Minne skene menee?!

Julkaistu: 05.11.2012

Tsah. Kaikesta päätellen skene menee perjantai-iltana Wanhalle ylioppilastalolle taivuttelemaan suksia, tsiigailemaan laskupätkiä ja juomaan kaljaa. Muutoin Pyhäinpäiväviikonloppuna immeiset käyskentelevät messukeskuksessa Skiexpoilla – ja näin tein minäkin. Painopiste tosin viikonlopun meiningissä oli meikäläisen kohdalla vapaalaskuiltamat Wanhalla. Sen verran hyvä meininki oli iltamissa, ettei lauantaina vielä tästä afterin viettäjästä ollut messukeskukseen lähtijäksi… Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eli sunnuntaina sitä itsekin pääsi vääntäytymään expotohinan keskelle.

Vapaalaskuiltamista jäi (tällä kertaa) melkonen dagen-efter jostain kumman syystä, mutta myös väsymyksen lisäksi käteen jäi hyvä fiilis. Hyviä laskupätkiä nähtiin isolta kankaalta (tosin osan joutuu vielä katsomaan uudelleen jostain syystä jälkikäteen), hyviä suksikavereita tuli morjenstettua ja juttu tuntui luistavan mekoisen infernaalisella intensiteetillä ja porukalla oli hyvä fiilis. Suksisalista löytyi mielenkiintoisia sivakoita ja moilanenkin näytti ilmestyvän jostain!

Moilanen tutustuu Black Crowsin sivakoihin – Kuva; Sami Evilä.

Expoilta jäi puolestaan päälimmäisenä mieleen melkoinen markkinahumu. Olihan tänä vuonna kyllä esille saatu vaikka ja kuinka sivakoita, mutta ilmeisesti näin 2010-luvulla Skiexpojen kantava teema taitaa olla ostaminen? Ja tottahan toki, jos jotain ratkaisevan tärkeää olisi tällä hetkellä vielä vaille, kuten nyt vaikka jotain laskuvaatetta, sivakoita tai tulevan talven matka vielä uupuisi, niin kyllähän tuolta saisi hankittua varmasti kilpailukykyiseen hintaan edellämainittuja. Mutta eipä siinä – messuviikonloppu on takana ja normaalisti nyt alkaa armoton kauden avauksen vartoilu. Tänä vuonna kausi on tosin jo onneksi auki, joten odottelun kohteena voisi tällä kertaa olla vaikka SEN oikean talven saapuminen – Talman lähitörmäkin kun laittoi taas lapun luukulle kelien lämmitessä, lokakuussa mäen avaaminen oli kyllä hatunnoston arvoinen efortti Sipoon apleilla! Hiihtämisen sijaan nyt kasvatetaan sitten vaikka viiksiä;

4.11. -tilanne. Movember kehitystä voipi seurata TÄÄLTÄ ja jos miesten terveys ja hyvinvointi on muutenkin lähellä sydäntä niin hyvän asian puolesta voi myös lahjoittaa oikein oikeaa rahaa linkin takaa.

Kansa uurnille – EI ENÄÄ!

Julkaistu: 31.10.2012

MOro taas – kansa puhui ja lauluun jäätiin. Äänestys loppu just ja 5.sija tuli. Relaa.comin äänten perusteella olis tullu 2.sija, mutta fb-äänestys heitti kelkan ympäri ja nyt jäätiin rannalle ruikuttamaan… KIITOS kaikille äänestäneille. Videon kanssa tuli aika monta tuntia viriteltyä, joten tsiigailkaa sitä tuosta:

 

Lokakuussa – Talmassa?

Julkaistu: 30.10.2012

KYLLÄ, sano! Saattaa siinä elefantin muistikin olla kovilla, jos kysellään, että ”milloin on viimeksi pistetty Sipoossa sivakat jalkaan Lokakuussa ja ihan oikealla lumella?” Vaan eipä tarvi vähään aikaan moista muistella. Tottakai se on PAKKO, ainakin periaatteesta lähteä suksimaan heti kun olosuhteet sen sallivat, joten ei tarvinnut eilen montaa kertaa miettiä tiistai-illan menosuunnitelmia kun Talma naamakirjassa avaamisestaan huuteli. Painettiin siis Annin kera Ooppelit letkassa kohti Sipoon vuoristoa ja tottahan se oli, että mäessä oli lunta.

Eipä tuo ”perherinteen” kondis nyt aivan sydäntalven herkkukelejä vastannut, mutta voi pojat kun oli siistiä suksia menemään! Ensimmäiset pari mäkeä tosin tuntuivat taas, ettei olisi suksilla ja saatika telluilla laskenut koskaan, mutta kyllä tunnin tahkoamisen jälkeen suksi kulki kantillaankin pariin otteeseen melkoisen väkivaltaisista ”nimismiehenkiharoista” huolimatta. Ja ISO plussa Talman köörille siitäkin, että tällä kertaa kaudenavausmäessä oli reilit ja pressit laitettu ainoastaan mäjen toiseen laitaan molempien reunojen sijaan ja mäkeä uskalsi viilettää vauhdikkaastikin ilman risteävää lökäpöksyliikennettä.

KAIKKI MÄKEEN – HETI!

Anni hyväksyy!

Nippon STOKE!

Julkaistu: 11.10.2012

Jos et jo jostain syystä ole tsiigaillut oheista Salomonin Freeski TV:n uusinta filkkaa niin suosittelen suorittamaan sen vähän niin kuin A.S.A.P. Itse olen tästä filmistä melkoisen innoissani, koska jullit olivat kuvailemassa laskujaan juurikin samaan aikaan kun meikäläinen & co. oltiin Hakubassa töhöttämässä sitä kaikista pyhintä eli pauderia. Ja niinhän sitä lausuttiin morot ite Abman ja Townsendin kanssa kun bussia vartoiltiin Cortinassa takaisin kämpille. Nyt siis suitsait sukkelaan kursori playn päälle ja pauderifiestaa kuvaruudulle – tota on taas luvassa tammkussaa 2013 – se ajatus rauhottaa kummasti… Niin ja Abman sauvat on melko japani-uskottavat.

http://vimeo.com/50834545

Syksyssäkö kliffaa?

Julkaistu: 02.10.2012
Zädäng. Kaikki aina valittaa ko syksy on ihan perssiistä – ja onhan se sitä. Mutta, onpa tuossa märässä ja kylmenevässä vuodenajassa myös kauniit puolensa. Henkilökohtaisesti syksy merkitsee lähinnä talven tulemista ja sitä myöten on ehkä tuskaisin kaikista vuodenajoista odotuksen ollessa viimeisimmillään ennen talven suomia iloja ja reissuja. Alla pikku editti pätkistä, joita on tullut kuvattua tässä viime viikkoina. Musiikista vastaa vallan mainio Half Past Never Band – tsek it out!

magiaa!

Julkaistu: 28.9.2012

Juu, sanokaa mitä sanotte, mutta kyllä meikäläinen on ihan lumoissaan tuosta filmihommelista. Tottakai digikuvat saa käteen hetsilleen ja niitä voi sitten joko parannella tai pilata jälkikäsittelyllä vaikka kuinka paljon, mutta filmirullalle räpätyt kuvat kun saa kehityksestä kouraan niin olo on kuin jouluaattona. Tunnelma kuvissa on mielestäni maaginen ja jotenkin digikuvia syvällisempi. Ja ehkäpä syy siihen on juurikin se, ettei noita kuvia pääse sen enempiä manipuloimaan kehityksen jälkeen (ellei nyt skannauksen jälkeen väkisin halua)…

Negatiivista negatiiville kuvatessa on tosin se, että onhan tuo filmien kehitys nykyään ihan homokallista. Viimeisimmistä filmirullista maksoin kehityksestä n.22€ rulla, eli n. 20 kehitetyn rullan hinnalla lisääkin jo digikalustoon vaikkapa yhden laadukkaan objektiivin tms. Mutta kuvataan siis nyt harjoituskierrosten jälkeen harkiten ja lompakkoystävällisemmin.

Alla kuvia siis toisesta ja kolmannesta kuvaamastani filmirullista, joista toinen oli 400:n värifilmi ja toinen puolestaan vastaava 400:n mustavalkorulla. Objektiiveinä käytetty edelleen Hexanonin 40mm 1.8 ja pidempää 70-200millistä teleä. Skannatessa kuvat menettivät taas hieman parasta särmäänsä, mutta kuitenkin tunnelma ja meininki ovat edelleen tallella – ja edelleen katse harhailee laukaisimen räpsähtämisen jälkeen tutkailemaan kameran takapeltiä =)

Anni Sipoonkorvessa
Etana piirrellyt nimmarinsa parvekelasiin.
Timelapse ”behind the scenes” niin lentokentältä kuin Vuosaaren satamasta
Vuosaaren nosturit vastavaloon telellä
Mutsi sienien pauloissa.
Vetomestari
peilikuva mökillä

räps!

Julkaistu: 27.9.2012

Ai mitäpä tässä muuta – nyt kohotellaan kuntoa kohti talvea ja jonkin verran on myös riekuttu pihalla kamera kourassa kuvaillen niitä-näitä. Pari rullaa filmiäkin on juuri kehityksessä, saas nähdä mitä niistäkin tulee. Jospa sitä seuraavaksi taas niitä filmikuvia, mutta nyt alla muutamia digiruutuja.

Autoilua
mini-vetomestari Vuosaaren sataman ”Horisontti” katsojatasanteelta.
Lisää suomalaista vientiä.
Rapuja on myös tapettu ja syöty kovasti.
Kävinpä Lentokentän kaltseilla vähän lentokoneitakin videoimassa, kovaa hommaa tuo lentskaribongaus…

Hrrrr!

Julkaistu: 14.9.2012

Olipas kylmä aamu! Siitäpä syystä vähän fiilistellään – eli toivotaan tulevalle talvelle vähintäänkin yhtä kliffoja laskutouhuja kuin menneen talven lumilla touhuttiin. Ei muuta ku VIMEO kuumaks ja suihkista mäkeen!

Japaniaa!

Lähiökönytystä Keinukallio, Kerava.

Stadin pyydää Malminkartanossa.

Kunnon pauderia Keravalla

Kesälomaa Norjassa.

ISO400

Julkaistu: 13.9.2012

NAPS – ja katse siirtyy kameran okulaarista kameran takalevyyn… FFUUU – ei näy mittään vaan kädessähän on vanha kunnon filmirunko – tulee vähän tyhmä olo. Mutta samalla ei malttaisi millään odotella fimlinkehitystä ja sitä hetkeä kun saa napsitut kuvat kehitettyinä käteen. Nykyään se on niin helppoa kun epäonnistuneen ruudun voi poistaa ja napata kuvan uudelleen. Toista se PERKELE on filmikameralla.
Tosin, nyt kun olen yhden rullan kuvia räpännyt tuolla antiikkisella Konicalla räpsinyt, ei sekaan ole oikein epäonnistuneita kuvia sattunut… Okei, tuo ensimmäinen rullallinen kuvia on räpsitty sieltä sun täältä lähinnä mentaliteetilla ”toimiikohan tämä”, mutta mm. alla olevat kuvat ovat kyllä tulleet kehityksestä juuri sellaisina kuin oli tarkoituskin.

Kuvat on ammuttu 400:lle filmille (varmaan 10 vuotta vanhaa) ja skannattu kehitetyistä kuvista koneelle. Skannauksessa on näköjään paras terävyys sekä kontrastit jonkin verran kaikonneet, mutta tunnelma on kuitenkin edelleen läsnä. Ja näitä kuvia kun ei ole ajeltu RAWina minkään lightroomin ja photoshopin läpi niin jälki on OOGEETA. Antista tuli juuri filmikameramies pitkän tauon jälkeen. Kaikki kuvat kuvattu 40mm 1.8 Hexanonin lasilla, täyty tuonnempana testailla myös teleconvertterin kanssa samaa lasia sekä pidempää 70-200mm teleä.

”Iiihana tunnelma!”
Mutrupuu Sipoonkorvessa.
Kattokruunu
”vähemmälle käytölle jäävä”- nyt downgreidataan!
og-efektiä saa kun avaa kameran takakannen kesken filmirullan – taidetta tämäkin.

Sipoonkorven kansallispuisto

Julkaistu: 04.9.2012

Sysky tulee, se on saletti! Kävin tässä maanantai-illan ratoksi tutustumassa kotikulmien luontoon, tai siis pääsee sitä lähempänäkin metikköön, mutta meikäläinen pyörähti Sipoonkorven kansallispuiston mailla vähän räppäämässä kameroilla. Pääasiallinen tarkotus ekskursiolla oli käydä napsimassa filmirungolla ensimmäinen rulla täyteen ruutuja ja selvitellä, josko Konicalla tulee laisinkaan kuvia ja jos tulee, niin osaanko moista vekotinta edes käyttää/valottaa oikein.
Tottakai nappasin reppuun völjyyn myös digirungon ja johan silläkin syksyisestä luonnosta tuli ikuistettua muutamia ruutuja sekä videota. Saas nähdä jos videoklipeille olisi joskus jotain käyttöä… Joka tapauksessa, on varsin mukavaa että n. 15min köröttelyllä pääsee tällainen etelän hidaskin kansallispuistomaisemiin jolkottelemaan, vaikkei kyseessä nyt ehkä olekaan Nuuksion veroinen epikki-mettä.


 

Anni nappasi vielä innokkaasta filmististä kuvan.
Konica FS-1 – ehtaa meininkiä.