”hiljaisemmat tunturit” – summa summarum.
Noni, kuten luvattua, meinasin nyt pistää lyhyesti yhteen sen mitä jäi käteen toissaviikkoisesta Lappi-turneesta. Kuten jo kaiketi blogin lukijoille on selvinnyt kävimme kiepauttamassa siis viikon sisään kolme hieman matalamman profiilin tunturia Lapissa, joihin kuuluivat Luosto, Pallas ja Olos. Reissuun lähtöasetelma oli jonkin sortin puolueeton lähestyminen ainakin itselleni näihin suhteellisen tuntemattomiin reissukohteisiin ja nauttia kelin sekä olosuhteiden rajoissa uusista paikoista. Odotukset olivat siis melkoisen olemattomat (Pallasta lukuun ottamatta, jossa on jo tullut vierailtua ja yllätyttyä positiivisesti aikaisemminkin) ja reissuun lähdin ”takki auki”. Ohessa hetsilleen lupaamani reissuvideo, jossa lähinnä meikäläisen omia klippejä:
Kokonaisuudessaan (kuten toivottavasti videostakin selviää) keikka oli menestys, ainakin omasta näkökulmasta. Luosto yllätti varsinkin yllättävän monipuolisilla ja easy-access:maisilla offareillaan, bäkkärillä olisi hyvillä lumilla melko jyrkkääkin tarjolla ja säätutkan alla puolestaan vähän lunkimpaa, mutta silti hyvää siivua ja niitä lähinnä kolusimme hyvien lumien vuoksi.
Pallas on tietenkin täysin oma lukunsa suomalaisten hiihtokeskusten kartalla ja hehkutuksia varmaan irtoaa aika hyvin aikaisemmasta postauksesta. Mutta siis lyhyesti tunnelma ja ympäröivät tunturit jo pelkästään luovat Pallakselle täysin omalaatuiset puitteet.
Olos, joka puolestaan näkyy jo Pallakseltakin varsin hyvin ja näyttää lähinnä Himosta hieman korkeammalta nyppylältä, tuotti tietynlaisen pettymyksen noin niinkuin murtolumen laskumahdollisuutensa puolesta. Okei, ihan kaikkea mahdollista ei lähdetty koluamaan aika heikkojen kelien vuoksi, mutta mm. bäkkäri ei kyllä kaltevuutensa, pituutensa eikä muotojensa puolesta vaikuttanut kamalasti. Samoin rinnealueiden oikealle puolelle johtavat metsälaskut jäivät mieleen lähinnä varsin loivina lojotuksina.
Näin, tulipa muuten Vappuna sinetöityä muutenkin laskukausi Himoksella. Mäki oli yllättävän hyvänä pälvikohdista huolimatta ja meininki myös. Aurinko paistoi ja keli oli lämmin. Ohjelmassa oli lätäkön ylitystä ja rinnekoneen lakitusta, myös skumppaa tarjoiltiin terassille ja porukka oli varsin vähän – hyvä meininki siis. näihin jorinoihin on siis hyvä päättää tämä laskukausi, mutta eiköhän sitä vielä jonkun sortin kausieditti ja pari muutakin videopätkää kevään aikana ilmoille saada?! Palalaikka – kohta pelataan taas kolopalloo ja ajellaan fillarilla!
