Parasta mitä suomessa – heleposti!
Pöö – sanoo pöllö! Reissuryhmämme kävi muutaman päivän pyörähdyksellä Pallakselle, jossa myös varsin perinteikäs hiihdonopettajien/viihteentakaajien ryhmä Pallaksen Pöllötkin toimivat. Meille Pallas tarjoili kelien suhteen oikeastaan täyslaidallisen kaikenmoista kevätkeliä, paitsi pakkasta. Satoi lunta ja vettä, aurinko paistoi, sinkkiä pukkasi, sumussa sohittiin ja inverssiotakin päästiin ihailemaan.
Romanssikahviossa on tunnelmaa.
Vastaanotto muutoinkin Pallaksella oli loistava ja paikassa huokuu tietynlainen yhdessäolon ja -tekemisen meininki. Tämän fiiliksen tietysti luo aika pitkälti hotelli, jossa lähes kaikki alueella majoittuvat pyörivät hiihdon lomassa päivät pitkät ja naamat tulevat tutuiksi. Myös Pallaksen Pöllöt pyörittävät jos jonkinmoista aktiviteettia ympäri tunturia ja hotellia, joten yhdessä todellakin tehdään ja kikkaillaan vento vieraiden kanssa.
Hissiltä hissille tämmöistä timankia.
Meikäläiset pääsivät lyhyen piipahduksen aikana paistelemaan lättyjä (Jallu flambeerauksella ryyditettynä) ja suihkimaan täyssinkissä Suomi-Slalomia Pöllöjen johdolla. Hiihdollisesti saavutettiin kolmen mäkipäivän aikana melkein kaikki mitä oli odotettu, eli laskettiin hyvin pidettyjä rinteitä, korkkailtiin firniä hissiltä hissille päivän verran ja skinnailtiin Taivaskeron kautta Pyhäkuruun korkkaamaan sekin pirulainen. Ainoa harmillinen takaisku oli että kakkosmäkipäivä oli kelien puolesta melko mätä sinkkitunnustelupäivä, joten mm. kiinnostavat Palkaskeron etelän puoleiset mäjet jäivät katsastamatta. Muutoinkin olisi ollut kiva kinnailla enemmän keroja käynnin aikana! Kiitokset varsinkin Juuso-Pöllölle pelipaikkavinkeistä vielä!
hyvvee baannoo.
Kyllä se vaan on todettava, että jos ei ole kaupunkilaisen infran perään pohjoisen reissulla, niin Pallas on paras! Tunnelma, hiihto, luonto, kerot, hotelli ja kokonaisuus – pelkkää timanttia. Ja varsinkin hiihdollisesti Pyhäkuru kertoo karua faktaa siitä, että suomessakin hiihto voi olla todella hienoa ja jossain määrin myös vaativaakin. Varsinkaan kuvat eivät tee minkäänlaista oikeutta kys. paikalle, vaan Pyhäkuru on käytävä itse hiihtämässä. Reissuedittiä on tottakai luvassa myöhemmin ja kypäräkemerasta saa sitten jo jonkunlaista kuvaa ”parhaudesta”.
Meikäläinen ykköskierroksella Pyhäkurun yläpellissä – Simo kuvaa.
Ylööskin on tultava – alku bootpackia ja meikäläinen vetäs kinit jalkaan heti kun mäki vähänkin loiveni.
Kakkospudotus – pelkkää jiihaata.
Siitä se meni.
Hotellilla masentaa sinkki, yliksessä ei.
Pyhäkeron kierto ja melkonen soija.
Kuru alhaalta.
Tomin timanttinen startti – Dinit kohdallaan.
Moilanen kävi myös hiihtämässä kilpaa – ja sijoittui tokaksi.
Loppuun vielä Juhan ja meikäläisen välinen kamppailu Pallaksen herruudesta Suomi-Slalomissa,
