin aurinkoista rinnettä

Banaanit ovat apinoille?!

Kommentoi blogikirjoitusta

  • SeBe -telemies sanoo:

    Hyviä tilannekuvia, esim. toi Brunnin aurinkoista rinnettä -kuva. Millä tai minkälaisella kameralla otettu ? Itsellä hankinnassa pieni ja näppärä kamera kun ei jaksa enää raahata ja viritellä isoa järkkäriä tilannekuvia varten, varsinkaan kun en ole mikään fotoexpertti

    Vastaa

    • anttiR sanoo:

      jee tänks! en itekkään kantanu tuolla eberis järkkäriä repussa kertaakaan vaan just pokkari vaan taskussa ja sillä tulee räpsittyäkin kun nopeesti saatavilla. Mulla on jo aika antiikkinen Nikon Coolpix p300-pokkari ja noita vastaavia saa aika edullisesti nykyään. Hommaa sellasen kohtuuhitasen niin ei haittaa vaikka vähä ottaa osumaa. Laskufotoissa tietty tärkeetä on ettei olis hirveesti laukasinviivettä ja sit tuo meikäläisen vehje ampuu sarjatulella nopeesti kuvia, joten voi valkata sitten sen parhaan.

      Vastaa

  • Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *