Itsenäinen laskija puuterin perässä
Ajatukset toiveikkaina, luottamatta liikaa ja pelkäämällä pahinta! Eihän sitä voi tietää onko pohjat tarpeeksi hyvät ja tuleeko sitä hötöä tarpeeksi taivaalta, mutta kyllä kekseliäs ihminen tilanteen tavalla tai toisella ratkaisee. Eikö?
Perjantai kului autossa peppua puudutellessa, mutta lauantaina olimme tositoimissa valmiina surffaamaan puuterilumessa. Kävin jopa huollattamassa sukset priimakuntoon, jotta ne saisivat tämän kauden aikana uudet erilaiset kuviot pohjiinsa ja kantteihinsa mahdollisesti jo näillä kauden ensimmäisillä offarilaskuilla Rukalla.
Puuterin etsintä alkoi ujosti aivan rinteiden viereisistä metsiköistä siirtyen hieman kauemmas. Itsenäisyyspäivää kunnioittaen vietimme aikaamme itsenäisinä omissa oloissamme skinnaillen suljettuina olevia rinteitä ja niitä alas kurvaillen. Rinteiden pohjat olivat kunnossa, mutta päällä oli niin ihanan pehmeää ja kevyttä valkeaa kultaa. Ilo on löydettävä sieltä, missä sitä tarjotaan!
Etsivä löytää, kuten sanonta kuuluu. Ei pyyda avaamattomiin rinteisiin loppunut. Paikka paikoin lunta oli jopa polviin saakka. Ei laskujen pituudet päätä huimannut, mutta fiilikseen pääsi.
– Janika & Valtsu